Veronmaksajain keskusliitto kiittelee hallituksen tukia sähkölaskujen maksajille: ”Kansalaiset voivat tehdä itse loput säästämällä”

Veronmaksajain keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtisen mukaan yhdistelmä sähkön arvonlisäveron alennusta ja sähkötuista auttaa kaikkia kansalaisia.

1.9. 16:03

Veronmaksajain keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen kiittelee hallitusta sen tekemistä päätöksistä budjettiriihessä sähkön korkeiden hintojen vaikutusten lieventämiseksi.

Hallitus laskee sähkön arvonlisäveron kymmeneen prosenttiin joulu–huhtikuuksi. Nyt sähkön arvonlisävero on 24 prosenttia.

Lisäksi budjettiriihessä päätettiin kahdesta uudenlaisesta tuesta kansalaisille, joiden sähkölaskut ovat kallistuneet merkittävästi.

Toinen niistä on määräaikainen verovähennys tuloveroon. Se voitaisiin tehdä tietyin ehdoin sähkölaskun perusteella. Vähennykseen tulee omavastuuosuus eli sitä saisi vasta, kun lasku nousee varsin suureksi.

Veronmaksajain keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen.

Ne vähävaraiset, joille verovähennyksestä ei olisi apua, voisivat hakea kallistuneen sähkölaskun perusteella toimeentulotuen tyyppistä rahaa.

Lehtisen mielestä hallitus tulee ”selvästi ja tuntuvasti” vastaan korkeiden sähkölaskujen kanssa kamppailevia kansalaisia.

Hän näkee, että yhdistelmä arvonlisäveron alennusta ja sähkötukia on hyvä yhdistelmä, joka auttaa kaikkia kansalaisia.

”Alv-ale on hyvä täsmätoimi, joka osuu koko väestöön. Tuloverotuksen sähkövähennys puolestaan auttaa niitä, joilla on erityisen korkeat energiakustannukset ja joilla kustannusten kasvu on erittäin voimakasta”, Lehtinen sanoo.

Veronmaksajain keskusliiton omien laskelmien mukaan arvonlisäveron alennus voi pienentää sähkölaskua joulu–huhtikuulta 466 euroa, jos sähkönkulutus on mittavaa. Laskelmassa sähkönkulutus kuukaudessa on 2 500 kilowattituntia kuukaudessa ja sähkön hinta siirtoineen ja sähköveroineen on keskimäärin 40 senttiä kilowattitunnilta sisältäen nykyisen 24 prosentin arvonlisäveron. Kuukaudessa sähkölasku pienenisi veroprosentin laskettua kymmeneen noin 93 euroa.

Samalla hinnalla ja pienemmällä sähkönkulutuksella, 1 000 kilowattituntia kuukaudessa, säästöä tulisi joulu–huhtikuussa 186 euroa. Jos sähkön hinta siirtoineen ja sähköveroineen on ollut keskimäärin 15 senttiä kilowattitunnilta, säästöä tulisi 45 euroa.

Lisäksi hallitus valmistelee ja ottaa käyttöön erillisen sähkötuen kotitalouksille, joilla ei ole mahdollisuutta täysimääräisesti hyödyntää määräaikaista sähkövähennystä. Lehtinen näkee tämän auttavan erityisesti kaikkein pienituloisimpia.

”Sähkötuen toimintamekanismi jää nähtäväksi, mutta idea on, että se maksetaan tulonsiirtona. Ideana on selkeästi auttaa niitä ihmisiä, jotka eivät maksa tuloveroa. Tyypillinen tapaus tällaisesta henkilöstä on esimerkiksi takuueläkkeellä oleva ihminen”, Lehtinen sanoo.

Lehtisen arvion mukaan suoraa sähkötukea saavien joukko on hyvin rajallinen.

”Korkeintaan muutama satatuhatta henkilöä.”

Lehtinen pitää verovähennysten ja tukien yhdistelmää hyvin kattavana.

”Minusta on tärkeää, että nyt tullaan poikkeuksellisessa tilanteessa poikkeuksellisella alv-alennuksella ihmisiä vastaan”, Lehtinen sanoo.

”Mutta on aina hyvä muistuttaa, että kaikkein tärkein helpotus on sähkön säästäminen. Hallitus on tehnyt mallikelpoisesti oman osansa, ja kansalaiset voivat tehdä itse loput säästämällä.”

Hallitus esitteli budjettiriihen jälkeen myös toimia ostovoiman tukemiseksi. Yksi keino on kaikille lapsiperheille joulun alla maksettava ylimääräinen lapsilisä. Ylimääräinen lapsilisäkuukausi ei vaikuta toimeentulon tasoon.

Hallitus päätti tukea lapsiperheitä muutenkin. Esimerkiksi varhaiskasvatusmaksuja esitetään alennettavaksi pysyvästi. Lisäksi yksityisen hoidon tuen hoitolisään esitetään 100 euron korotusta.

Ostovoiman kohentamiseen tähtäävissä päätöksissä Lehtinen ei näe juurikaan suuria hyötyjiä tai häviäjiä, sillä esimerkiksi tuloverotuksen yleisestä keventämisestä ei tehty päätöksiä.

”Toki esimerkiksi lapsilisä varmasti auttaa osaa ihmisistä, mutta jos ajatellaan laajemmassa mittakaavassa palkansaajia, niin tuloverotuksen vähennystähän tähän ei sisälly. Sitä kautta ostovoimanäkymä on aika ankea, ja riippuu syksyn työmarkkinakierroksesta”, hän sanoo.

”Hallitukselta pitää syksymmällä löytyä valmius tehdä ostovoimaa tukevia tuloveroratkaisuja, jos työmarkkinoilla toteutuu maltillinen palkkalinja ja suhdannekehitys on vielä huonompi kuin nyt näyttää olevan.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut