Kysyimme pirkanmaalaisilta poliitikoilta millainen politiikan syksystä on tulossa – hallituksella edessä jättihaasteet

Kysyimme pirkanmaalaisilta hallituksen sekä opposition edustajilta kesäkokousten alla, millä eväin Suomi selviytyy. Keskustan Ovaskan mukaan hoitajamitoitus oli sdp:ltä liian suuri lupaus, sdp:n Nurminen odottaa tekoja uusilta hyvinvointialueilta.

Keskustan kansanedustaja Jouni Ovaska sanoo, että vanhemmat ikäpolvet ovat tottuneet säästämään, mutta nuoremmat eivät ole joutuneet kokemaan vastaavaa.

12.8. 12:28

Puolueiden eduskuntaryhmien kesäkokoukset pyörähtävät lähipäivinä käyntiin. Kokouksissa määritellään askelmerkit syksyyn ja pitemmällekin kevään eduskuntavaaleihin asti.

Seesteisyydestä ei ole tietoakaan, sillä edessä ovat jättihaasteet hallitukselle, jonka edesottamuksia oppositio seuraa tiukasti.

Koronaa, Ukrainan sotaa ja siitä seurannutta kaaosta riittää. Hinnat hipovat korkeuksia, terveydenhuollossa on kriisi. Hoitajamitoituksen pitäisi tulla voimaan ensi keväänä, mutta hoitajapula iski pahimpaan saumaan.

Kysyimme pirkanmaalaisilta hallituksen sekä opposition edustajilta, miten Suomi selviytyy.

Nuoret tottumattomia

Keskustan kansanedustaja Jouni Ovaska muotoilee, että hallituksen reppu on täynnä.

”Talvi ja syksy ovat vaikeita. Inflaatio laukkaa, hinnat nousevat. Meidän pitää osata varautua tähän kaikkeen.”

Ovaskan mukaan vanhemmat ikäpolvet ovat tottuneet säästämään, mutta nuoremmat eivät ole joutuneet kokemaan vastaavaa.

”Olemmeko varautuneet siihen, että esimerkiksi sähkön hinta voi pompata moninkertaiseksi”, hän kysyy.

Suomessakin on totuttu siihen, että Euroopan keskuspankki pumppaa lisää rahaa markkinoille tarpeen tullen, mutta tämä menetelmä on tullut tiensä päähän.

”Suomen on itse varauduttava. On katsottava, mitä kulutetaan ja kuinka paljon. Keskeistä ovat huoltovarmuus ja omavaraisuus. Niistä on huolehdittava. Suomessa on palattava perusasioihin, puhumme leivästä ja lämmöstä.”

Lue lisää: Asuntovelallinen voi nyt menettää satoja euroja vuodessa, jos koron­tarkistus sattuu ”kalliille päivälle” – Katso laskurista, miten tuuri voi tuntua lompakossa

Liian suuri lupaus

Hallitus joutuu pähkäilemään heti alkuunsa, miten laki hoitajamitoituksesta toteutuu. Maata ravisteleva hoitajapula uhkaa tehdä tyhjiksi suunnitelmat.

”Ihmettelen, ettei sosiaali- ja terveysministeriössä ole saatu vuoden aikana esityksiä tai löydetty keinoja vuosikymmeniä jatkuneeseen ongelmaan. Asiaa ei ole otettu tarpeeksi vakavasti.”

Ovaska on sitä mieltä, että hallituksen on tehtävä esityksiä pian.

”Pelkkä raha ei ratkaise. Uudistuksia tarvitaan paljon muuhunkin. Jos tilanne ei korjaannu nopeasti, on harkittava, voidaanko mitoitusta ylipäätään toteuttaa. Ongelmat olivat tiedossa. Näyttää siltä, että mitoitus oli liian suuri lupaus sdp:ltä”, Ovaska täräyttää.

Lain mukaan henkilöstömitoitus on oltava vähintään 0,7 työntekijää asiakasta kohti.

Kristillisten kansanedustaja Sari Tanus on huolissaan viesteistä, joiden mukaan ikäihmiset eivät pääse hoivakoteihin, koska ne joudutaan sulkemaan sen takia, etteivät ne täytä määräyksiä.

Järkyttävä tilanne

Mitoitus askarruttaa myös oppositiossa olevien kristillisten Sari Tanusta.

”Tilanne terveydenhuollossa on järkyttävä. Hoitajapula on siinä kärjessä. Miksi näin on, siihen on monta syytä. Niistä voisi kirjoittaa vaikkapa kirjan.”

Tanus on saanut viestejä, joiden mukaan ikäihmiset eivät pääse hoivakoteihin, koska ne joudutaan sulkemaan sen takia, etteivät ne täytä määräyksiä.

Hän kehottaa niin hallitusta, kuntapäättäjiä kuin työnantajia miettimään rohkeasti keinoja, joilla hoitajapula saadaan ratkaistua.

”On tärkeää, että kuultaisiin itse hoitajia. Palkka on totta kai yksi elementti. Sen on oltava työn vaativuuden mukainen. Nostaisin esille hyvän johtajuuden lisäksi työolojen joustavuuden. Hoitajien pitää itse vaikuttaa työvuoroihin ja joustoihin.”

Hän lisää osa-aikaisuuden.

”Moni sanoo, ettei osa-aikaisuus ole hyvä ratkaisu pulaan, mutta on se parempi työpanos kuin ei mitään. Osa voi jaksaa paremmin, jos hän tekee vain kuutta tuntia päivässä tai vajaata viikkoa.”

Tanus löytää voimavaran eläköityneistä ammattilaisista.

”He ovat eläkkeensä ansainneet, mutta hyväkuntoisissa eläkeläisissä on reserviä. Eikä sovi unohtaa heidän kokemustaan.”

Hän toivoo, että työnantajat ymmärtäisivät joustojen mahdollisuuden.

Pakkorokotuksista eroon

Tanus ottaa kantaa hoitajien pakkorokotuksiin.

”Luopuisin niistä. Meillä on hyvä rokotekattavuus. Tiedän, että pakkorokotukset ovat yksi syy siihen, miksi väkeä lähtee töistään.”

Hoitajien uupuminen näkyy siinäkin, että yhä useampi hoitaja on luopunut kokonaan ammattinimikkeestään. Tanus sanoo, että ennen puhuttiin parista kymmenestä vuosittain, nyt sadoista.

Hän kuvailee, että Suomessa eletään nyt aikaa, jossa arjen perusasiat ovat sekaisin.

”Terveydenalan haasteiden lisäksi meillä on ruoantuotannon haasteet. On tähdättävä omavaraisuuteen. Energiakysymykset tarvitsevat vastaukset ei vain talven yli vaan pidemmällekin.”

Sdp:n kansanedustaja Ilmari Nurminen sanoo, että hallitus lähettää selkeän viestin hyvinvointialueille, että henkilöstöä on saatava lisää.

Tekoja hyvinvointialueilta

Sdp:n kansanedustaja ja Tampereen valtuuston puheenjohtaja Ilmari Nurminen muistuttaa, että hoitajamitoitusta on puserrettu pitkään.

”Laki on hyväksytty, ja sen on määrä tulla voimaan huhtikuussa. Missään nimessä emme ole lyömässä hanskoja tiskiin.”

Palvelujen tarve kasvaa, ja riittävä hoitohenkilöstö niitä antamaan on tarjottava.

”Alueilta tulee valtavasti palautetta. Nyt on pohdittava, miten vastaamme heille. Kyse on pitkän ajan ongelmasta, joka on kriisiytynyt. Se näkyy esimerkiksi päivystyksen ruuhkautumisena Tampereella.”

Hän jatkaa, että hallitus lähettää hyvinvointialueille selkeän viestin siitä, että henkilöstöä pitää saada lisää.

”Kaikki keinot pitää ottaa käyttöön, myös riittävä palkka. Jos tehtävä osoittautuu mahdottomaksi, voidaan tarkastella joustoja lakiin tai lisää siirtymäaikaa.”

Nurminen tiivistää, että tekoja kaivataan uusilta hyvinvointialueilta, pelkällä lailla pulaa ei ratkaista.

Hän povaa, että hoitajapula on yksi eduskuntavaalien kärkiteemoista.

Lue lisää: Hoitajamitoituksen karu seuraus Pirkanmaalla: moni vanhus jää nyt ilman hoivapaikkaa, mutta pahempaa on vielä luvassa – ”Tilanne on jopa mahdoton”

Täsmäiskuja riihestä

Nurmisen mukaan hallituksen budjettiriihen tärkein kärki on se, miten ostovoimaa saadaan vahvistettua.

”Tällainen paketti siellä on koottava. Se sisältää kohdennettuja parannuksia, jotka vahvistavat ostovoimaa ja hillitsevät inflaatiota. Täsmäiskuja tarvitaan etenkin pieni- ja keskituloisille.”

Nurminen väläyttää mahdollisia rukkauksia varhaiskasvatusmaksuihin ja muita verokevennyksiä pieni- ja keskituloisille.

Viime aikoina kehykset ovat ryskyneet, kun korona ja Ukrainan sota ovat vaatineet omat pakettinsa. Linjaukset on ollut pakko tehdä, ja niitä pitää jatkaa.

”Jos jotain saa toivoa, niin hiukan tavanomaisempaa budjettia ensi vuodelle.”

Lue lisää: Pääministeri Sanna Marin lähestyvästä budjettiriihestä: ”Olen valmis tarkastelemaan pieni- ja keskituloisiin kohdistuvia veronkevennyksiä”

Kokoomuksen Pauli Kiuru on luottavainen siihen, että Suomi on ensi vuonna Naton jäsen. Kiurun mukaan vaalien läheisyys näkyy jo hermostuneisuutena politiikan kentillä.

Suomi jäsen ensi vuonna

Kokoomuksen Pauli Kiuru ottaa esiin turvallisuuden.

”Nato-jäsenyys etenee hyvin. Yhdysvallat ja yli 20 maata ovat ratifioineet jäsenyyden. Unkari ja Turkki haluavat olla ehkä viimeisiä, mutta olen luottavainen, että Suomi on jäsen ensi vuonna.”

Kiuru tähdentää, että eduskuntavaalien ennakkoäänestyksen alkuun on reippaat 200 päivää.

”Tämä näkyy poliittisilla kentillä hermostuneisuutena ja yksittäisinä irtiottoina. Olemme kuulleet hallituspuolue keskustasta ylimääräisestä lapsilisästä ja sähkön arvonlisäveron alennuksesta. Paine on suuri, kun gallupit näyttävät alaviistoon.”

Kiurukin sanoo, että hoitajamitoitus on pakko ratkaista tavalla tai toisella, sitä ei voi jättää ratkaisematta.

”Siirtymäaika päättyy ensi vuonna aprillipäivänä, jolloin henkilöstömitoitus tulee täysimääräisesti voimaan. Seuraavana päivänä ovat vaalit. Kyse on vakavasta asiasta, mutta ajankohta on suorastaan vitsi. Oppositioon jäävät voivat sanoa, että teimme hyvän lain, mutta te ette saa hoitajia.”

Hoitajaongelma räjähtää Kiurun mukaan käsiin, ellei pian tehdä jotakin.

”Se on hallituksen tehtävä.”

Kaikuja 1990-luvun lamasta

Kiuru on huomannut, että hintojen nousu on saanut monien perheiden talouden niin tiukalle, että ilmassa on jo kaikuja 1990-luvun lamasta.

”Inflaatio laukkaa, korot ovat kasvussa. Hinnat ovat nousseet ja nousevat. Perhe, jolla on paljon lainoja, joutuu tinkimään esimerkiksi lasten harrastuksista. Joillekin voi käydä huonosti, jos ei pysty hoitamaan lainojaan.”

Tausta verrattuna 90-lukuun on hiukan erilainen, sillä silloin moni menetti työnsä, minkä seurauksena kaikki meni pieleen.

”Mutta kyllä samansuuntaista kehitystä näkyy Suomessa. Kaupoista kerrotaan, että asiakkaat ostavat halvempia tuotteita. Askel askeleelta mennään heikompaan suuntaan.”

Kiuru muistuttaa syksyn ponnistusten keskellä yrittäjistä. ”Yrittäjien eläkelain uudistuksessa on kuultava yrittäjien huolet ja otettava ne huomioon.”

Toiveet veroalesta kiihtyvät

Kokoomus on pitempään suhtautunut ansiotuloverotuksen kevennykseen myönteisestä.

Keskustan Ovaska sanoo niin ikään suhtautuvansa siihen myönteisesti.

”Se vaatii palkkamalttia. Liitoilta on viime aikoina tullut viestejä, ettei vero-alea haluttaisikaan. Eikö se miellytäkään”, Ovaska ihmettelee.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) kertoi aiemmin viikolla Aamulehdessä olevansa valmis keskustelemaan verojen keventämisestä. Hänen mukaansa se voisi olla yksi työkalu ostovoiman turvaamisessa.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut