Puolustusvoimilta yllätysveto: selvittää tasa-arvoisiin nimikkeisiin siirtymistä – Jääkö varusmies-sana historiaan?

Mies-termistä luopuminen ei käy käden käänteessä, sillä varusmies-nimike on sidottu lakiin.

Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Rami Saari kertoo, että puolustusvoimissa aletaan selvittää sukupuolineutraalien, tasa-arvoisten nimikkeiden käyttöönottoa.

9.10. 6:00

Aamulehti

Puolustusvoimissa aletaan selvittää, millaisia vaikutuksia tasa-arvoisten nimikkeiden käyttöönotto toisi tullessaan.

Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Rami Saari kertoo, että hanke on kirjattu henkilöstöstrategiaan.

Painetta nimikkeiden muuttamiselle ei ole tullut ulkoapäin, vaan siihen on ryhdytty omasta aloitteesta.

”Meille on tärkeätä selvittää ensin itsellemme, mitä nimikkeiden muuttaminen tarkoittaisi. Vasta sen jälkeen lähdemme muutostyöhön.”

Kuka?

Kenraalimajuri Rami Saari

Syntynyt 1966 Tarvasjoki, Varsinais-Suomi.

Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö viime kesästä lähtien.

Opintoja Iso-Britanniassa, Royal College of Defence Studies.

Toiminut ennen nykyistä tehtävää esimerkiksi Porin prikaatin komentajana, maavoimien operaatiopäällikkönä ja pääesikunnan komentopäällikkönä.

Perheeseen kuuluvat puoliso ja yksi lapsi.

Harrastukset: Liikunta ja lukeminen.

Vaihtaminen ei käy nopeasti

Tasa-arvoisia nimikkeitä on alkanut näkyä entistä enemmän. Esimerkiksi Aamulehti otti käyttöön tasa-arvoiset ammattinimikkeet vuonna 2017. Termi varusmies on saanut uuden muodon varussotilas.

Saari huomauttaa, että nimikkeistön vaihtaminen käy helpommin vaikkapa yksityisissä yrityksissä kuin puolustusvoimissa.

”Me olemme vahvasti laki,- asetus- ja normiohjattu järjestelmä. Yrityksissä johto voi päättää nimikkeistön muuttamisesta, mutta meillä se ei käy yhtä helposti. Varusmies-termi on kirjattu lakiin, joten sitä ei voida yhtäkkiä muuttaa.”

Nimikkeistön muuttaminen onkin iso tekninen muutos. ”Tärkeintä on kuitenkin se, että ajatus sukupuolineutraalisista nimikkeistä saadaan jalkautettua eteenpäin”.

Hän jatkaa, että toinen tärkeä huomio liittyy puolustusvoimien valmiuteen.

”Reserviläiset on rekisteröity laillisiin rekistereihin. Näitä tietoja tarvitaan, kun tietyissä tilanteissa heitä voidaan määrätä palvelukseen. Rekistereissä toistuvat samat nimikkeet. On pidettävä huoli siitä, ettei muutos vaaranna tätä järjestelmää.”

Ensi vuonna selvitystyö

Marssijärjestys kulkee niin, että ensi vuoden aikana Puolustusvoimissa kartoitetaan, mihin kaikkeen muutos vaikuttaa. Sen pohjalta ratkaistaan hankkeen eteneminen.

”On myös selvitettävä, onko valtionhallinnosta tulossa joitakin kattavia linjauksia nimikkeistöstä. Tähän mennessä emme ole sellaisia havainneet.”

Tässä laajuudessa puolustusvoimat on mahdollisesti uranuurtaja valtionhallinnossa, kun puhutaan tasa-arvoisista nimikkeistä ja titteleistä.

”Toki joissakin valtion virastoissa on siirrytty käyttämään termiä esihenkilö esimiehen sijaan.”

Kenraalimajuri tiivistää, että selvittelyn punainen lanka on se, että puolustusvoimat tunnistaa olevansa osa yhteiskuntaa, joten nimikkeiden muutostarve pitää ainakin selvittää.

Jos nimikkeet muutetaan, niin todennäköisesti se tapahtuu lainsäädännön kautta ja lopulta sen hyväksyy eduskunta.

Puolustusvoimat saa lisää henkilöstöä. ”Pyrimme täyttämään uudet virat jo viiden vuoden aikana. Ensimmäiset rekrytoinnit tehdään vuoden vaihteesta alkaen”, puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Rami Saari toteaa Aamulehden haastattelussa.

Isoja lisäyksiä tulossa

Puolustusvoimille on tulossa lisää työntekijöitä puolustuspoliittisen selonteon mukaisesti.

Saaren mukaan puolustusvoimien henkilöstöstrategia katsoo 2030-luvulle ja vielä hiukan pitemmällekin.

Selonteon mukaan turvallisuusympäristön muutos merkitsee ainakin 500 henkilötyövuoden lisätarvetta.

”Matkan varrella turvallisuusympäristö on mennyt entistä huonompaan suuntaan, joten tehtävien täyttämistä on aikaistettu. Pyrimme täyttämään uudet virat jo viiden vuoden aikana. Ensimmäiset rekrytoinnit tehdään vuoden vaihteesta alkaen.”

Lisämäärä pitää sisällään niin sotilaita kuin siviileitä.

Naton esikuntiin noin sata

Samalla otetaan huomioon Nato-jäsenyyden vaikutukset.

Saaren mukaan jäsenyyskeskustelujen aikana on selvinnyt, ettei Naton esikuntarakenteisiin tarvittavaa henkilöstömäärää ole pakko täyttää heti.

”Kokemukset osoittavat, että Natoon hiljattain liittyneet maat täyttävät virat noin viiden vuoden kuluessa. Tämä antaa pelivaraa meille, sillä on huolehdittava siitä, että kantokyky säilyy kotimaassa.”

Naton esikuntarakenteisiin tarvitaan noin sata työntekijää. Tähän lukuun on päädytty, kun on vertailtu määriä Tanskan, Norjan ja Viron kanssa.

Henkilöstömäärien kasvu vaikuttaa myös siihen, että jatkossa tarkastellaan, pitäisikö kadettikurssien aloitusmääriä lisätä Maanpuolustuskorkeakoulussa.

Puolustusvoimilla on palkattua henkilöstöä 12 500. Siviilien osuus on noin kolmasosa.

Tehtävät houkuttelevia

Nato-tehtäviin on löytynyt hyvin halukkaita.

Saari kertoo, että varsinkin nuoremmat upseerit katsovat näkymiä pidemmälle.

”Esimerkiksi moni on kiinnostunut saamaan majurin tasoisen kokemuksen Natosta. Se voi antaa pätevyyttä korkeampiin tehtäviin sotilasliitossa myöhemmin.”

Niin kuin monella muullakin alalla, on puolustushallinnossa henkilöstön jaksamiseen kiinnitetty erityistä huomiota.

Lisähenkilöstön palkkaaminen auttaa hiukan, mutta entistä enemmän on panostettava työaika- ja hyvinvointijohtamiseen.

”Lisäksi hyödynnämme määräaikaisten palkkaamista ja aktiivisten reserviläisten käyttöä.”

Pitkä ja kapea leipä

Ennen vanhaan todettiin, että valtion leipä on pitkä, mutta kapea. Saari kiteyttää, että nyt tuo slogan ei ole enää sellainen valtti kuin ennen.

”Tunnistamme, että yksilöllisyys, työn merkitys, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo korostuvat entisestään ja vahvistuvat. Moni haluaa etenemispolkuja ja tehdä uraa eri aloilla. Tämä pitää meidänkin hyväksyä. Emme voida linnoittautua minkään alueen ulkopuolelle. Tähän ajatukseen liittyy myös sukupuolineutraalisuus.”

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut