Saisiko tämä virkamieshallitus pysäytettyä Suomen velkaantumis­kierteen? Katso nimilista

Jos poliitikot eivät kykene korjaamaan Suomen valtiontaloutta kuntoon, annettakoon tehtävä alan ammattilaisille.

Suomen edellisen virkamieshallituksen pääministeri oli entinen valtakunnansovittelija Keijo Liinamaa. Liinamaan hallitus lopetti 30. marraskuuta 1975 eli lähes 47 vuotta sitten.

8.9. 7:16

Aamulehti

Vaikka luulen olevani vankka kansanvallan kannattaja, mieleeni on alkanut hiipiä salakavalasti epädemokraattisia ajatuksia.

Ajattelin pitää ne pääni sisällä tai enintään pöytälaatikossa, mutta kasvanut henkinen paine pakottaa pullauttamaan ne ulos muiden arvioitavaksi, ehkä jopa pilkattavaksi.

Suomen poliittiset päättäjät ovat osoittaneet vaalikaudesta toiseen ja lähes puoluekannasta riippumatta kyvyttömyytensä katkaista Suomen valtion velkaantumiskierre. Perusteltuja syitä velanotolle on toki ollut: on finanssikriisiä, koronapandemiaa, Ukrainan-sotaa ja energiakriisiä.

Lue lisää: Miten hyvinvointivaltio pelastetaan? Seuraava hallitus joutuu raapimaan kasaan miljardiluokan säästöt, kun korona-ajan velat erääntyvät maksettavaksi: ”Se pitää määritellä uudelleen”

Jos oletamme, että velkaantumiskierteen katkaiseminen on jonkinlainen kansakunnan yhteinen tavoite, pitäisikö meidän kokeilla ensi kevään vaalien jälkeen jotain uutta. Tai tässä tapauksessa itse asiassa jotain vanhaa.

Pystyisikö kovalla asiantuntemuksella varustettu virkamieshallitus eli eräänlainen toimitusministeristö ratkaisemaan ongelmat, jotka vaaleilla valittaville poliitikoille ovat poliittisesti liian vaikeita? Juuri tällaisiin solmukohtiin ja siirtymäkausiin edellisiä virkamieshallituksia on tarvittu.

Demokratian nimissä tämmöinen poikkeusjärjestely vaatisi tietysti muutaman ehdon toteutuakseen. Joko Suomen tärkeimpien puolueiden (ja äänestäjien) pitäisi yhdessä tuumin hyväksyä, että tässä maailmantilanteessa toimitusministeristö on paras ratkaisu pistämään maan asiat kuntoon, tai vaihtoehtoisesti on tietysti olemassa sellainenkin vaihtoehto, että jokin vanhoista puolueista tai täysin uusi puolue lupaisi vaalikampanjassaan tukea virkamieshallituksen pystyttämistä.

Ajatelkaapa asetelmaa. Meillä olisi alansa ammattilaisista koostuva hallitus ja 2023 vaaleilla valittu eduskunta, joka sitten hyväksyisi tai hylkäisi virkamieshallituksen ohjelman maan talouden korjaamiseksi. Todennäköinen lopputulos olisi tietenkin umpikuja ja uusien hallitusneuvottelujen aloittaminen, mutta olisipa kansanedustajille annettu ainakin kerran mahdollisuus kääntää Suomen suunta.

Ajauduin ajatusleikissäni peräti niin pitkälle, että laadin nimilistan, ketkä tuohon virkamieshallitukseen kuuluisivat. Koska lista syntyi puhtaan tajunnanvirran seurauksena, pyydän jo tässä vaiheeksi anteeksi, että siinä eivät toteudu sen enempää maantieteellinen tasa-arvo kuin sukupuolinen tasa-arvo, sukupolvisesta tasa-arvosta puhumattakaan.

Tässä se tulee, saa olla eri mieltä ja jalostaa paremmaksi:

Pääministeri: Sixten Korkman. Ulkoministeri: Mika Aaltola. Valtiovarainministeri Vesa Puttonen. Eurooppa-ministeri: Alexander Stubb. Sisäministeri: Ilkka Salmi. Puolustusministeri: Pekka Toveri. Opetusministeri: Kari Uusikylä. Työministeri: Sture Fjäder. Ulkomaankauppaministeri: Jorma Ollila. Tiede- ja kulttuuriministeri: Kari Enqvist. Oikeusministeri: Pauliine Koskelo. Maa- ja metsätalousministeri: Esa Härmälä. Liikenne- ja viestintäministeri: Matti Apunen. Elinkeinoministeri: Mika Anttonen. Sosiaali- ja terveysministeri: Mika Salminen. Perhe- ja peruspalveluministeri: Liisa-Maria Voipio-Pulkki. Ympäristö- ja ilmastoministeri: Petteri Taalas.

Ministerien keski-ikä olisi 64 vuotta eli kokemuksen puutteesta osaaminen ei jäisi kiinni. Kanttiakin kaikesta päätellen löytyisi riittävästi vaikeiden päätösten tekemiseen.

Historiankirjoitus sitten aikanaan arvioisi, onnistuivatko he kääntämään Suomi-laivan suunnan.

Omilta aikalaisilta tuskin olisi odotettavissa pelkkää kiitosta.

Ai niin, ja ministerikierrätystä voisi harjoittaa ainakin sen verran, että talven 2024 presidentinvaalien jälkeen toimitusministeristön johtoon voisi valita aiemmista velvollisuuksistaan vapautuvan Sauli Niinistön.

Fakta

Virkamieshallitus

Virkamieshallitus eli toimitusministeristö voidaan nimittää väliaikaiseksi toimeenpanoelimeksi tilanteessa, jolloin poliittista hallitusta ei ole saatu muodostettua. Suomessa virkamieshallitukset ovat istuneet yleensä vain muutaman kuukauden.

Suomen virkamieshallitukset:

1922: Cajanderin I hallitus

1924: Cajanderin II hallitus

1953–1954: Tuomiojan hallitus

1957–1958: Von Fieandtin hallitus

1958: Kuuskosken hallitus

1963–1964: Lehdon hallitus

1970: Auran I hallitus

1971–1972: Auran II hallitus

1975: Liinamaan hallitus

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut