Budjettineuvotteluja jatketaan hallituspuolueiden puheenjohtajien kesken – Ministeriöistä odotetaan lisää arvioita ja laskelmia

Hallituksen viimeisestä budjettiriihestä odotetaan hätätoimia sähkön hintakriisiin lievittämiseksi. Pääministeri Marin korostaa lapsiperheisiin kohdistuvia toimia ja kertoi olevansa valmis tarkastelemaan myös sähkön hintakattoa keinona laskea energiakuluja.

30.8. 17:21 | Päivitetty 1.9. 9:10

Helsinki

Hallituksen yhteinen budjettiriihi on keskeytynyt, kertoi pääministeri Sanna Marin (sd) keskiviikkoiltapäivänä medialle. Hallituspuolueiden johtajista koostuva viisikko jatkaa neuvotteluja tänään ja koko hallituksen voimin kokoonnutaan todennäköisesti seuraavan kerran huomenna, Marin sanoi.

Syy neuvottelujen keskeytykselle oli Marinin mukaan se, että hallitus tarvitsee lisää laskelmia erilaisten energian hintaan vaikuttavien toimien talousvaikutuksista.

”Tämä on iso, hankala kokonaisuus, johon liittyy myös EU:n päätöksenteko”, Marin kertoi toimittajille.

Koko hallitus on hänen mukaansa koolla todennäköisesti vasta huomisaamuna. Hallituksen neuvottelujen kokonaisuudesta kerrotaan vasta budjettiriihen päätteeksi.

Hallitus kokoontuu keskiviikkona ja torstaina hallituskautensa viimeiseen budjettiriiheen. Valtion ensi vuoden talousarvion lisäksi päätöksiä odotetaan erityisesti keinoista, joilla helpotetaan suomalaisten arkea nousevien hintojen paineessa. Apupaketin hintahaitari asettunee 200–300 miljoonan euron liepeille, STT:lle arvioitiin hallituslähteistä ennakkoon.

Jos kaikki esillä olleet toimet menevät läpi, puhutaan useista sadoista miljoonista euroista, mutta ainakaan keskustan mielestä siihen tuskin on varaa. Hallitus etsii sähkön hintaan nopeasti vaikuttavia keinoja sekä kohdennettuja tukia hintojen noususta eniten kärsiville.

Myötätuulessa vaikuttaa olevan hallituslähteiden mukaan ainakin elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk) ehdotus sähkön arvonlisäveron tilapäisestä keventämisestä nykyisestä 24 prosentista joko 10 prosenttiin tai 14 prosenttiin.

Veronalennus ei kuitenkaan Lintilänkään mukaan yksin riitä, koska se ei merkittävästi hillitsisi sähkön hintaa. Lisäksi se kohdentuisi kaikille. Sen lisäksi kaavaillaan muun muassa asumistuen korotusta, mutta senkin vaikutusta kuvaillaan marginaaliseksi.

Sdp:n esityksen päästöoikeuksien lisäämisestä vihreät ja myös vasemmistoliitto ovat tyrmänneet. Hallituslähteistä painotetaan, että budjettiriihessä linjataan kansallisesti toteutettavissa olevia keinoja ensi hätään. Lisäksi keinoja pohditaan myös EU-tasolla.

Marin olisi valmis tarkastelemaan sähkön hintakattoa

Suomi on valmis tarkastelemaan sähkön hintakattoa keinona laskea energiakuluja, kertoi pääministeri Marin saapuessaan hallituksen budjettineuvotteluihin. Hän sanoi, että kukaan ei saa joutua kohtuuttomaan tilanteeseen sähkön hinnan nousun vuoksi.

Marinin mukaan poikkeustilanne vaatii poikkeuksellisia toimia.

”Me elämme ikään kuin sotataloudessa. Tämä ei ole normaali talouden tilanne, vaan sodan aiheuttama taloudellinen tilanne”, hän sanoi Säätytalolla toimittajille.

Energiakokonaisuudessa veroratkaisuilla on oma sijansa, mutta Marinin mukaan tarvitaan myös välineitä tukea sellaisia kotitalouksia, jotka eivät muutoin tästä tilanteesta selviä.

Komissiolta odotetaan toimia

Marin korostaa EU:n laajuisia toimia energian hintojen alentamiseksi.

”On tärkeää, että komissio tulee esittämään uusia keinoja siihen, miten energian hintaa saadaan alaspäin, miten energian saatavuutta voidaan turvata”, hän sanoi.

Marinin mukaan niihin kuuluisi muun muassa sähkön arvonlisäveron tilapäinen alentaminen. Hän sanoi nostaneensa teeman esille eilen keskustellessaan komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin kanssa.

”Tällä hetkellä meillä ei ole sellaisia työkaluja, jotta me voisimme kohdistaa arvonlisäveron alennukset esimerkiksi vain ja ainoastaan energiaan ja laskea esimerkiksi nollakantaan”, Marin sanoi.

Hän sanoi, että arvonlisäveron alennus jakaa Euroopan maita, eikä esitys saisi varmastikaan varauksetonta tukea.

Lapsiperheet keskiössä

Hallituksen on määrä neuvotella tänään viimeisessä budjettiriihessään energian hinnan lisäksi muun muassa keinoista, joilla helpotetaan suomalaisten arkea nousevien hintojen paineessa. Ostovoimaa tukevassa kokonaisuudessa Marin korostaa lapsiperheisiin kohdistuvia toimia, jotka olisivat arvovalinta hallitukselta.

Puolueilta on tullut runsaasti omia ratkaisuja tilanteeseen, ja tulossa on näillä näkymin erilaisia määräaikaisia kohdennettuja tukia, kuten Sdp:n esittämät sosiaalietuuksien ylimääräinen indeksikorotus ja työmatkavähennyksen lisäkorotus. Nämä todennäköisesti kelpaavat ainakin useimmille hallituspuolueille.

Keskusta on esittänyt joulukuussa maksettavaa ylimääräistä lapsilisää kaikille lapsille. Yle kertoi tiistaina, että ylimääräinen lapsilisä olisi menossa läpi puolueiden neuvotteluissa. Ministerit eivät neuvotteluihin mennessään vahvistaneet tietoa.

Sähkötukea omakotitaloasujille?

Jo ennen budjettiriihtä on erilaisissa neuvottelupöydissä yritetty löytää tukimuoto keskituloisille omakotitaloasujille, jotka eivät saa sosiaalitukia, mutta joiden kukkarolle hurjasti nousevat sähkölaskut olisivat liikaa. Tällainen voisi olla sähkötuki tai jonkinlainen energiavähennys. Ongelmana on, miten nopeasti verovähennys näkyy kuluttajien kukkarossa.

Neuvotteluissa on pohjana valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk) asettaman, ministeriöiden viranhaltijoista koostuvan työryhmän arvio eri toimista. Työryhmä puolsi sähkön arvonlisäveron alentamista ja asumistuen korottamista. Ne eivät kuitenkaan pelkästään riitä kriisiin vastaamiseksi.

Saarikko on jo aiemmin linjannut, että erityisesti oppositiopuolue kokoomuksen esillä pitämä ehdotus ansiotuloverotuksen kevennyksestä ei ole vielä budjettiriihen asia.

Lindén: Hoitajamitoituksen voimaantuloon lisäaikaa

Perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén (sd.) kommentoi riihen alla myös hoitajamitoituksen voimaantulosta käytävää keskustelua. Hän sanoi, että hallituksen keskustelu siirtyy budjettiriihen yli noin syyskuun puolivälin paikkeille.

”Me emme varmaankaan saa niitä noin 3 500:aa hoitajaa sinne ensi kevääseen mennessä, mutta varmaan puolet siitä saadaan, ja sitten tarvitaan jonkin verran lisää aikaa.”

Lindénin mukaan henki on nyt se, että toteutukseen haetaan realistinen toteutusaika. Hän ei tarkkaan arvioinut, minkälaisesta lisäajasta voisi olla kyse, mutta sanoi, ettei sentään paria vuotta tarvittaisi. Hoitajamitoituksen on ollut määrä nousta huhtikuussa vähintään 0,7 hoitajaan asiakasta kohden.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on arvioinut, että vanhusten ympärivuorokautiseen hoitoon tarvittaisiin kevääseen mennessä 3 400 hoitajaa lisää, jotta yksiköt yltäisivät lakisääteiseen hoitajamitoitukseen huhtikuussa.

Tämä oli päivittyvä uutinen.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut