Kiistellystä potilasturvallisuus­laista päätös, työntekijän uhkasakko poistetaan – näin puolueet kommentoivat

Hallituspuolueiden kerrotaan päässeen sopuun kiistellystä potilasturvallisuuslaista. Lakia perjantaina käsitellyt perustuslakivaliokunta katsoo, että potilasturvallisuuslaki on välttämätön.

16.9. 10:28 | Päivitetty 16.9. 17:14

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on saanut valmiiksi mietintönsä potilasturvallisuuslakia koskevasta lakiesityksestä, kertoo valiokunnan puheenjohtaja Markus Lohi (kesk.).

Ehdotettavaa lakia sovellettaisiin tilanteissa, jossa terveydenhuollon tai kotihoidon asiakkaiden henki tai terveys vaarantuu vakavasti työtaistelutoimien tai joukkoirtisanoutumisten aiheuttaman henkilöstövajauksen vuoksi.

Suojelutöihin määrätyille työntekijöille maksettaisiin 30 prosentilla korotettua palkkaa. Aluehallintovirasto voisi työnantajan hakemuksesta määrätä asiakas- tai potilasturvatyöhön myös työntekijän, joka on irtisanoutunut työtaistelutoimenpiteenä. Hänelle pitää tällöin maksaa kaksinkertainen korvaus.

Lohen mukaan hallituspuolueet ovat mietinnöstä yksimielisiä, mutta oppositiopuolue perussuomalaisilta on tulossa mietintöön vastalause.

Lohen mukaan lakiesitys tulee perjantaina eduskunnan täysistuntoon ensimmäiseen käsittelyyn. Sen jälkeen laki voitaisiin hyväksyä täysistunnossa maanantaina.

Sote-valiokunta pitää potilasturvallisuuslakia välttämättömänä. Valiokunta painottaa, että rajoitusten on kuitenkin oltava soveltamisalaltaan ja aikarajaltaan tarkkarajaisia sekä viimesijaisia.

"Valiokunta pitää tärkeänä, että osapuolet saavuttaisivat neuvottelutuloksen pikaisesti ja katsoo, ettei tässä vaiheessa ole perusteita pidentää lain voimassaoloa", Lohi sanoo.

Laki olisi voimassa 31. tammikuuta 2023 asti.

Henkilökohtainen uhkasakko pois

Sote-valiokunta on pitänyt tarkoituksenmukaisena, että vastuun työtaistelun seurauksista kantaa järjestö. Ennakko-odotusten mukaisesti valiokunta esittää henkilökohtaisen uhkasakon poistamista aiemmasta lakiesityksestä. Lohen mukaan joukkoirtisanoutumistilanteessa uhkasakko voidaan määrätä työntekijäjärjestölle, ei työntekijälle henkilökohtaisesti.

Lohi nostaa lakiesitykseen tehdyistä muutoksista esiin yhden merkittävimmistä.

"Kun aluehallintovirastoille annetaan ääritilanteissa oikeus keskeyttää tai siirtää lakkoja yhden viikon ajan, keskeytystä tai siirtoa voitaisiin käyttää peräkkäin enintään neljä kertaa", Lohi kertoo.

Lohen mukaan ministeriöstä on saatu käsitys, että valiokunnan esittämät muutokset on mahdollista tehdä. Lohen mukaan uhkasakon poistaminen yksittäiseltä työntekijöiltä oli merkittävin asia, jotta sopuun päästiin.

Kokoomuksen Mia Laiho (kok.) kertoi, että puolue kannattaa lakia. Myös hänen mukaansa uhkasakon poistaminen on tärkeä asia.

"Kaikkien suomalaisten henki ja terveys on turvattava kaikissa olosuhteissa", Laiho sanoo ja kertoo tämän olevan perusteena myös kokoomuksen kannalle.

Vihreiden eduskuntaryhmä seisoo lakiesityksen takana, kansanedustaja Sofia Virta (vihr.) kommentoi.

"On aivan selvää, että kukaan ei haluaisi seistä tänään tässä ja sanoa, että tällainen laki täytyy säätää.”

Näin kommentoi vasemmistoliitto

Vasemmistoliiton Merja Kyllönen kommentoi valiokunnan kokouksen jälkeen, että puolueen kansanedustajat kannattanevat uutta muokattua lakiesitystä.

"Siitä tällä hetkellä lähdetään, että yhteinen sopu on rakennettu siinä hengessä, että kaikki voivat seistä sen takana", Kyllönen sanoo.

Hän kuitenkin sanoo, etteivät kaikki kansanedustajat ole vielä ehtineet mietintöön tutustua ja voi puhua vain omasta puolestaan. Kyllönen on sitä mieltä, että Lohen kertomat muutokset ovat merkittäviä.

"Että kyllä pitäisi kelvata", Kyllönen sanoo.

Vasemmistoliitto ilmoitti aiemmin viikolla, ettei se hyväksy sitä ilman merkittäviä muutoksia. Tämä olisi voinut johtaa siihen, että vasemmistoliitto olisi jopa heitetty ulos hallituksesta.

Käräjäoikeudelta poikkeuksellinen päätös

Käräjäoikeus kielsi väliaikaisella päätöksellä teho-osastojen lakot aiemmin kuluvalla viikolla. Sen jälkeen hoitajaliitot Tehy ja Super ilmoittivat, etteivät ne aloita niitä.

Käräjäoikeus ei kuitenkaan kieltänyt kotihoidon lakkoja. Ne uhkaavat Helsingissä ensi viikolla ja Oulussa sitä seuraavalla viikolla. Myös ne voivat pääministeri Sanna Marinin (sd.) mukaan vaarantaa hengen ja terveyden.

Hoitajaliitot ovat erittäin turhautuneita tilanteeseen. Ne järjestivät perjantaina mielenosoituksen Helsingin keskustassa. Liitot vaativat joka vuosi 3,6 prosentin ylimääräiset palkankorotukset vientialojen määrittämän niin sanotun yleisen linjan palkankorotusten päälle. Niiden mukaan palkankorotukset ovat välttämättömät hoitajapulan ratkaisemiseksi.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut