Puolustusvoimien upseerin mukaan toinen Viestikoekeskus-jutun kirjoittajista otti häneen yhteyttä jutun tekovaiheessa ja näytti toimituksen hallussa olleet asiakirjat

Upseerilla oli ”vahva näkemys” siitä, että toimittaja halusi auttaa Puolustusvoimia tietovuodon selvittämisessä. Upseeri sanoi ottaneensa papereista kuvia ja ilmoittaneensa niistä työnantajalleen.

Toimittaja Laura Halminen ja asianajaja Kai Kotiranta oikeussalissa juuri ennen Helsingin Sanomien toimittajan kotiin tehdyn erityisen kotietsinnän edellytyksiä käsittelevän oikeudenkäynnin alkua Helsingin käräjäoikeudessa 13. helmikuuta 2018. Keskusrikospoliisi teki kotietsinnän HS:n toimittajan kotiin lehden Viestikoekeskus-uutisoinnin jälkeen ja takavarikoi useita toimittajan työvälineitä.

25.8. 17:42

STT

Puolustusvoimien upseerin mukaan toinen Helsingin Sanomien Viestikoekeskus-jutun toimittajista oli häneen yhteydessä jutun tekovaiheessa jakaakseen huolensa toimituksen hallussa olevista salaisista asiakirjoista.

Upseeri kertoi poliisin lisätutkinnassa tavanneensa toimittaja Laura Halmista kolme tai neljä kertaa kevään ja syksyn välillä vuonna 2017 ja nähneensä tämän hallussa olevaa materiaalia. Upseerin mukaan Halminen kertoi saaneensa materiaalit jutun toiselta kirjoittajalta Tuomo Pietiläiseltä.

”Halmisen minulle näyttämät dokumentit olivat paperisia tulosteita eli eivät alkuperäisiä dokumentteja, joissa olisi näkynyt alkuperäinen käsin kirjoitettu päivämäärä ja allekirjoitus. Esimerkkinä tällaisesta materiaalista oli tiedustelun ylimmän johdon säännönmukaisten kokousten pöytäkirjoja, joista minulle tuli vaikutelma, että ne olivat copy pastettuja jostain”, upseeri sanoi poliisikuulustelussa.

Useissa papereissa oli upseerin mukaan salainen tai erittäin salainen -leima. Hän sanoi ottaneensa papereista kuvia ja toimittaneensa ne pääesikunnan vastatiedusteluosastolle.

”Kerroin Halmiselle, että minun on Puolustusvoimien virkamiehenä pakko kertoa asiasta työnantajalleni. Halminen sanoi ymmärtävänsä asian.”

Upseerin käsityksen mukaan Halminen halusi edistää tietovuodon selviämistä.

”Minulle tuli vahva näkemys siitä, että Halminen on hyvin maanpuolustushenkinen ihminen ja hän halusi auttaa Puolustusvoimia tietovuodon selvittämisessä”, upseeri sanoi.

Lue lisää: Syyttäjä vaatii HS:n toimittajille vähintään puolentoista vuoden ehdollisia vankeusrangaistuksia – toimittajien mukaan Viestikoekeskus-jutun tiedot olivat saatavilla julkisista lähteistä

Toimittaja: Useampi HS:ssa tiesi asiakirjoista jo kesällä 2017

Toimittaja Halmiselta kysyttiin kuulusteluissa yhteydenpidosta upseerin kanssa. Halminen kieltäytyi pääosin vastaamasta kysymyksiin vedoten lähdesuojaan.

Häneltä kysyttiin lisäksi muun muassa sitä, kuinka moni Helsingin Sanomissa tiesi hallussa olleesta materiaalista kesällä 2017.

”Arvatenkin useampi. Kysymykseen pystyisi vastaamaan Helsingin Sanomien edustaja, jonka hallussa kyseinen materiaali on alun perin ollut eli toimittaja Tuomo Pietiläinen”, Halminen sanoi.

Kuulustelija kysyi, kuinka moni tiesi materiaaleista syksyllä 2017.

”Normaalisti toimituksellisessa työssä mitä konkreettisemmaksi käy harkinta mahdollisen artikkelin tekemisestä tai julkaisusta, sitä useamman ihmisen on siitä tietoa saatava. (...) Viittaan tässä jo aiemmin suoritettuun esitutkintaan, jonka todisteista käy ilmi, että Pietiläinen on sähköpostitse usealle taholle kertonut ko. materiaalista.”

Halminen sanoi, ettei tiedä, milloin Pietiläinen on kertonut siitä esimiehilleen ja milloin vastaava päätoimittaja Kaius Niemi on saanut tietää asiasta.

Miksi Puolustusvoimat ei estänyt julkaisua, jos se tiesi jutun valmistelusta?

Toimittaja Pietiläinen on ottanut lisälausumassaan kantaa lisätutkinnan tietoihin. Hän sanoo, että lisätutkinnan perusteella Puolustusvoimien virkamiehillä on ollut ennakkoon tieto HS:n hallussa olleista asiakirjoista, mutta he eivät ole tehneet mitään jutun teon estämiseksi.

”Puolustusvoimilla olisi ollut sille laissa säädetyn tehtävän perusteella velvollisuus ryhtyä estämään Tuomo Pietiläisen ja muiden vastaajien menettelyä keväällä, kesällä ja syksyllä 2017, mikäli se olisi katsonut, että Helsingin Sanomien juttujen valmistelussa käytettäisiin turvallisuussalaisuuksia.”

Pietiläinen sanoo, että Puolustusvoimien toiminta asiassa ei ole ollut loogista.

”Se on jostain selittämättömästä syystä vasta jälkikäteen ryhtynyt väittämään vastaaja Laura Halmisen Puolustusvoimien tiedustelussa toimineelle upseerille esittämiä asiakirjaotteita ja muistiinpanoja sellaisiksi, että ne olisivat sisältäneet turvallisuussalaisuuden alaista tietoa.”

Aamulehti ja Helsingin Sanomat kuuluvat molemmat Sanomaan, joka on myös uutistoimisto STT:n pääomistaja.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut