Haavisto vaati suurlähettiläs­päivien puheessa Venäjää poistumaan Zaporižžjan ydin­voimalalta välittömästi: ”Onnettomuus tai vahinko olisi tuhoisa”

Haavisto puhui Ukrainan tilanteesta maanantaina alkaneilla suurlähettiläspäivillä. Puheessaan hän muistutti myös riskistä, että Venäjän sota Ukrainassa laajentuisi nykyisestä.

22.8. 15:41

Venäjän tulee välittömästi vetää joukkonsa ja muu sotilasmateriaali pois Zaporižžjan ydinvoimalan alueelta Ukrainasta, vaati ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) maanantaina suurlähettiläspäivillä pitämässään puheessa.

Haavisto sanoi, että viime viikkoina kehittynyt tilanne on palauttanut monelle mieleen Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuuteen, joka tapahtui 1986. Hän vaati Kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) tarkastajien turvallista pääsyä Zaporižžjan alueelle.

”Zaporižžjan voimalan turvallisuus on koko ihmiskuntaa koskettava kysymys. Mikä tahansa onnettomuus tai vahinko voimalassa olisi tuhoisa ihmisten ja ympäristön kannalta”, Haavisto totesi.

”Olemme valmiita tarjoamaan IAEA:lle kaikkea heidän tarvitsemaansa tukea tässä tilanteessa.”

Venäjä valtasi Zaporižžjan ydinvoimalan maaliskuussa, ja tilanne voimalalla on kiristynyt kesän aikana äärimmilleen. Venäjä on muun muassa ampunut sieltä rakettitulta, mikä on vaurioittanut osia voimalasta.

Suomea maailmalla edustavat suurlähettiläät kokoontuvat tänään Helsinkiin kolmipäiväiseen suurlähettiläs­kokoukseen, jossa Suomen ulkomaanedustustojen päälliköt ja maan ulkopoliittinen johto tapaavat toisiaan.

Kokouksessa käsitellään maailmanpolitiikan murrosta, kuten Venäjän laajamittaisen hyökkäyssodan vaikutusta kansainväliseen järjestykseen. Lisäksi esillä on muun muassa EU:n rooli ulko- ja turvallisuus­poliittisena toimijana muuttuvassa turvallisuus­poliittisessa ympäristössä.

Kokouksen yhteydessä järjestetyssä tiedotustilaisuudessa Haavisto kommentoi myös Suomen, Ruotsin ja Turkin välistä kokoontumista elokuun lopulla Helsingissä.

Kokouksessa on määrä käsitellä maiden välisen yhteistyön etenemistä Turkin kanssa sovittuun yhteisymmärrysasiakirjaan liittyen.

”Katsotaan mikä asia kuuluu minkäkin viranomaisen yhteistyövaltuuksiin ja keitä tarvitaan pöydän ympärille”, Haavisto totesi.

”Kuunnellaan Turkin huolia ja kerrotaan myöskin omasta lainsäädännöstämme ja sen asettamista rajoitteista”, Haavisto arvioi tulevan kokouksen kulkua.

Videolla on tallenne ulkoministeri Haaviston tiedotustilaisuudesta puheen jälkeen:

Kokouksen aluksi pitämässään puheessa ulkoministeri Haavisto arvioi muutenkin Venäjän hyökkäyssodan etenemistä Ukrainassa. Hän myös totesi, ettei sodan laajentumisen riskiä maailmansodan kaltaiseksi konfliktiksi tule unohtaa.

”Sodan pitkittyessä jännitteet sekä riski väärinymmärryksistä ja vahingoista kasvaa. Esimerkkinä löysä puhe ydinaseiden tai kemikaalisten aseiden käytöstä. Joukkotuhoaseiden käyttö johtaisi pakostakin Euroopan uuden tilanteen eteen”, Haavisto pohti.

Puheessaan ulkoministeri nosti esille myös globaalin etelän, eli esimerkiksi Afrikan ja latinalaisen Amerikan matalan ja keskitulotason maiden suhtautumisen Venäjän sotaan Ukrainassa. Tähän saakka moni maa on kokenut, ettei heillä ole moraalista velvoitetta puuttua ”Euroopan sotaan”.

Haaviston mukaan Euroopan tulisi korostaa näille maille Ukrainan suvereniteetin tärkeyttä. Lisäksi pitäisi konkreettisesti pyrkiä tukemaan näitä maita, mikäli Venäjä uhkaa rankaista niitä Venäjä-vastaisista mielipiteistä.

”On tärkeää, että EU suuntaa ja käyttää omia kehitysyhteistyöresurssejaan sillä tavalla, että tämän kriisin välittömiä seurausvaikutuksia energia- ja ruokahuoltoon voidaan helpottaa”, Haavisto sanoi.

Yhtenä positiivisena askeleena tähän liittyen hän mainitsi Turkissa solmitun sovun Ukrainan viljakauppaan liittyen. Haavisto kehui erikseen Turkin työtä sovun saavuttamisessa.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut