Mika Lintilä Aamulehdelle: ”Ruotsissa tajuttiin, että maanantaina kriisi on valmis” – Ministeri oikoo huhuja sähköyhtiöiden kriisipaketin kulisseista

Elinkeinoministeri Lintilä kertoo kriisipaketin taustoista. Muutaman puhelinsoiton jälkeen selvisi, että Fortumin kaltaisia tapauksia on muitakin.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) sanoo, että Suomessa on useita yhtiöitä, joilla on hätä kassavajeesta. Fortum ei ole veneessä yksin.

8.9. 5:00

Aamulehti

Hallitus esitteli kriisipaketin sähköyhtiöille sunnuntaina. Siinä puolletaan kymmenen miljardin euron valtuutta, jolla rahoitetaan suomalaisia energiayhtiöitä.

”Tämä on viime käden keino. Se ei ole tuki, se on rahoitus, se on vakuus. Se on viesti markkinoille, että haluamme pitää suomalaiset yhtiöt pystyssä”, elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) sanoi.

Paketin nopea ulostulo herätti ihmetystä. Mitä kulisseissa tapahtui, ja syntyikö paketti kiireellä?

Sähkötarina jatkui kuluvan viikon maanantaina, kun Fortumille järjesteltiin siltarahoitus. Laina on Fortumin sähköjohdannaisvakuuksien rahoittamiseen.

Nyt Lintilä oikoo arveluja Aamulehdelle.

”Meillä oli jo aiemmin valmisteilla Fortumin paketti. Sitä valmisteltiin, koska ministeriössä oli hyvä näppituntuma siitä, mitä johdannaisten vaatimista käteisvakuuksista aiheutuu.”

Ministeriössä pohdittiin, että voiko olla niin, että ongelma koskisi vain yhtä yritystä.

”Tarvittiin vain muutama puhelinsoitto ja selvisi, että näitä tapauksia on muitakin. Useita yrityksiä tuli oven taakse. Ne ilmoittivat vaihtelevasti, mikä on yrityksen kassatarve.”

Kysymys on useasta, mutta alle kymmenestä yhtiöstä.

Ruotsin kanssa yhtä jalkaa

Matkan varrella kartoitettiin, miten asiat menevät Ruotsissa ja Norjassa.

”Teimme vertailuja ja kävi ilmi, että naapurimaissa ollaan samassa veneessä.”

Prosessi nopeutui, koska ruotsalaiset heräsivät ongelman suuruuteen vasta Nord Stream 1 -kaasuputken kautta. Putki on tällä hetkellä suljettuna.

”Ruotsissa tajuttiin, että kun maanantaina pörssi aukeaa, niin silloin kriisi on valmis. He halusivat valmistella oman pakettinsa nopeasti. Se koottiin viikonlopun aikana käsi kädessä, hyvällä yhteistyöllä.”

Ministeri korostaa, ettei Suomessa hallitus joutunut hosumaan, eikä tullut yllätetyksi housut kintuissa. ”Olimme koko ajan etulinjassa.”

Tulorajat selviävät pian

Kriisipaketin lisäksi hallituksella on budjettiin neuvoteltu sähköpaketti kuluttajille. Tulossa on määräaikainen arvonlisäveron alennus sekä sähkövähennys, joka leivotaan kotitalousvähennyksen yhteyteen. Pienituloisille kotitalouksille tulee määräaikainen sähkötuki.

Kuluttajia kiinnostaa, millaisia tulorajoja hallitus suunnittelee tuelle. Lintilä sanoo, että niitä ja muita yksityiskohtia käydään läpi tämän ja ensi viikon aikana. Niillä on kiire, koska verottaja tarvitsee ajoissa tiedot. Verovähennys on tulossa helmikuun verokorttiin.

Vähennys vain yhteen

Monilla on kaupunkikoti, jossa sähkönkulutus on pientä. Ongelmaksi sähkön hinta nousee usein vapaa-ajanasunnoissa, joista monet ovat sähkölämmitteisiä.

Lintilä korostaa, että vähennyksen voi saada vain yhteen asuntoon, eli vakinaiseen.

On uumoiltu, että osa muuttaa kirjansa vapaa-ajanasunnolle saadakseen paremman hyödyn. Lintilä sanoo, että tällaista kikkailua voidaan nähdä, vaikka kyse onkin määräaikaisesta vähennyksestä, johon kuuluu lisäksi omavastuu.

Asialla on myönteinen puolensa. Mökkikunnat saavat himoitseviaan verotuloja.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) mielestä on aika hirtehistä, että Fortumin operatiivinen toiminta on verrattain kannattavaa, mutta johdannaisten takia kassatarve on mammuttimainen.

Saarikko kysyi kahdesti

Fortum pysyy otsikoissa myös saksalaisen tytäryhtiönsä Uniperin takia. Julkisuuteen levisi tieto muistioista, joiden mukaan talouspoliittiselle ministerivaliokunnalle annettiin pysäyttävä arvio Uniperin tilanteesta vähän ennen pääministeri Sanna Marinin (sd.) kesälomaa.

Muistioiden kerrotaan vahvistavan, että Saksan valtio sai tahtonsa läpi. Fortum ja Suomi ajoivat mallia, jossa kaasuliiketoiminnat olisi irrotettu Uniperista, jolloin jäljelle olisivat jääneet kannattavat vesi- ja ydinvoimatoiminnot.

Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) ehdotti heinäkuussa kokouksen järjestämistä, mutta sitä ei järjestetty.

Lintilä vahvistaa, että Saarikko pyysi kokousta kahteen kertaan.

Olisiko jokin mennyt toisin, jos kriisikokous olisi järjestetty? Siihen Lintilä ei ota kantaa.

Fortumin asema kaksijakoinen

Fortumin tulevaisuuden ministeri povaa haasteelliseksi.

”Ongelmien keskellä on hyvä pitää mielessä, miten paljon yhtiö on jakanut yleensä osinkoja valtiolla. Se on tähän asti ollut noin 500 miljoonaa euroa. Tänä vuonna määrä on varmaan nolla.”

Hänen mukaansa on aika hirtehistä, että Fortumin operatiivinen toiminta on verrattain kannattavaa, mutta johdannaisten takia kassatarve on mammuttimainen.

Turve pysyy paletissa

Hallituskauden alussa turvetuotantoa ajettiin alas, mutta nyt ollaan taas eri tilanteessa.

”Aika monelle laitokselle ajetaan turvetta. Ongelmana ovat vaihtelevat sääolosuhteet.”

Lintilän mukaan alalla ei ole usean vuoden näkymää, mikä vaikeuttaa suunnittelua, mutta on selvää, että lähimmät seuraavat vuodet turvetta poltetaan, niin kuin on nyt poltettu.

”Elämme poikkeustilanteessa ja se vaatii poikkeuskeinot.”

Jossain vaiheessa uusi teknologia ottaa vauhdilla askeleita, mutta nyt tämä kehitystyö on varikolla.

”Näin epävarmana aikana on vaikea nimetä millekään energiamuodolle vakaita näkymiä lukuun ottamatta ydinvoimaa.”

Lasku nosti villat pystyyn

Lintilän elämään ei viime aikoina ole mahtunut paljon muuta kuin sähkö. Omakin sähkölasku nosti niskavillat pystyyn.

”Hinta oli ennen alle kymmenen senttiä kilowattitunnilta, nyt talvisähkön hinta on 53 senttiä.”

Lintilä sanoo, että suomalaisten kiinnostus sähkön hintaan on aivan eri tasolla kuin ennen. Hän arvelee, ettei ennen kriisiä moni edes tiennyt, kuinka paljon sähkö maksoi.

”Kuluttajat haluavat nyt tietää, mitä kodinkone kuluttaa, ja miten sähköä voisi säästää.”

Sauna lämpiää puilla

Lintilä antaa selkeän ohjeen, mistä sähköä kannattaa säästää.

”Kaikki mikä lämmittää ja viilentää, vie eniten sähköä.”

Ministerillä on sauna, joka lämpiää joko sähköllä tai puilla. Sähköä ei kulu, sillä hän lämmittää saunan puilla paremman löylyn takia.

Energiakriisissä on nähty kirjoituksia, joissa sähkönkulutus on viety minimiin lopettamalla esimerkiksi makuuhuoneen lämmitys. Korvaavaksi lämmönlähteeksi on otettu kuumavesipullo.

Lintilä huomauttaa, että jos haluaa kiusata itseään, niin mikäs siinä, mutta äärimmäisyyksiin ei kannata mennä.

”Kaikki mikä lämmittää ja viilentää, vie eniten sähköä”, elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) tuumailee. Hänen omaa saunaansa voi lämmittää sekä puilla että sähköllä, mutta puut ovat etusijalla, koska ne antavat paremmat löylyt.

Kuka?

Mika Lintilä

56-vuotias elinkeinoministeri ja keskustan kansanedustaja.

Syntynyt: Toholampi, Keski-Pohjanmaa.

Kansanedustajana vuodesta 1999.

On ehdolla ensi vuoden eduskuntavaaleissa.

Toiminut myös valtiovarainministerinä.

Eroaa monista pitkän linjan poliitikoista siinä, ettei hän ollut mukana nuorisojärjestöissä.

Kiersi nuorena Pohjanmaata valjaskauppiaan mukana. Sieltä on perua vahva hevosurheilun harrastus.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut