Emeritus­professori arvostelee pääministeri Marinin lausuntoa Suomen rikos­­oikeuden lievästä rangaistus­asteikosta: ”Olin suorastaan häkeltynyt”

Emeritusprofessori Jukka Kekkonen on häkeltynyt pääministeri Sanna Marinin lausunnoista. Hänen mukaansa Suomen rangaistuskäytäntö on eurooppalaista keskitasoa, mutta joiltakin osin tiukennuksista kannattaa keskustella.

Oikeushistorian emeritusprofessori Jukka Kekkosen mukaan Suomessa on vankeja väkilukuun nähden eurooppalaisittain vähän.

14.8. 18:30

Oikeushistorian emeritusprofessori Jukka Kekkonen sanoo olevansa hiukan häkeltynyt pääministeri Sanna Marinin (sd) lausunnosta, jonka mukaan Suomessa rikosoikeuden rangaistusasteikko on lievä.

Kekkonen viittaa perjantaina Helsingin Flow-festivaalien yhteydessä järjestettyyn keskustelutilaisuuteen, jossa Marin oli.

Panelisteilta kysyttiin, tulisiko piratismirikosten maksimirangaistukset nostaa Suomessa samalle tasolle kuin Ruotsissa ja Tanskassa.

Ilta-Sanomien mukaan Marin ei vastannut tähän suoraan, mutta kommentoi yleisemmin rangaistusten tasoa.

”Olisin valmis nostamaan rikoslain rangaistusasteikkoa ylipäänsä. Suomessa on aika lievät rangaistukset”, Marin sanoi Ilta-Sanomien mukaan.

Kekkonen ei olisi odottanut kuulevansa tällaista pääministeriltä.

”Olin suorastaan häkeltynyt lausuntoon liittyvästä tietämättömyydestä ja ikävästä populismista, joka usein liittyy rangaistuspoliittisiin näkemyksiin”, monissa kirjoissaan rangaistustasoa käsitellyt Kekkonen sanoo.

”Olin tosi yllättänyt, sillä pidän Marinia pätevänä, älykkäänä ja osaavana ihmisenä, joten minusta oli ikävä lukea tätä lausuntoa.”

Kekkonen sanoo, että on erittäin ongelmallista puhua yleensä rangaistuksista.

”Marin käytti rikoslain rangaistusasteikko -ilmaisua yksikössä. Rikoslaissa on lukuisia rangaistusasteikkoja. Niissä on aika isoja eroja. Sitä paitsi rangaistuskäytännön kannalta ei ole olennaista niinkään asteikko vaan tuomioistuinten käytäntö.”

Kekkonen sanoo, että Suomi on eurooppalaisittain rangaistusasteikkojen suhteen varsin keskivertomaa. Historiallisesti Suomessa on ollut aika ankara rangaistus­käytäntö, ja myös rangaistusasteikot ovat olleet osin tiukat aina 1970- ja 1980-luvuille saakka.

”Sen jälkeen Suomi on tullut pohjoismaiselle linjalle ja asettunut eurooppalaisella keskitasolla. Parhaiten rangaistuslinjaa mittaa vankiluku. Se on suhteessa sataan­tuhanteen asukkaaseen yksi Euroopan alhaisimpia.”

Kekkosen mielestä on hyvä asia, että Suomi on samassa viiteryhmässä kuin Pohjoismaat, Hollanti ja Sveitsi.

Kekkosen mukaan Suomessa on kuitenkin rikostyyppejä, joiden kohdalla olisi hyvä keskustella siitä, pitäisikö rangaistuksia ankaroittaa.

Kekkonen sanoo, että 1990-luvulla Suomessa alettiin puhua liian lievistä rangaistuksista fyysiseen koskemattomuuteen ja seksuaaliseen itsemääräämisoikeuteen liittyvissä rikoksissa.

”Jaoin silloin ja jaan edelleen huolen näiden rikosten rangaistuskäytännöistä.”

Kekkonen sanoo, että näiden osalta Suomessa on jo tiukennettu pykäliä.

”Yleensä olennaisinta on alaraja. Suomessa ja muualla asteikot ovat usein laajoja, mutta rangaistuksia annetaan asteikon alapäästä.”

Kekkonen muistuttaa, että oikeusistuimet ovat itsenäisiä eivätkä käytännöt muutu nopeasti.

Hän sanoo, että tiukemmat rangaistukset voivat vaikuttaa, mutta vaikutus on yleensä hyvin lyhytaikainen.

”Se myös riippuu paljon rikostyypistä. On eri asia, puhutaanko murhista vai liikenne­rikkomuksista.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut