Tampereen suunnan ratahankkeen linjausselvitys paljastetaan syyskuun lopulla – lopullinen päätös jättihankkeesta jää valtiolle ja kunnille

Vaihtoehtona on rakentaa uusi rata nykyisen pääradan linjauksen mukaisesti tai kokonaan uusi suurnopeusrata, joka ei pysähtyisi Helsinki-Vantaan lentoaseman ja Tampereen rautatieaseman välillä.

Tampereen suunnan ratahankkeen linjausselvitys paljastetaan syyskuun lopulla.

10.9. 11:28

Helsinki

Helsingistä Tampereelle suunnitellun uuden ratahankkeen linjausselvitys paljastetaan syyskuun lopulla, kertoo hankeyhtiö Suomi-rata Oy:n toimitusjohtaja Timo Kohtamäki.

Kohtamäen mukaan yhtiö kertoo tuolloin selvityksen tulokset, mutta ei ota yksiselitteisesti kantaa siihen, mikä on näkökulma. Sen jälkeen yhtiön omistajien eli valtion ja kuntien on pohdittava ja päätettävä, kumpi vaihtoehto ratalinjauksesta valitaan.

Vaihtoehtona on rakentaa uusi rata nykyisen pääradan linjauksen mukaisesti tai kokonaan uusi suurnopeusrata, joka ei pysähtyisi Helsinki-Vantaan lentoaseman ja Tampereen rautatieaseman välillä.

Suomessa on menossa kolmen suuren raidehankkeen suunnittelu: Helsingistä Turkuun, Tampereelle ja Itä-Suomeen. Kukin hanke on hyvin erilaisessa vaiheessa mutta yhteistä niille on, että mukaan tarvitaan yhteiskunnan rahoitusta.

Lue lisää: Pääradan uutta reittiä kartoitetaan nyt Tampereen ja Helsingin välillä, jopa 75 miljoonan euron EU-rahat haussa – Tämä tiedetään nyt raiteiden jättihankkeesta

Valtion ja kuntien rahoitusosuus avoinna

Valtiovarainministeriöllä (VM) ja liikenne- ja viestintäministeriöllä (LVM) on yhteinen suurten ratahankkeiden rahoituksen ja investointimahdollisuuksien selvityshanke, jonka määräaika päättyy tämän vuoden lopussa. Selvityshankkeen ohjausryhmän jäsen, VM:n kansliapäällikkö Juha Majanen kertoo, että hankkeessa on selvitetty raidehankkeiden kiinteistökehitysmahdollisuuksia ja matkustajamääräarvioita. Kaikkia hankkeita varten on perustettu oma yhtiönsä.

”Kiinteistökehitys- ja matkustajamääräselvitysten perusteella voidaan arvioida, paljonko hankeyhtiöt saisivat oikeita tuloja. Ja tietysti se, mitä ei saada aidoilla tuloilla katettua, jäisi sitten valtion ja kuntien katettavaksi. Mitään lopullisia tuloksia ei ole vielä”, Majanen sanoo.

Hän korostaa, että on keskeistä, kuinka paljon hankkeiden huimista investointikustannuksista pystytään kattamaan muuten kuin veronmaksajan velanotolla ja verotuotoilla.

”Kun siihen on vastauksia, niin sitten ehkä tämän hallituksen ja seuraavankin on aika miettiä, mitä näistä hankkeista viedään eteenpäin, jos viedään ja missä aikataulussa”, Majanen sanoo.

Talous pakkasella ja synkkä näkymä

Majanen lisää, että on olemassa riski, että iso osa noin 10 miljardin euron investointikokonaisuudesta jää valtion ja kuntien eli veronmaksajien vastuulle.

”Nyt ei vielä pysty vielä mitään lopullista sanomaan, mutta positiivisia yllätyksiä ei valitettavasti ole ehkä tullut.”

Majanen muistuttaa, että Suomessa on koettu kaksi hirvittävää kriisiä ja kolmas on päällä. Lisäksi valtion talous on ollut pakkasella vuodesta 2008 lähtien ja näkymä on hyvin synkkä.

”Jos ajattelee julkisen rahan käyttöä tällaisiin investointeihin, ne kannattaa käyttää sellaisiin, jotka tuovat merkittävää hyötyä talouskasvulle. Myöskään investoinnit eivät voi olla minkä kokoisia tahansa. On selvää, että julkisen talouden kantokyky tulee tässä kohtaa merkittäväksi tekijäksi.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut