Metsäpolitiikka tarvitsee yksimielisyyttä – se on liian arvokasta jätettäväksi muiden käsiin

EU-komission ennallistamisesitys on vaarassa tuoda mojovan laskun Suomelle. Kokoomus tekee välikysymyksen, hallituksessa rivit vaihteeksi rusahtelevat.

26.10. 17:15

Aamulehti

Luontokatoa, ennallistamista, kustannuksia ja EU:n sanelupolitiikkaa siitä, mitä suomalaisissa metsissä pitää tehdä ja mitä siellä ei pidä tehdä.

Näistä aineksista syntyi kuuma metsäpoliittinen keitos. Kyse on EU:n kiistellyn luontokatoa koskevan asetuksen sisällöstä. Siinä jäsenvaltioille määritellään sitovat tavoitteet, joilla luonnontilaa parannetaan ja pysäytetään monimuotoisuuden köyhtyminen.

Ennallistamisuudistuksien on määrä kattaa vähintään 20 prosenttia EU:n maa- ja merialueista vuoteen 2030 mennessä. Ennallistamisvaade voisi koskea miljoonia hehtaareja, joista vesistöjen, metsien, soiden ja turvepeltojen osuus olisi suuri. Tavoite on, että ennallistamista laajennettaisiin kaikkiin niitä kaipaaviin alueisiin vuoteen 2050 mennessä.

Uudistus sinänsä on kannatettava, mutta Suomelle sälytetyt vaatimukset ovat liian korkeat. On laskettu, että Suomi olisi yksi isoimmista maksajista.

Prosessia seurannut kansanedustaja, ryhmänsä varapuheenjohtaja Jouni Ovaska (kesk.) laskee, että Suomelle tulisi EU-maista kolmanneksi eniten kustannuksia, yhteensä 930 miljoonaa euroa joka vuosi.

Vastineeksi komissio tarjoaa noin 9,7 miljardin euron laskennallisia hyötyjä ekosysteemipalvelujen kasvun myötä. Ovaskan mukaan arvio on täysin epävarma. ”Voisi jopa sanoa tuulesta temmattu.”

Komission esitys ennallistamisesta veisi luonnon 1950-luvun olosuhteita vastaavaan tilaan. Suojeltava metsäpinta-ala Suomessa olisi eri arvioiden mukaan 2,2–8,7 miljoonaa hehtaaria.

Ei siis ihme, että uudistus saa osakseen rajua kritiikkiä. Eniten sitä on satanut keskustan lisäksi oppositiopuolue kokoomuksesta, jonka aloitteesta oppositioryhmät jättävät metsien EU-politiikasta välikysymyksen.

Kokoomuksen mielestä hallitus ei ole tarpeeksi ajanut Suomen kansallisia etuja. On totta, että ympäristöpolitiikan hoito on keskustalla höystetyssä viherpunahallituksessa vaikeaa. Keskustan ja vihreiden välit ovat olleet usein hankalat, kun pöydällä on ollut ympäristöteemoja.

Metsien ennallistaminen ja sen tuomat kustannukset ovat suuri kysymys. Keskustassa nähdään, että komissio pyrkii anastamaan itselleen lisää toimivaltaa. Tämä on ymmärrettävä huoli. EU:lla on yhteinen maatalouspolitiikka, joka määrää pilkuntarkasti viljelyksistä. Halutaanko samaa metsiimme?

Petäjäjärven luonnonsuojelualueen metsää lähellä Saarijärventietä Pirkanmaalla.

EU:n perussopimukseen ei sisälly yhteistä metsäpolitiikkaa. Asia ei kuitenkaan ole yksiselitteinen.

Etenkin maatalous-, ympäristö- sekä ilmasto- ja energiapolitiikan alalla on useita asetuksia ja direktiivejä, jotka vaikuttavat suoraan tai välillisesti metsätalouteen ja -teollisuuteen.

On myös olemassa vaara, että ehdotus heikentäisi suomalaisten maan- ja metsänomistajien omaisuuden suojaa. Moni pelkää, että jatkossa EU määrittelisi ja ohjeistaisi suoraan, kuinka paljon omaisuutta pitää suojella ja voiko metsää myydä.

Uudistus on siksi tärkeä metsänomistajille. Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomessa on yli 630 000 vähintään kahden metsähehtaarin omistajaa.

Metsäkeskuksen alustavan laskelman mukaan pelkästään metsäisten alueiden puunkäytön rajoituksista voisi syntyä metsänomistajille 50–100 miljoonan euron vuosittaiset tulonmenetykset.

On puhuttu, että ennallistaminen horjuttaa jo koko hallitusta. Jos asetukseen ei saada muutoksia, niin lähteekö keskusta hallituksesta? Keskusta ei ole tosin yksin metsäpelkonsa kanssa.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) on viestittänyt, että Suomi voi äänestää EU:n ennallistamisesitystä vastaan, mikäli esityksestä ei tule riittävän hyvä Suomen kannalta. Marinkin sanoo, että metsäpolitiikka kuuluu kansallisiin käsiin.

Hallitusrintaman eripuraisuudesta saatiin todistetta, kun komission esitystä ja hallituksen kantaa käsiteltiin eduskunnan talousvaliokunnassa. Valiokunnan enemmistön mielestä Suomen ei pidä hyväksyä esitystä. Vain vasemmistoliitto ja vihreät olivat hallituksen viime kuussa tekemän alkuperäisen esityksen kannalla.

Toisaalta ympäristöministeriöstä on arvioitu, että Suomi pystyisi vielä vaikuttamaan asetuksen sisältöön. Neuvottelut jäsenmaiden toivomista muutoksista ovat vasta käynnistymässä.

Paljon on nyt kiinni hallituksen aktiivisuudesta ja taidoista. Perusajatus luontokadon vähentämisestä ja ennallistamisesta on keskustankin mukaan hyvä, mutta puolue ei voi hyväksyä tapaa, jolla sitä viedään eteenpäin EU-komissiossa.

Metsäpolitiikka on sen verran arvokasta, että siitä pitäisi saada tiukka ja mahdollisimman yhtenäinen kanta yli hallitus- ja oppositiorajojen. Siksi keskustassa hämmästyttiin, kun kokoomus tekee välikysymyksen. Ovaska katsoo, että kokoomus sooloilee pönkittääkseen vaalikampanjaansa.

Viime ajat on pitänyt kiirettä hallituksessa. Korona leviää taas vauhdilla, Nato-jäsenyyden ratifiointia odotetaan kahdelta maalta, ja energian hintaa yritetään suitsia. Metsien ennallistaminen on valitettavasti jäänyt liian vähälle huomiolle. Siinä kokoomus on oikeassa.

Metsät ovat tärkeitä suomalaiselle. Pinta-alastamme lähes kolme neljäsosaa on metsää. Metsät ovat tärkeä hiilinielu, joten niiden rooli ilmastopolitiikassa on suuri.

Metsänhoito Suomessa on korkeatasoista, ja sen ansiosta hiilinielut ovat kasvaneet. Metsän kasvu on lisääntynyt kaksinkertaiseksi viimeisten 50–60 vuoden aikana ja samaan aikaan metsät ovat tuoneet talouskasvua ja työtä.

Tämäkin todistaa, että metsänhoito sekä talouskäyttö voivat mennä eteenpäin käsi kädessä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut