Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö sanoo, että hyvinvointialueiden on pysyttävä budjetissa – ”Ensimmäinen ratkaisu ei ole se, että pyydetään lisää rahaa Helsingistä”

Kansliapäällikkö Veli-Mikko Niemi sanoo, että sote-alalta kerrotaan paljon negatiivisia uutisia, ja ala tarvitsee imagon nostatusta.

Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Veli-Mikko Niemi kaipaa sote-alalle imagon kohotusta.

1.9. 8:09

Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) uusi kansliapäällikkö Veli-Mikko Niemi aloittaa työnsä tilanteessa, jossa sote-alaa uhkaa historiallinen lakko, työntekijöistä on pulaa ja koronan aiheuttama hoitovelka on kasvanut.

Hallituksen on lisäksi pohdittava lakiin sidotun hoitajamitoituksen kiristämisen siirtoa. STM:n johtamalta työryhmältä odotetaan pian konkreettisia ja nopeasti vaikuttavia keinoja hoitajapulan ratkaisemiseen.

Näitä keinoja on Niemen mukaan pian tulossa. Niemi olettaa keinojen liittyvän ennen kaikkea hoitojonojen purkamiseen, mutta hänen mukaansa sosiaali- ja terveysala tarvitsee myös jonkinlaista imagon nostatusta.

”Yksi iso ongelma on se, että varsinkin terveydenhuollosta ja myös sosiaalihuollosta ovat esillä nämä negatiiviset asiat. Meillä puhutaan paljon hoitovirheistä, mielenterveyspotilaiden huonosta jamasta ja lastensuojelun poikkeustapaukset päätyvät otsikoihin”, hän sanoo.

Kenelläkään ei ole tarkkaa kuvaa, kuinka moni jää hoitajaksi

Hoitoalan rekrytoinnissa on ongelmia. Koulutuspaikkoja on lisätty, mutta kaikkia ei saada täyteen ja osa opiskelijoista lopettaa kesken.

”Kenelläkään ei ole ihan tarkkaa kuvaa, että kuinka suuri osa koulutetuista päätyy koulutustaan vastaaviin töihin ja kuinka moni sitten hakeutuu muuhun koulutukseen. Koulutus on lisäksi joka tapauksessa tällainen hitaasti vaikuttava keino”, hän sanoo.

Ensi vuoden alussa sote-palvelut ja pelastustoimi siirtyvät kunnilta hyvinvointialueille. Hyvinvointialueet saavat rahoituksen jatkossa valtiolta eivätkä kunnilta. Osa hyvinvointialueista on ilmoittanut, etteivät rahat riitä.

”Varmasti haastetta tuo se, että vuodet 2020 ja 2021 eivät ole olleet ihan normaalivuosia. On riskejä siinä, ettei rahoitus ihan tikkataulumaisesti osu kymppiin jokaisen hyvinvointialueen osalta”, Niemi sanoo.

Hän lisää, että hyvinvointialueilla on kuitenkin oma itsehallintonsa ja alueilla on kapasiteetti sekä kyky palveluiden järjestämiseen. Alueet ovat hänen mukaansa vastuussa siitä, että budjeteissa pysytään.

”Ensimmäinen ratkaisu ei ole se, että soitetaan Helsinkiin, että nyt tarvittaisiin lisää rahaa. Pitää miettiä, että miten ne omat kustannukset hoidetaan”, Niemi sanoo.

Niemi painottaa, että muiden kuin sairaanhoitajien pitää tehdä välillistä työtä

Pääministeripuolue Sdp:n yksi keskeisimmistä vaalilupauksista oli sitovan henkilöstömitoituksen saaminen vanhusten ympärivuorokautiseen tehostettuun hoivaan. Mitoitusta on kiristetty asteittain ja huhtikuussa välittömässä asiakastyössä pitäisi olla mitoituksen mukaan 0,7 henkilöä yhtä asiakasta kohden.

Terveyden ja hyvinvoinninlaitos (THL) on kannattanut mitoituksen kiristämisen lykkäämistä vuodella. THL:n tuoreen arvion mukaan asiakastyötä tekemään tarvitaan 3  400 työntekijää lisää, jotta huhtikuussa mitoitukseen päästäisiin.

Niemi sanoo, että tärkeää mitoituksen täyttämisessä on se, että vaatimukset ja pätevyydet täyttäneet henkilöt tekisivät välitöntä vanhustyötä ja välilliseen työhön palkattaisiin muita ihmisiä, ettei esimerkiksi sairaanhoitaja joudu tekemään astiahuoltoa. Lisäksi keinona voisi olla hoiva-avustajien kouluttaminen, sillä heidän koulutuksensa on lyhyempi kuin lähihoitajien.

”Näistä puroista syntyy jotain ja toivottavasti paljonkin suhteessa 3 400:aan.”

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut