Nähdäänkö Suomessa tulevaisuudessa Naton tukikohtia? – Riippuu, mitä niillä tarkoitetaan, sanovat asiantuntijat: ”Esikunnan tai päämajan sijainti on toissijainen kysymys”

Suomeen voitaisiin perustaa esimerkiksi Naton osaamiskeskus, mutta Baltian maista tutuille taisteluosastoille asiantuntijat eivät juuri näe Suomessa tarvetta.

Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Matti Pesu ja asiantuntija Iro Särkkä Helsingin yliopistosta kokevat, että esimerkiksi Baltian maihin perustettuja Naton taisteluosastoja tuskin Suomessa lähitulevaisuudessa nähdään.

30.8. 6:00

Aamulehti

Suomi ja Ruotsi ovat hyvää vauhtia liittymässä Naton jäseniksi, mutta tulevien uusien jäsenmaiden profiili sotilasliitossa on vielä auki.

Yksi avoinna oleva kysymys on esimerkiksi se, tulisiko Suomen pyrkiä hankkimaan maaperälleen Naton tukikohtia tai muita toimintoja. Tukikohtia tai ainakin Naton pysyviä toimintoja Suomeen on esittänyt esimerkiksi kokoomus.

”Meidän tulee määrätietoisesti edistää ratkaisua, jossa Suomeen voitaisiin sijoittaa Naton pysyviä monikansallisia toimintoja, kuten alueellinen komentokeskus tai arktisen alueen osaamiskeskus”, esitti kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen viime viikolla.

Lue lisää: Mykkänen: Kokoomus tavoittelisi Suomeen pysyvää Nato-tukikohtaa

Muut puolueet vasemmistoliittoa lukuun ottamatta eivät ole ainakaan sulkeneet pois tukikohtien mahdollisuutta.

Natolla on vain muutama varsinainen tukikohta

Nato-tukikohdista puhuttaessa tulisi ensinnäkin määritellä, mitä niillä tarkoitetaan, sanoo Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Matti Pesu.

Varsinaisia Nato-tukikohtia on vain muutamia, esimerkiksi Saksassa sijaitseva signaalitiedusteluun käytettävien AWACS-lentokoneiden tukikohta.

Toisaalta jokaisesta suomalaisesta varuskunnasta tulee tavallaan Nato-tukikohta, kun Suomi liittyy sotilasliiton jäseneksi.

Niin kutsutut Naton osaamiskeskukset ovat Pesun mukaan sen sijaan lähtökohtaisesti kansallisesti johdettuja ja rahoitettuja, joten Suomi voisi perustaa sellaisen halutessaan.

Tällä hetkellä Naton osaamiskeskuksia on liki 30 eri Nato-jäsenmaissa. Keskukset toimivat ensisijaisesti profiloitumisen välineenä, eivätkä ne ole osa Naton komentorakenteita. Esimerkiksi Virossa on kyberpuolustukseen keskittyvä ja Latviassa strategiseen viestintään keskittyvä keskus.

Suomella olisi Pesun mukaan erityisosaamista esimerkiksi arktisesta sodankäynnistä, josta monet Nato-maat ovat kiinnostuneita.

Samoilla linjoilla on myös asiantuntija Iro Särkkä Helsingin yliopistosta.

”Osaamiskeskus voisi liittyä esimerkiksi joukkojen toimintaan erityisen kylmissä ja vaativissa olosuhteissa.”

Lisäksi Suomessa on jo hybridiosaamiskeskus, jonka jäsenyyttä voivat hakea sekä Euroopan unionin että Naton jäsenmaat.

Uusi esikunta pohjoiseen?

Naton pohjoinen laajeneminen Suomen ja Ruotsin jäsenyyden myötä on herättänyt myös kysymyksen uuden esikunnan perustamisesta tai nykyisen komentorakenteen muutoksesta.

Tällä hetkellä Naton esikuntia on Euroopassa esimerkiksi Belgiassa, Hollannissa ja Italiassa sekä pienempiä taktisia esikuntia Saksassa, Britanniassa ja Turkissa. Myös pienempiä nopean toiminnan joukkoja tukevia esikuntia on perustettu muun muassa Baltiaan.

”On käyty keskustelua siitä, pitäisikö esikuntarakennetta päivittää jotenkin niin, että se heijastaisi paremmin muuttunutta Euroopan turvallisuuspoliittista todellisuutta”, sanoo Matti Pesu.

Sotilasliiton esikuntarakenne ei ole vain sotilaallinen, vaan myös poliittinen kysymys. Jäsenmaat haluavat Pesun mukaan haalia esikuntarakenteita itselleen.

”On tärkeää, että Natolla on riittävät rakenteet ja suunnitelmat myös Suomen sotilaalliseksi vahvistamiseksi. Esikunnan tai päämajan sijainti on toissijainen kysymys.”

Operatiivisen tai taktisen tason johtoporras voitaisiin tulevaisuudessa Iro Särkän mukaan perustaa Pohjoismaihin, mutta Suomeen sitä tuskin tulisi. Sen sijaan Norja voisi Naton perustajajäsenenä olla vahvoilla.

Norja on Särkän mukaan jäänyt sijaintinsa vuoksi hieman yksin suhteessa muihin Nato-jäseniin, mutta Suomen ja Ruotsin liittymisen myötä tilanne on muuttumassa.

”Näkisin, että tässä on mahdollisuus pohjoismaisen yhteistyön syventämiselle Naton sisällä.”

Mikä?

Naton rakenne ja toiminnot

Naton sotilaallisesta johdosta vastaa sotilaskomitea, jossa edustettuna ovat jäsenmaiden asevoimien komentajat.

Sotilastoiminnasta vastaava strateginen operaatioesikunta sijaitsee Belgian Monsissa.

Puolustussuunnittelusta ja valmiuksien kehittämisestä vastaa Yhdysvaltojen Norfolkissa sijaitseva transformaatioesikunta.

Alueellisten puolustushaarojen esikunnat sijaitsevat Hollannin Brunssumissa, Italian Napolissa ja Yhdysvaltojen Norfolkissa.

Taktisen tason esikuntia ovat ilmavoimaesikunta Saksan Ramsteinissa, merivoimaesikunta Britannian Northwoodissa ja maavoimaesikunta Turkin Izmirissä.

Centres of excellence nimellä tunnettuja osaamiskeskuksia on liki 30 ympäri jäsenmaita.

Monikansallisia taisteluosastoja on Virossa, Latviassa, Liettuassa, Bulgariassa, Unkarissa, Romaniassa ja Slovakiassa.

Lähde: Naton verkkosivusto.

Taisteluosastolle on tuskin Suomessa tarvetta

Kun Venäjä valtasi Krimin niemimaan vuonna 2014, Nato reagoi perustamalla Viroon, Latviaan ja Liettuaan pysyviä taisteluosastoja, joiden tarkoituksena on nostaa kynnystä Venäjän hyökkäykselle ja mahdollistaa nopea reagointi hyökkäyksen sattuessa.

Tänä vuonna uusia taisteluosastoja on perustettu myös Bulgariaan, Unkariin, Romaniaan ja Slovakiaan Venäjän aloitettua laajamittaisen hyökkäyksensä Ukrainaan.

Taisteluosastojen saaminen on vaatinut niitä isännöiviltä mailta vuosien lobbaustyön, mitä vaadittaisiin Pesun mukaan myös Suomelta, jos sellaisia tänne haluttaisiin.

”Suomi on kuitenkin sotilaallisesti varsin vahva, joten vastaavan suhteellisen pienen Nato-osaston tuominen tänne tuskin olennaisesti Suomen puolustusta vahvistaisi.”

Suomella on pienenä Nato-maana rajallisesti poliittista pääomaa, joten tärkeintä on Pesun mukaan lähivuosina se, että uudet puolustussuunnitelmat ja johtorakenteet parhaalla tavalla palvelisivat Suomen ja Pohjois-Euroopan turvallisuutta.

Suomi on jo hakuvaiheessa profiloitunut Naton suorituskykyä lisäävänä ja vahvana sotilaallisena toimijana, joten taisteluosaston kaipaaminen näyttäisi Pesun mukaan myös ristiriitaiselta.

Suomen puolustus on pystytty pitämään uskottavalla tasolla tähänkin saakka ilman ulkopuolisia joukkoja, ja suurin tarve Naton puolustuksen ja läsnäolon vahvistamiseen on esimerkiksi Baltiassa, sanoo puolestaan Iro Särkkä.

”Pidän taisteluosastoja tässä vaiheessa epätodennäköisenä. Näkisin niin, että pitäisimme yllä yhteensopivuutta harjoittelemalla aktiivisesti muiden maiden joukkojen kanssa. Se on jo läsnäoloa.”

Ikkuna neuvotteluille on nyt auki

Naton läsnäolo Suomessa olisi Särkän mukaan sotilaallisesti ajateltuna Suomen puolustusta vahvistava tekijä, vaikkakin Venäjä voisi herkässä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa tulkita sen alueen vakautta uhkaavana asiana.

Mahdollisten Nato-joukkojen tai -tukikohtien pohtimista on pidetty ennenaikaisena, mutta toisaalta ikkuna neuvotteluille on nyt Suomen ja Ruotsin Natoon liittymisen kynnyksellä Särkän mukaan avoinna.

”Nyt niitä neuvotteluita käydään, niin toki näitä kysymyksiä on hyvä tarkastella.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut