Aamulehti
Jos olet ihmetellyt, miten Tampereen rautatieasemalla on kuhissut matkaajia kesän aikana, niin tässä tulee vastaus. VR:n tuoreiden laskujen mukaan asemalle saapuneita, lähteneitä tai junaa vaihtavia reitistä riippumatta oli heinäkuussa huikeat 560 000.
Tämän lisäksi osa junamatkoista tehdään nykyisin Nyssen lipuilla, eivätkä nämä matkustajat sisälly tuohon lukuun.
”Onhan se kova luku. Vertailun vuoksi heinäkuussa vuonna 2019 ennen koronaa luku oli 404 000”, VR:n matkustajaliikenteen suunnittelujohtaja Juho Hannukainen kertoo.
Helsinki–Tampere-väli on ollut erityisen suosittu.
”Matkustajia tällä välillä oli heinäkuussa 53 prosenttia enemmän kuin kesäkuussa.
Hannukaisen mukaan reitin matkustajamäärät ovat olleet huhtikuusta lähtien joka kuukausi korkeammat kuin vuonna 2019 ennen koronaa.
Suunnittelujohtaja Juho Hannukainen myöntää, että kesän myöhästelyt käydään läpi tarkalla kammalla Väyläviraston kanssa.
Suosioon useita syitä
Vireä matkustus näkyy koko maassa. Kotimaan kaukojunissa tehtiin heinäkuussa yli 1,4 miljoonaa matkaa, mikä on 46 prosenttia enemmän kuin heinäkuussa 2021. Syitä raiteiden suosioon on useita.
”Ympäristötietoisuus, junamatkustamisen mukavuus ja helppous, junalippujen hinta, sopiva tarjonta sekä nyttemmin bensan hinta.”
Heinäkuun matkoista suurin osa oli vapaa-ajan matkoja.
”Asiakkaamme löysivät uusia kotimaan turistikohteita. Osa kävi sukuloimassa vaihtaen oman auton junaan. Oma osuutensa oli myös nuorison ja varttuneemmankin väen festareilla, joihin varattiin junaliput.”
Koko kalusto raiteilla
Koska väkeä oli paljon liikkeellä, VR lisäsi kalustoaan. Hannukaisen mukaan heinäkuun viikonloppuina koko kalusto oli käytössä. ”Lisävaunuja pantiin niin paljon kuin mahdollista. Lisäksi ajoimme kaikki mahdolliset vuorot.”
”Meillähän on ollut korona-aikana matkustusmäärien ennusteisiin perustuva aiempaa ketterämpi järjestelmä, mikä tarkoittaa, etteivät kaikki vuorot ole välttämättä toteutuneet silloin, kun koronan takia kysyntä oli tulevina viikkoina alhaisella tasolla. Nyt tilanne on toinen ja voimme ajaa kaikki vuorot.”
Hannukainen jatkaa, että VR pyrkii ensi kesänä uusiin ennätyksiin.
”On vielä liian aikaista ennustaa, miten silloin käy, mutta tavoite on, että saisimme vielä suuremman osan väestä siirtymään raiteille. Tällä hetkellä henkilöauto on edelleen kovin kilpailijamme. Joillakin osuuksilla se on linja-auto ja pitkillä etäisyyksillä lentokone.”
Myöhästelyt nousivat otsikoihin
Vaikka matkustajamäärät antavat ilon aihetta, niin korjaamista ja purnaamista löytyy.
Kesän mittaan uutisoitiin mittavistakin junien myöhästelyistä. Ratojen uudistus- ja kunnossapitotyöt sekä tietojärjestelmien viat aiheuttivat myöhästelyjä. Juhannuksen aikaan puhuttiin junakaaoksesta, kun pahimmillaan ratatöiden viivästymisten takia junat myöhästelivät useita tunteja.
Kun juna seisoo tai on myöhässä, niin harva tulee ajatelleeksi, ettei syy välttämättä ole VR:n.
”Radat omistaa ja niiden kunnossapidosta vastaa Väylävirasto. Mutta totta kai se on myös meidän ongelma, sillä asiakas on ostanut lipun junaamme. Tehtävämme on huolehtia asiakkaista sekä varmistaa ennakkoon kaluston kunto ja se, että henkilökuntaa on tarpeeksi, ja että työvuorot ovat kohdallaan.”
Ratatyö usein syypää
Myöhästelyt jaetaankin kahteen osaan. Osa johtuu radasta, osa junista.
”Esimerkiksi kesäkuussa kaukoliikenteen myöhästelyistä yli 60 prosenttia johtui radasta.”
VR saa tiedon etukäteen siitä, missä ratatöitä on menossa ja mihin Väylävirasto asettaa nopeusrajoituksia. Ennakkosuunnitelmiin kuuluu myös se, jos joitakin välejä joudutaan korvaamaan busseilla.
”Näistä poikkeuksista kerrotaan etukäteen lipunoston yhteydessä. Ongelma on, jos Väyläviraston alkuperäiset suunnitelmat eivät pidä. Työt ovat voineet venyä, jolloin ennakkoon tehdyt ja asiakkaille myydyt liikennesuunnitelmat eivät enää päde.”
VR ja virasto käyvätkin keskustelua siitä, miten suunnitelmista voidaan pitää entistä paremmin kiinni.
”Käymme myös läpi kesän liikenteen ja erityisesti juhannuksen epäonnistumisen.”
Mitä?
Junien matkustusmäärät
Heinäkuussa kotimaan kaukojunaliikenteessä ennätys matkamäärissä, matkoja yhteensä yli 1,4 miljoonaa.
Määrä oli 46 prosenttia enemmän kuin viime vuoden heinäkuussa ja 17 prosenttia enemmän kuin ennen pandemiaa heinäkuussa 2019.
Matkustus lisääntyi kaikilla reiteillä lomakuukauden aikana.
Eniten kasvua kesäkuuhun verrattuna Helsingin ja Seinäjoen, Helsingin ja Joensuun, Helsingin ja Tampereen sekä Helsingin ja Vaasan välillä.
Helsinki-Tampere -välillä matkustajia oli 53 prosenttia enemmän heinäkuussa kuin kesäkuussa.
Väkeä kiireesti lisää
Yhä kasvavat matkustajamäärät vaikuttavat työntekijöiden kokonaislukuun. VR on palkkaamassa 200 uutta työntekijää.
Uusia työntekijöitä on luvassa esimerkiksi ravintolavaunuihin. Välillä niistä on ollut pitkät jonot, kun vaunua on ollut hoitamassa vain yksi työntekijä.
Täsmällisyys ei kärsinyt
Vaikka junien myöhästelyistä kirjoitettiin paljon kesän aikana, niin kaukojunien täsmällisyys oli samaa luokkaa kuin kesä-heinäkuussa viime vuonna.
Kesäkuussa luku oli 79 ja heinäkuussa 83,7 prosenttia.
”Tavoite on päästä 90 prosenttiin. Saavutetut prosentit ovat tyydyttävät, sillä täsmällisyys mitataan viiden minuutin tarkkuudella, mutta luvut eivät ole vielä tarpeeksi korkeat.”
Lähiliikenteessä raja on vieläkin alhaisempi, eli kolme minuuttia. Esimerkiksi lentoliikenteessä tarkkuus on 15 minuuttia.
Lisää iltavuoroja
Helsinki–Tampere-osuus on ollut pitkään murheenkryyni ruuhkaisuutensa ja täysien junien takia. VR:llä on reseptejä parannukseen. Niistä toinen voi toteutua nopeasti.
Pitemmän ajan toive on saada lisää raidekapasiteettia koko yhteysvälille Tampereelta Helsinkiin ja varsinkin Keravan eteläpuolelle.
”Kun junaliikenne idästä ja Lahden oikorataa pitkin tulee pääradalle, niin ne käyttävät samaa raideparia kuin pääradan junat. Tämä aiheuttaa ruuhkaa ja voi pidentää loppumatkaa kohti Helsinkiä.”
Monia piristää uusi tieto, jonka mukaan Helsinki–Tampere -osuudelle voidaan ajatella lisättäväksi uusia vuoroja ruuhkavuorojen ulkopuolelle, lähinnä iltaan.
”Olemme miettineet aikatauluja. Koronan myötä etätyö on tullut monille jäädäkseen, ainakin osittain. Tampereen ja Helsingin välin ruuhkaisimmat vuorot eivät ole joka kerta niin täynnä kuin ennen koronaa.”
Hannukainen muotoilee, että mitä suurempi on matkustajien kokonaismäärä, niin sitä paremmin yhtiö voi tarjota lisää myöhäisempiä vuoroja.
”Seuraamme, miten kysyntä kehittyy.”
Molemmat vaihtoehdot käyvät
Viime syksynä Suomi-rata oy aloitti suunnittelutyön pääkaupungin ja Tampereen välisen ratayhteyden uusimisesta. Pöydällä on kaksi vaihtoehtoa; joko kunnostetaan ja laajennetaan nykyistä rataa tai sitten rakennetaan uusi ratayhteys.
Hannukainen sanoo, että VR suhtautuu myönteisesti kaikkiin vaihtoehtoihin, jotka tuovat lisää ratakapasiteettia.
”On selvää, että Helsinki-Tampere -välille kaivataan eniten uutta ratakapasiteettia. Meille sopivat molemmat vaihtoehdot. On myös hyvä muistaa, että nykyinen päärata tarvitsee parannusta ja nopeutusta joka tapauksessa.”
Pätkiviin yhteyksiin parannusta
Työssä käyvät hyödyntävät junamatkailua junien wifi-verkkojen avulla, mutta yhtiö on saanut palautetta, että joillakin osuuksilla yhteys pätkii.
”Wifi-verkot ovat haastavia. Olemme parantaneet junan sisällä olevia laitteita, mutta radan varrella oleviin tukiasemiin emme pysty vaikuttamaan. Kyse on samoista tukiasemista, joista matkapuhelimet ottavat yhteyttä. Jos lähellä ei ole asutusta, niin tukiasemia ei ole tarpeeksi.”
Hannukainen sanoo, että VR on keskustellut teleoperaattoreiden kanssa ja parannusta olisi luvassa, sillä valtion kevään lisäbudjetissa on osoitettu rahaa tukiasemiin.
Kolmioraide ei kannata
Riihimäelle rakennettiin vuosituhannen alussa kolmioraide, joka helpottaa etenkin tavaraliikennettä. Silloin uumoiltiin, että raiteen ansiosta saataisiin suora yhteys Tampereelta Lahteen ja sitä kautta Allegroon Venäjälle.
”Ennen koronaa tällainen suora junayhteys oli pilottivaiheessa. Vuoropari ajettiin lauantaisin, mutta se ei kerännyt matkustajia niin paljon, että se olisi ollut kannattavaa. Kysyntäennusteet ovat sellaiset, ettei vuoro kannata pelkillä lipputuloilla edes arkipäivinä.
