Suomen raja sulkeutui venäläisiltä turisteilta: Hetki on historiallinen ja poikkeuksellinen – tämä päätöksestä tiedetään

Suomi ei enää salli venäläisiltä pääsyä turistiviisumilla maahan eikä kauttakulkuliikennettä Suomen kautta. Periaatepäätöksellä ei kuitenkaan estetä rajan ylittämistä esimerkiksi humanitäärisistä syistä tai kansainvälisen suojelun hakemista.

29.9. 6:55 | Päivitetty 30.9. 0:14

Suomen raja Venäjälle on sulkeutunut. Venäläiset turistit eivät siis enää pääse Suomeen, elleivät he kuulu ryhmiin, jotka katsotaan poikkeustapauksina.

Turismiviisumit evätään perjantaista 29. syyskuuta alkaen, eikä kauttakulkuliikennettä Suomen kautta sallita. Valtioneuvosto teki asiaa koskevan periaatepäätöksen torstaina istunnossaan. Periaatepäätös ei tarvitse eduskunnan hyväksyntää.

Rajoitukset ovat voimassa toistaiseksi, ja ne tulivat voimaan keskiyöllä 29.–30. syyskuuta.

Päätös perustuu Schengenin rajasäännöstöön, vaikka ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) mukaan säännöstössä oli ongelmansa. Haavisto totesi tiedotustilaisuudessa aiemmin torstaina, että elokuussa on muun muassa mietitty sitä, pitääkö koko Schengen-järjestelmä jättää, jotta Suomi voi rajoittaa venäläisten matkailua ja kauttakulkua.

Suurena perusteena on venäläisten turistien viisumien epäämiselle ollut Suomen kansainvälisten suhteiden vaarantuminen. Haaviston mukaan tämä näkyy muun muassa siinä, että Suomen kautta on voinut pyrkiä esimerkiksi Baltian maihin tai Puolaan, vaikka maat eivät muuten ota venäläisiä matkailijoita vastaan.

Tutkijat: Tilanne muuttui ja juridisesti päätös kestää

Oikeusoppineiden mielestä hallituksen periaatepäätös, jolla rajoitetaan voimakkaasti venäläisten turismiperäistä matkustamista Suomeen, on juridisesti kestävällä pohjalla.

Keskeistä on ennen muuta se, että kansainvälinen tilanne muuttui, sanoo Britannian tiedeakatemian oikeustieteen tutkimusprofessorina Oxfordin yliopistossa toimiva Martin Scheinin. Tämä mahdollisti sellaisen keinon, joka ei aiemmin ollut käytettävissä.

”Tilanne muuttui viikko sitten maanantaina Baltian maiden johdosta. Kun ne pysäyttivät omalta osaltaan venäläisten pääsyn, asiasta tuli Suomelle kansainvälinen mainehaitta ja Suomen suhteet muihin ystävällismielisiin EU-maihin vaikeutuivat”, Scheinin sanoo.

Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan tutkijatohtori Milka Sormunen sanoo, että Suomen viimeaikainen viisumipolitiikka on näyttäytynyt epäjohdonmukaisena, mutta hänenkin mielestään hallituksen periaatepäätös on juridisesti kestävä.

Sormunen ei näe, että päätös rapistaisi Suomen oikeusvaltioperiaatteita, kuten julkisuudessa on esitetty.

”Oikeusvaltion kannalta on hyvä asia, että pohditaan erilaisia vaihtoehtoja ja sitä, mitkä vaihtoehdot ovat oikeudellisesti perusteltuja ja mitkä eivät”, Sormunen toteaa.

Yksi ongelmakohta liittyy Sormusen mielestä siihen, tehdäänkö viisumipäätökset todella yksilöllisesti ja pääseekö maahan poikkeuskategorioiden turvin. Sisäministeri Krista Mikkonen (vihr.) totesi tiedotustilaisuudessa, että venäläisten maahantulo arvioidaan maahantulopuhutteluissa, ja kussakin tapauksessa tehdään ”yksilöllinen kokonaisharkinta”.

Sormusen mukaan oikeustieteilijät ovat kansainvälisestikin eri linjoilla siitä, mitä yksilöllinen käsittely tarkoittaa. Hän on perusoikeuksien näkökulmasta huolissaan, kykeneekö Rajavartiolaitos todella luotettavasti arvioimaan hakijan motiivit maahantulolle.

”Siinä annetaan aika paljon vastuuta rajaviranomaiselle”, Sormunen toteaa.

Lisäksi hän näkee ongelmia siinä, ettei Suomessa ole tällä hetkellä voimassa humanitaarista viisumia.

”Kun sitä ei ole, käytännössä tämä voi vaikeuttaa myös turvapaikanhakua, koska rajalle voi olla mahdotonta päästä ilman turistiviisumia.”

Sormunen myös korostaa, että viisumikysymys on oikeudellisesti monimutkainen, joten siksi myös viestintä on saattanut osin epäonnistua. Se taas on voinut saada Suomen poliittisen prosessin näyttämään sekavalta.

Poikkeuksia esimerkiksi perheenjäsenet

Poikkeuslistassa on kaikkiaan kymmenen kohtaa, jolloin Venäjältä voi edelleen saapua Suomeen.

Suomeen saavat edelleen matkustaa perheenjäsenet ja henkilöt, joilla on Suomessa oleskelulupa. Suomeen voi tulla myös opiskelun, sairaanhoidon ja työn perusteella. Poikkeukset vertautuvat aiemmin voimassa olleisiin koronarajoituksiin.

Maahantulo-oikeus on myös niillä venäläisillä, joilla on kiinteistö Suomessa ja kiinteistöissä pitää tehdä välittömiä huolto- ja korjaustoimenpiteitä. Kiinteistön omistaminen ei rajatarkastusyksikön päällikön Tuomas Laosmaan mukaan helpota viisumin saamista, ja kiinteistönomistajille myönnetään vastaisuudessa vain kertaviisumi.

Voi näkyä kansainvälisen suojelun hakemuksissa

Sisäministeri Mikkosen mukaan on varauduttu siihen, että turistiviisumien epääminen näkyy lisääntyneenä kansainvälisen suojelun hakemisena tai luvattomina rajanylityksinä. Mikkosen mukaan toimeenpanossa keskeinen viranomainen on Rajavartiolaitos, ja venäläisten maahantulo arvioidaan maahantulopuhuttelussa.

”Kussakin tapauksessa tehdään yksilöllinen kokonaisharkinta ja päätös”, Mikkonen sanoo.

Hallitus ja viranomaiset ovat pohtineet viisumikysymystä kesästä alkaen. Jo syyskuun alusta alkaen myönnettävien viisumien määrää rajattiin murto-osaan aiemmasta. Ministereiltä kysyttiin tilaisuudessa, miksi päätöksen tekemisessä meni näin kauan. Haaviston mukaan päätökset ovat tapahtuneet parissa vaiheessa.

”Se oli senhetkisen arvion mukaan se, mitä voitiin Schengen-järjestelmän puitteissa tehdä", Haavisto sanoo.

Haaviston mukaan kansainvälisiin suhteisiin vetoaminen on nyt poikkeuksellista ja ennakkotapaus. Asia on Haaviston mukaan käyty perusteellisesti läpi oikeuskanslerin virastossa, että teko on nykyisten säännösten mukainen.

Suomi on Haaviston mukaan ensimmäinen maa, joka käyttää Schengen-säännöstöä tällä tavalla. Taustalla on muun muassa se, ettei monella Schengen-maalla ole yhtä pitkää maarajaa Venäjän kanssa, eikä Suomen erityisasemaa ole säännöstössä täysin ymmärretty.

Rajaliikenne hiipui keskiviikkona

Venäläisten Suomeen saapuminen rauhoittui keskiviikkona.

Eilen Suomeen saapui itärajan kautta 4 707 venäläistä, kertoo Rajavartiolaitoksen kansainvälisen yhteistyön yksikön päällikkö, eversti Matti Pitkäniitty Twitterissä. Maasta lähti eilen 3  060 venäläistä.

Tämä on selkeä lasku tiistaista, jolloin maahan saapui reilut 7 052 venäläistä. Luku on lähes sama kuin viikko sitten keskiviikkona, kun Venäjän osittainen liikekannallepano julistettiin. Tuolloin Suomeen saapui noin 4 824 venäläistä.

Myös Kaakkois-Suomen rajavartiosto kertoi liikenteen alkaneen rauhoittua keskiviikkona Vaalimaalla, Nuijamaalla ja Imatralla. Torstaiaamuna tilanteen kerrottiin jatkuneen rauhallisena ja Vaalimaalla olevan jonossa vain yksittäisiä autoja.

Turvapaikkaa haki Kaakkois-Suomen raja-asemilla keskiviikkona kaksi henkilöä, tilapäistä suojelua 47 hakijaa.

Venäjältä vastaus

Venäjän varaulkoministerin Aleksandr Gruškon mukaan Venäjä tulee reagoimaan Suomen viisumirajoituksiin ”omien etujensa mukaisesti”. Asiasta kertoi Venäjän valtiollinen uutistoimisto Tass.

"Lähdemme liikkeelle omista eduistamme. On selvää, että nämä EU-maiden epäystävälliset toimet tuhoavat humanitaarisen yhteistyön perustan”, Gruško sanoi lehdistötilaisuudessa jo keskiviikkona ennen Suomen virallista päätöstä.

Gruškon mukaan Venäjällä on ”paljon valinnanvapautta” sen suhteen, mihin toimenpiteisiin se voi ryhtyä vastauksena Suomelle. Hän lisäsi, ettei Venäjällä kuitenkaan ole vielä tarkkoja suunnitelmia siitä, miten se tulee vastaamaan.

Gruško totesi myös, että kansainväliset sitoumukset ovat hänen nähdäkseen hyvin selkeitä. Hän katsoo, että ne toteavat vapaan liikkuvuuden olevan osa kansainvälisiä suhteita. Gruško väittää, että Euroopan unioni haluaa erottaa ”oikeat” kansalaiset ja ”vääristä” kansalaisista.

Päivitys 30.9. kello 0.11: Päivitetty artikkeli kauttaaltaan tuoreimmilla tiedoilla.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut