Meneekö Suomi yksin Natoon, jos Ruotsin tielle tulee uusia kiviä? Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Antti Häkkänen vastaa Aamulehdelle

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Antti Häkkänen (kok.) vetoaa keskeneräiseen prosessiin, mutta sanoo, että kansanedustajien on varauduttava kaikkiin vaihtoehtoihin.

Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja, kokoomuksen varapuheenjohtaja Antti Häkkänen (kok.) haluaa uuden elimen suunnittelemaan kokonaisturvallisuutta ja parlamentaarisen työryhmän miettimään puolustusvoimien tarpeita. Häkkänen kuvattiin eduskuntatalolla 9. syyskuuta.

12.10. 16:36

Aamulehti

Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja, kokoomuksen varapuheenjohtaja Antti Häkkänen (kok.) peräänkuuluttaa uuden elimen perustamista Suomeen, jotta kokonaisturvallisuus voitaisiin hoitaa entistä paremmin.

Tällaiseen on tarvetta, sillä Häkkänen on huomannut, että Suomessa on vaikeaa toteuttaa tiettyjä kokonaisturvallisuuteen liittyviä lainsäädäntöhankkeita. Hänen mukaansa Suomessa katsotaan hyvin puolustuksen ja ulkopolitiikan perään, mutta laaja-alaisuus puuttuu.

”Valtionhallinnossa pitäisi kyetä organisoitumaan niin, että puolustusvoimat, poliisi, sisäisen turvallisuuden toimijat ja nimenomaan ministerit olisivat yhdessä organisaatiossa. Meillä on turvallisuuskomitea, joka koostuu kansliapäälliköistä, mutta se ei riitä.”

Uutta organisaatiota voitaisiin Häkkäsen mielestä kutsua vaikkapa turvallisuusneuvostoksi.

Suomessa oli vuoteen 2000 asti puolustusneuvosto. Se lakkautettiin, kun tilalle tuli ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerityöryhmä. Yhdessä tasavallan presidentin kanssa valiokunnasta käytetään nimitystä tp-utva. Se käsittelee ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiat sekä kokonaisturvallisuuden kysymykset silloin, kun ne liittyvät ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan.

Uusi organisaatio olisi Häkkäsen mukaan tp-utvaa erilaisempi, sillä se keskittyisi laaja-alaiseen turvallisuuteen. Häkkänen antaa käytännön esimerkin. ”Siellä energiapolitiikka ja rajapolitiikka kytkeytyisivät muuhun ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan unohtamatta erilaisia hybridiuhkia.”

Laaja-alaista katsantoa tarvitaan, koska ulko- ja turvallisuuspoliittinen tilanne on muuttunut ja muuttuu varsin nopeasti.

”Kaikki virrat on pystyttävä tunnistamaan, ei vain sotilaalliset tarpeet”, Häkkänen toteaa.

Pitkäjänteisyys keskiössä

Puheenjohtajan toinen ehdotus liittyy parlamentaarisen työryhmän perustamiseen. Sellainen oli viimeksi 2010-luvulla. Työryhmä valmisteli puolustuksen pitkän aikavälin tarpeita.

Häkkänen luonnehtii, että eduskuntapuolueiden pitäisi saada yli vaalikausien ulottuva ymmärrys Nato-jäsenyyden ja uuden turvallisuuspoliittisen ajan tuomista tarpeista.

”Puhumme nyt puolustuksen määrärahoista, henkilöstöstä ja seuraavista suurista kehittämishankkeista. On tärkeää, että puolueet sitoutuvat pitkäaikaisiin linjauksiin.”

Häkkänen kertoo, että hän on ehdottanut laajan parlamentaarisen työryhmän perustamista jo pääministeripuolue sdp:lle ja keskustalle. Vastausta ei ole vielä haastatteluhetkeen mennessä kuulunut.

Uusista hankkeista Häkkänen mainitsee maavoimien kehittämisen ja iskukyvyn parantamisen.

”Nyt kun hävittäjä- ja laivuehankkeesta on saatu päätökset, on aika siirtyä maavoimien tehostamiseen. Työryhmä voisi linjata tarvittavat uudistukset perusteelliseen virkavalmisteluun pohjaten.”

Satoja palkataan

Naton jäsenmaiden tavoitteena on käyttää puolustukseen vähintään kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta.

”Tavoite täyttyy tällä vuosikymmenellä hävittäjähankinnan rahoituksesta johtuen, mutta tason ylläpitäminen vaatii uusia päätöksiä ja merkittävää lisärahoitusta verrattuna aikaisempaan tasoon.”

Pitkäjänteisyys puolustusasioissa onkin erityisen tärkeää, sillä mitään ei tapahdu nopeasti. Puolustusvoimat palkkaa uutta väkeä satoja ja pelkästään Nato tarvitsee noin sata työntekijää.

Siksi esimerkiksi upseerien koulutuksen lisäämistä pitää suunnitella moniksi vuosiksi eteenpäin.

”Se ei tapahdu yhdessä eikä kahdessa vuodessa. On pidettävä huoli, ettei käy niin kuin hoitajakoulutuksessa.”

Häkkänen jatkaa, että pitkäjänteisyydestä kertoo Ruotsin maavoimien kehittäminen. Nyt, kun niitä on alettu kehittää uudelleen, kuluu kymmenen vuotta, ennen kuin ne ovat kasassa.

Prosessi kesken

Suomen Nato-jäsenyyden toteutumisen tiellä ovat enää vain Turkki ja Unkari. Kaikki muut Nato-maat ovat ratifioineet jäsenyyden 12. lokakuuta mennessä.

Turkki on laittanut kapuloita rattaisiin asettamillaan ehdoilla. Erityisesti Ruotsi on ollut Turkin luupin alla. On herännyt kysymys, menisikö Suomi yksin Natoon, jos Ruotsin tielle kasautuisi esteitä lisää.

Häkkänen ei ota kantaa.

”Neuvotteluprosessi on käynnissä. Siinä ovat Suomi ja Ruotsi yhdessä. Neuvottelut on ensin katsottava loppuun asti. Totta kai niiden jälkeen pitää katsoa, mikä on tilanne.”

Hän jatkaa, että kansanedustajien on varauduttava kaikkiin vaihtoehtoihin.

”Lopputuloksella ei kuitenkaan vielä kannata spekuloida.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut