Ministeri Lindén Ylellä: Hoitajien joukko­irtisanoutuminen olisi äärimmäisen kärkevä työ­taistelu­toimi

Perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén (sd.) korosti lauantaiaamuna Ylen Ykkös­aamussa hallituksen roolia hoitajien kärjistyneessä työtaistelutilanteessa, kunhan ammattineuvottelijat ja työmarkkinaosapuolet ovat ensin työnsä tehneet.

Lindén muistutti, että saavutetun palkkaratkaisun vaikutus näkyy hyvinvointialueita koskevan lainsäädännön hyvinvointi-indeksissä. Indeksissä yleisen ansiotason muutos vaikuttaa 60-prosenttisesti ja 30-prosenttisesti elinkustannusten muutos.

Lindènin mukaan tämä tarkoittaa sitä, että palkanmaksuvaroja olisi tulossa näin 800 miljoonaa euroa lisää. Hyvinvointialojen rahoituspotti valtion budjetissa on yhteensä 22 miljardia euroa, hän sanoi.

Lue lisää: Kiistellystä potilasturvallisuus­laista päätös, työntekijän uhkasakko poistetaan – näin puolueet kommentoivat

Äärimmäisen kärkevä

”Ymmärrän aika hyvin hoitajien tunnelmia”, Lindén totesi.

Joukkoirtisanomisia hän piti silti ”äärimmäisen kärkevänä työtaistelutoimenpiteenä”. Koskaan aiemmin niitä ei ole tällä tavalla kohdistettu tajuttomana tehohoidossa oleviin, Lindén perusteli.

Lue lisää: Hoitajajärjestöt Tehy ja Super eivät aloita käräjäoikeuden kieltämiä lakkoja

Kun jopa arviolta 80 prosenttia hoitohenkilökunnasta voisi olla työtaistelussa ilman että kukaan kuolee, silloin työtaisteluja ei tulisi Lindénin mielestä kohdistaa hengen­vaarallisiin tilanteisiin.

Hän sanoi kuitenkin ymmärtävänsä myös sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaan Helsingin Sanomissa esittämää näkemystä siitä, että hoitohenkilökunnan palkan­korotukset voivat pitkällä tähtäimellä turvata terveydenhuollon laatua.

”Mutta tässä tilanteessa en voi sitä [joukkoirtisanoutumisia] hyväksyä.”

Puuttuu kolme miljoonaa

Suomessa valtio käyttää terveydenhuoltoon suhteessa vähemmän varoja kuin monessa vertailumaissa, vaikka Suomen veroaste on EU-maiden viidenneksi korkein, Lindén muistutti.

”EU:sta puuttuu kolme miljoonaa hoitajaa. Meillä on hoitajavaje, mutta emme ole edes EU:n kymmenen pahimman maan joukossa”, Lindén vertasi tilannetta Euroopassa.

Hän harmitteli sitä, että hoitajat käyttävät nykyään kaksi kertaa enemmän aikaa tietokoneen ruudun edessä. Vanha automaattista tietojenkäsittelyä kuvannut ATK-termi tarkoittaa nykyään automaattista työajan kaksinkertaistamista, Lindén sutkautti.

”Näin ei tietenkään pitäisi olla.”