Konsulipäällikkö Tanner: Suomen viisumien kysyntä Venäjällä ylittää selvästi tarjonnan

Kielteisten viisumipäätösten osuus on kasvanut merkittävästi.

Viisumeja myönnettiin ulkoministeriön konsulipäällikkö Jussi Tannerin mukaan heinäkuussa noin 85 prosentille hakijoista.

15.8. 20:01

Suomen viisumien kysyntä Venäjällä ylittää selvästi niiden tarjonnan, kertoo ulkoministeriön konsuli­päällikkö Jussi Tanner.

Tannerin mukaan Suomi on rajannut vastaan­otettavien hakemusten määrän tuhanteen päivässä. Tämä tuhannen hakemuksen määrä täyttyy joka päivä, mikä Tannerin mukaan kertoo siitä, että viisumien kysyntä on niiden tarjontaa suurempaa.

Viisumeja myönnettiin Tannerin mukaan heinäkuussa noin 85 prosentille hakijoista, joten noin 15 prosenttia hakijoista joutui tyytymään kielteiseen päätökseen.

”Kielteisten päätösten osuus on kasvanut merkittävästi, yli kymmen­kertaiseksi verrattuna siihen nähden, mitä se oli ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan ja korona­pandemiaa, kun oltiin normaali­tilassa edellisen kerran”, Tanner sanoi STT:lle.

Kielteisten päätösten osuuden kasvu johtuu Tannerin mukaan ennen muuta siitä, että hakijan on havaittu käyttäneen Suomea kautta­kulku­maana muualle Schengen-alueelle. Toisena syynä ovat epäselvyydet asiakirjoissa.

Kun tuhannesta hakemuksesta noin 85 prosenttia hyväksytään, tarkoittaa se sitä, että Suomi myöntää venäläisille päivittäin noin 850 viisumia. Ylivoimainen enemmistö näistä viisumeista on turistiviisumeita.

Tannerin mukaan turistiviisumien suhteellisesti suuri määrä on muodostunut jo ongelmaksi, kun ne ovat uhanneet hukuttaa alleen erityisryhmien, kuten työn, opiskelun tai perhesuhteiden vuoksi viisumeita hakevien hakemukset. Tämän vuoksi ulkoministeriössä pohditaan kiintiö­järjestelmää, josta ulkoministeri Pekka Haavistokin (vihr) on julkisuudessa puhunut.

”Kiintiöjärjestelmässä turistiviisumi­hakemusten vastaanottoa rajattaisiin enemmän kuin muiden kategorioiden hakemusten vastaanottoa”, Tanner selventää.

Hallituksen on määrä keskustella tiistaina iltakoulussaan venäläisten viisumeista. STT:n hallituslähteistä saamien tietojen mukaan viisumien vastaan­ottamisen rajoittaminen ei edellytä hallituksen päätöstä, vaan asiasta voidaan päättää ulkoministeriössä.

Tannerin mukaan suurin osa Suomen viisumin saaneista venäläisistä matkustaa vain Suomeen, mutta myös kauttakulkua muihin Schengen-maihin esiintyy jonkin verran. Kauttakulun määrä on Tannerin mukaan lisääntynyt, ja sen osuus on joitakin kymmeniä prosentteja.

Viisumisäännösten mukaan sen maan, johon viisumia on haettu, pitäisi olla matkustajan pääasiallinen matkakohde.

”Jos kauttakulkua havaitaan, niin se on peruste antaa viisumi­hakemukseen jatkossa kielteinen päätös. Seuraavaan viisumi­hakemukseen tulee yleensä kielteinen päätös, jos viisumia on käytetty kauttakulkuun”, Tanner sanoo.

Suhtautuminen venäläisten viisumeihin on herättänyt erimielisyyttä EU:ssa. EU:n puheenjohtajamaa Tšekki on kertonut ehdottavansa venäläisiin kohdistuvaa viisumikieltoa unionin ulkoministereiden epävirallisessa tapaamisessa Prahassa elokuun lopussa. Tšekin mukaan viisumikielto olisi tehokas pakotekeino Ukrainaan hyökännyttä Venäjää vastaan.

Suurimman EU-maan Saksan liittokansleri Olaf Scholz on puolestaan torjunut ajatuksen venäläisiä koskevasta viisumikiellosta. Scholz sanoi, että koska Ukrainan sodassa on kyse on ”Putinin sodasta”, kaikkien venäläisten turistiviisumeja ei pitäisi kieltää.

Myös Suomessa asiasta on ollut erilaisia näkemyksiä. Pääministeri Sanna Marin (sd.) on kannattanut Venäjän-vastaisten pakotteiden laajentamista myös matkailuun, kun taas esimerkiksi eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Erkki Tuomioja (sd.) on sanonut kannattavansa Saksan linjaa asiassa.

Tuomiojan mukaan venäläisten ulkomaisten kontaktien vähentäminen tukee presidentti Vladimir Putinin propagandaa ja vie Venäjän oppositiolta yhden henkireiän.

Konsulipäällikkö Tannerin mukaan Suomi voi toimia viisumiasiassa yksinkin, mutta hän toivoo EU:lta yhtenäistä kantaa asiaan.

”Kaikkein vaikuttavimpia toimenpiteitä ovat ne, missä EU on yhtenäinen. EU on sitä vahvempi, mitä yhtenäisempänä se esiintyy”, Tanner sanoo.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut