Talviaika alkoi Suomessa, kelloja siirrettiin yöllä taaksepäin – Kesäaika­direktiivin kumoaminen jumittaa yhä EU:ssa

Suomi on ajanut EU:ssa kellojen siirtämisen lopettamista, mutta käytännöstä ei olla päästy eroon Euroopan parlamentin päätöksestä huolimatta.

26.10. 20:07 | Päivitetty 30.10. 9:59

Aamulehti

Suomessa on jälleen siirrytty talviaikaan. Kelloja siirrettiin tunti taaksepäin neljältä aamuyöllä sunnuntaina 30. lokakuuta.

Siirto tapahtui jälleen, vaikka Euroopan komissio esitti Suomen aloitteesta jo vuonna 2018, että kaikkia EU-maita koskevasta käytännöstä luovuttaisiin.

Euroopan parlamentti äänesti asiasta määräävän kesäaikadirektiivin kumoamisen puolesta vuonna 2019.

Parlamentin mietinnössä esitettiin, että jäsenvaltiot siirtäisivät kelloja viimeisen kerran vuonna 2021, mutta koronapandemia sysäsi asian syrjään.

Mitä?

Kellojen siirto

Vuonna 2018 silloinen liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) teki aloitteen kellojen siirron lopettamista. Aloitteen myötä Euroopan komissio esitti, että kellojensiirrosta luovutaan.

Vuonna 2019 Euroopan parlamentti äänesti kellonajan siirron lopettamisen puolesta.

Koronapandemia sysäsi asian syrjään käsiteltävien asioiden listoilta. Lisäksi useat jäsenmaat toivovat asiasta lisäselvityksiä. Ehdotus odottaa vielä EU:n neuvoston käsittelyä, sillä neuvosto ja parlamentti päättävät asiasta yhteisesti.

Vuonna 2001 voimaan tulleen direktiivin mukaan kaikkien EU:n jäsenmaiden on siirryttävä kesäaikaan maaliskuun viimeisenä sunnuntaina ja takaisin normaaliin aikaan, eli talviaikaan lokakuun viimeisenä sunnuntaina.

Talviaikaan eli normaaliaikaan siirryttäessä kelloja siirretään tunti taaksepäin, kesäaikaan siirtyessä tunti eteenpäin.

Suomessa on noudatettu kesä- ja normaaliaikaa pysyvästi vuodesta 1981 lähtien.

Jäsenmaat voisivat vapaasti päättää, mihin aikavyöhykkeeseen ne haluavat kuulua, mikäli kellojen siirtelystä luovuttaisiin.

Suomi ajoi kellojen siirtämisen lopettamista omalla vuonna 2019 alkaneella EU-puheenjohtajakaudellaan, mutta yhtä voimakasta tahtoa asian muuttamiseksi ei seuraavilta puheenjohtajamailta ole löytynyt.

Ehdotus odottaa vielä EU:n neuvoston käsittelyä, mutta neuvosto ei ole vielä muodostanut kantaansa. Neuvoston kannasta päätettäessä tarvitaan jäsenmaiden määräenemmistö.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut