Helsinki
Kansainvälinen energiajärjestö IEA, Euroopan liikenneturvallisuusjärjestö ETSC sekä Euroopan komissio ovat tänä vuonna kehottaneet alentamaan nopeusrajoituksia yhtenä keinona energian säästämiseksi ja venäläisestä öljystä irtaantumiseksi.
Alhaisemmilla ajonopeuksilla myös autoilija säästäisi polttoainekuluissa.
Liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) osastopäällikkö Laura Eiron mukaan ministeriössä on tekeillä taustaselvityksiä nopeusrajoitusten alentamisen vaikutuksista.
”Tällä hetkellä vaikutuksia arvioidaan tarkemmin. Yksi puoli on tietenkin matka-aikojen kasvaminen, ja miten se vaikuttaa esimerkiksi työssäkäyntiin tai tavarakuljetuksiin”, Eiro kertoo.
Pysyvistä talvinopeusrajoituksista ei käynnissä valmistelua
Ministeriössä ei ole Eiron mukaan käynnissä valmistelua talvinopeusrajoitusten asettamisesta pysyviksi.
Pysyviä talvinopeusrajoituksia energiakriisin toimena on väläyttänyt esimerkiksi Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori Peter Lund Ylen haastattelussa kesäkuussa.
Tänä vuonna julkaistun LVM:n liikenneturvallisuusstrategian mukaan taajama-alueilla laajempaa rajoitusten laskemista 30 kilometrin tuntinopeuteen selvitetään. Myös maanteiden yli 80 kilometrin tuntinopeuden rajoitukset ovat tarkastelussa.
Muutokset päivittyisivät Väyläviraston ohjeeseen, joka ohjaa kuntien toimintaa, eikä muutoksia lakien tai asetusten muuttamiseen vaadita.
Kallistuneen polttoaineen kulutusta hillitsemään ei LVM:ssä erikseen ole tehty toimia. Kokonaisuuteen pyritään kuitenkin vaikuttamaan käyttövoimasiirtymän vauhdittamisella sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edistämisellä.
Liikenneturva: ”Voimme kannustaa tätäkin keinoa pohtimaan”
Liikenneturvassa maanteiden nopeusrajoituksien laskemisesta ja talvinopeusrajoitusten pysyvästä käyttöönotosta on ollut sisäisesti keskustelua Liikenneturvassa, kertoo yhdistyksen tutkimuspäällikkö Juha Valtonen.
Linjauksia Liikenneturva ei ole asiasta tehnyt.
”Energiansäästö ja nopeuksilla siihen vaikuttaminen ei ole sinänsä Liikenneturvan asia, mutta toki jos sellainen tehdään, se tukee liikenneturvallisuuden parantamista. Voimme kannustaa tätäkin keinoa pohtimaan”, Valtonen kertoo.
Valtosen mukaan nopeuksien alentaminen lisäisi liikenneturvallisuutta ja vähentäisi onnettomuuksien seurauksien vakavuutta.
Turvallinen ajotapa yleensä myös taloudellinen
Helsingin Sanomat julkaisi elokuun alussa Fintrafficin toteuttaman kesäajonopeuksien vertailun, jossa tarkasteltiin 14:llä Helsinkiin johtavan pääväylän mittausasemalla nopeuksia huhtikuun alusta heinäkuun loppuun. Heinäkuussa ajonopeudet mittausasemilla laskivat keskimäärin 2,3 kilometriä tunnissa edellisen vuoden heinäkuuhun verrattuna.
Valtosen mukaan kuluttajat ovat jo vastanneet kohonneeseen bensan hintaan sillä, että yrittävät saada kulutustaan pienemmäksi.
”Kun hinta pomppasi 2,5 euroon litralta ja nähtiin tankilla, paljonko kertasumma raapaisee kukkarosta, se herättää ajattelemaan, että voisiko asialle tehdä jotain”, Valtonen sanoo.
Kun polttoaineen hinta on hyväksyttävällä tasolla, kulutuksesta ei Valtosen mukaan niin paljoa välitetä.
Valtonen korostaa, että Liikenneturvan viesti keskittyy ennen kaikkea turvallisuuteen, mutta esimerkiksi keväällä Liikenneturva muistutti, että turvallinen ajotapa on yleensä myös taloudellinen.
Talvirajoitusteillä ylinopeus on yleisempää
Nopeusrajoituksien muutoksien vaikutukset olisivat siitä kiinni, kuinka paljon liikenteen todellinen nopeus muuttuisi, Liikenneturvan Valtonen arvioi.
Eiron mukaan talvirajoitusten aikaan autoilijat eivät ole alentaneet nopeusrajoitusten muuttuessa nopeuttaan niin paljon kuin pitäisi. Teillä, joilla nopeusrajoituksia on alennettu talvikaudeksi 20 kilometriin tunnissa, on ajettu noin 8 kilometriä tunnissa hitaammin kuin teillä, jossa tätä ei ole rajoitettu, Eiro kertoo.
Fintrafficin tilastojen mukaan vuoden 2020–2021 talvikautena noin 70 prosenttia ajoneuvoista kulkivat ylinopeutta yksikaistaisilla pääteillä, joissa oli alennettu talvirajoitus. Keskimäärin tiekohtaisen nopeusrajoituksen ylitti pääteillä kesäaikana 2020 43,1 prosenttia ja talviaikana 2020–2021 53,5 prosenttia kuljettajista.
Fintrafficin tilastot perustuvat automaattisilta mittausasemilta mitattuihin ajonopeuksiin.
Rajoitusmuutokset vaatisivat Valtosen mukaan tukitoimia, kuten hyvää tiedotusta ja kampanjointia, että muutokset saisivat hyväksynnän ja niitä noudettaisiin paremmin.
”Jo nykyisten nopeusrajoitusten noudattaminen olisi energiansäästöteko”, Valtonen sanoo.
Polttoaineenkulutus ei nykysäädösten mukaan käypä syy alentaa rajoituksia
Tieliikennelaissa on säädetty yleinen sallittu suurin nopeus taajama-alueiden ulkopuolisille maanteille (80 km/h) ja pääväyläasetuksessa nopeus moottoriteille (120 km/h). Talvinopeusrajoitukset perustuvat pääväyläasetukseen, jossa määritellään, milloin voidaan asettaa alhaisempi nopeus ”liikenneturvallisuuteen, ympäristöön ja maankäyttöön liittyvien syiden takia, jos paikalliset olosuhteet sitä vaativat”.
Talvinopeusrajoitusten pääperuste on asetuksessa mainittu liikenneturvallisuus, eli talviajan pimeät ja liukkaat olosuhteet, mutta polttoaineen kulutus ei sääntelypohjan harkintakriteereihin kuulu.
”Jos haluttaisiin lähteä pysyvästi alentamaan moottoritienopeuksia, pitäisi muuttaa säädöspohjaakin”, Eiro sanoo.
Valtosen mukaan asetuksen tarkastaminen ei olisi sinänsä suuri kysymys, jos siihen poliittista tahtoa löytyisi.
1970-luvun öljykriisi johti aikanaan kattonopeuksiin
Nopeusrajoitusten alentaminen energiakriisin yhteydessä ei olisi ennenkuulumaton asia.
Vuoden 1973 öljykriisin vuoksi Suomeen asetettiin kaikkien ajoneuvojen suurimmaksi sallituksi nopeudeksi 80 kilometriä tunnissa. Rajoitus oli voimassa noin puoli vuotta, jonka jälkeen vasta ryhdyttiin vakiinnuttamaan nykyistä porrastettua nopeusrajoitusjärjestelmää.
Vastaavia rajoituksia tehtiin tuolloin myös muualla maailmassa, kuten Yhdysvalloissa, joissa kattonopeudeksi asetettiin 55 mailia tunnissa (noin 90 km/h).
