Hallituksen pelastuspaketti voi lieventää tulevaa iskua, mutta talvi on joka tapauksessa kova – Ylimääräiset sadat miljoonat leijuivat Saarikon budjetin sivuilla

Alijäämä on huima, mutta vaihtoehtoja velalle on vaikea löytää. Sodan tuomaa iskua on lievennettävä talkoohengessä.

1.9. 15:47

Aamulehti

Hallitus kokoontui kautensa viimeiseen budjettiriiheen tilanteessa, jota kukaan ei osannut arvata vuonna 2019, kun silloinen Antti Rinteen (sd.) hallitus aloitti.

Ensi vyöryi korona, sitten Ukrainan sota. Viimeksi mainittu on nostanut arkielämää säätelevät hinnat pilviin. Eurooppaa ravistelee hankala energiakriisi, jota Venäjän presidentti Vladimir Putin käyttää häijysti hyväkseen.

Hallitukselta on pitkän alkavaa syksyä peräänkuulutettu pelastusrengasta, jolla päästäisiin pahimman yli.

Hallitus vastasi huutoon esitellessään poikkeuksellisten aikojen poikkeuksellisen budjetin. Hallituksen rivien yhtenäisyydestä kertoo se, että riihessä asiat saatiin valmiiksi reilussa vuorokaudessa, vaikka pöydällä oli vaikeita kysymyksiä etenkin sähkön hinnannousun kompensoimisessa.

Sähkö ottikin niin ison loven neuvotteluajasta, että valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) hehkutti koko riihtä sähköriiheksi.

Julkisuudessa on pyöritelty moneen kertaan sitä, mitä valtiovallan kädenojennus sisältää. Sähkön hinnannousuun tulee monisäikeinen avustuspaketti. Määräaikainen sähkövähennys kotitalousvähennyksen yhteyteen ja sähkötuki pienituloisille ovat satojen miljoonien eurojen arvoisia.

Sähkön arvonlisäveron odotettu alennus kymmeneen prosenttiin hyödyttää niin ikään.

Lapsiperheiden muistamisessa on kysymys arvovalinnasta. Ylimääräinen lapsilisä ja helpotukset varhaiskasvatusmaksuihin ovat täsmätoimia, jolla yritetään auttaa perheitä vaikean talven yli. Niin kuin hallituslähteistä kuvailtiin, jollakin tapaa on perheen jokainen makuuhuone saatava pysymään lämpimänä ja jokainen perheenjäsen saatava ruokittua.

On hyvä korostaa, ettei hallituksen pelastuspaketti ole sellainen, että sen saatuamme voidaan huokaista helpotuksesta. Monen arvio on, että talvi on joka tapauksessa kova. Tulevaa iskua voidaan lieventää nyt tehdyillä parannuksilla, mutta sitä ei voida kokonaan hävittää.

Taustalla lymyää kaiken lisäksi pitkän ajan talouskriisi. Suomessa on viimeisten kymmenen vuoden aikana ollut pysyvä menojen ja tulojen alijäämä.

Kun kaikki maksujen ja verojen alennukset sekä tuet ynnätään yhteen, puhutaan mojovasta potista. Kun Saarikko esitteli budjetin sisältöä, ylimääräiset sadat miljoonat eurot leijuivat lähes jokaisella esityksen sivulla.

Kun Saarikko antoi pohjaesityksensä aiemmin kesällä, sen loppusumma oli jotakin muuta kuin mitä nyt nähtiin. Valtiontalouden alijäämä kasvaa rahaministeriön ehdotuksesta jopa 1,7 miljardilla eurolla.

Mistä näin suuri ero voi johtua, ja vain muutamassa viikossa? Syyksi tarjotaan epävarmuutta sekä nopeasti laukkaavaa inflaatiota. On totta, että ajat ovat epävarmemmat kuin pitkään aikaan.

Kansainvälisesti katsottuna Suomi selvisi koronasta verraten hyvin. Työllisyys on kasvanut hyvää vauhtia. Mutta toipumista vaikeuttaa sodan tuoma talousshokki. Talouskasvu hidastuu, mutta inflaatio kiihtyy. Joku voi nähdä budjetin elvyttävässä linjassa myös vaaran. Jospa hintojen nousu vain kiihtyy?

Kansalaiset kauhistelevat myös velan määrää, mutta pitää muistaa, ettei Suomi ole veneessä yksin. Muut Euroopan maat noudattelevat pitkälti samaa linjaa. Ja jos haetaan vaihtoehtoja lainanotolle, niin vaikeata on, vaikkakin oppositiopuolue kokoomus on toistuvasti vaatinut hallitusta lopettamaan ”velkahumpan”.

Yksi vaihtoehto toki olisi, eli alettaisiin leikata vaikkapa koulutuksesta. Hallituksessa kuitenkin on päädytty siihen, ettei nyt ole oikea aika leikata. Tällaisia vaatimuksia ei ole edes nähty. Oppositiokin on ollut niistä hiljakseen.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan näkyy budjetissa hyvin. Suomessa on jo panostettu omaan turvallisuuteemme ja sama linja jatkuu. Puolustushallinto saa ensi vuonna mittavan lisärahan. Hyvä niin.

Poikkeuksellinen aika näkyy myös siinä, että normaalisti hallituksen esitellessä budjettiaan sähköpostit alkavat laulaa. Ensimmäisinä tykittävät usein oppositiopuolueet kertoen, mikä kaikki on pielessä. Tällä kertaa posti lauloi jälleen, mutta hallituspuolueiden kansanedustajien omista tiedotteista. Oppositio ei pitänyt samanlaista kiirettä kuin ennen.

Sekä ylimääräinen lapsilisä että sähkön arvonlisäveron alennus ovat molemmat keskustaministereiden avauksia. Kun ne tulivat julkisuuteen, oppositiossa niitä pidettiin vaalitäkyinä.

Seuraaviin eduskuntavaaleihin on aikaa reilu puoli vuotta. Se ei ole pitkä aika. Vaalien läheisyys näkyykin budjetissa, niin kuin oppositio sanoi.

Budjettia kuvaillaan myös toivon budjetiksi, Johtava ajatus on, että hädässä oleva autetaan pahimman kriisin yli.

On selvää, ettei hallitus olisi vaalien lähetessä pystynyt muunlaista budjettia esittämään. Seuraava gallup näyttää, miten kriisiapu otetaan vastaan.

Kirjoittaja on Aamulehden toimittaja.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut