Aamulehti
Katon lisäeristäminen puhallusvillalla voi tuntua houkuttelevalta vaihtoehdolta sähkön hintojen kohotessa, mutta syntyykö säästöä niin, että touhu kannattaa?
Rakennusfysiikan professori Juha Vinha Tampereen yliopistosta sanoo, että puhalluseristeet ovat sikäli käyttökelpoisia eristeitä, että ne on helppo asentaa myös kattoristikoista tehtyihin kattoihin. Merkittävä osa omakoti- ja rivitalojen katoista tehdään nykyisin kattoristikoilla.
”Levyvilloja joudutaan näissä leikkaamaan ja palastelemaan. Puhallusvillan käyttö on lisääntynyt, koska se on helppoa.”
Tarjolla on eri materiaaleista valmistettuja puhallusvilloja: lasivillaa, kivivillaa, sanomalehtipaperista valmistettua selluvillaa sekä puukuitueristettä. Näistä lasivilla on osoittautunut eristyskyvyn näkökulmasta ongelmallisimmaksi.
Lasivilla on keveintä
Kattorakenteessa eristeen sisälle syntyy ilmavirtaus, joka siirtää lämpöä sisältä ulos. Virtauksen suuruus riippuu eristeen tiheydestä. Mitä löyhempi eriste, sitä suurempi virtaus.
Levyvillat ovat Vinhan mukaan niin tiheitä, ettei niissä synny virtausta. Puhallusvilloissa tilanne on toinen.
”Lasivilla puhalletaan kaikkein pienimmällä tiheydellä. Pahimmassa tapauksessa puolet eristyskyvystä katoaa eli yläpohjan läpi voi siirtyä tuplaten se määrä lämpöä, mikä laskelman mukaan piti. Se on todella merkittävä lisäys.”
Professori Juha Vinhan johtama rakennusfysiikan tutkimusryhmä sai kesän alussa ympäristöministeriöltä 48 800 euroa valtionapua puhallusvillojen toiminnan tutkimiseen. Puhallusvilloja käytetään paljon myös muissa kuin pientaloissa.
Selluvillassakin virtaus voi syntyä, mutta se on oleellisesti pienempi, koska selluvilla on lasivillaa tiheämpää.
”Lasivillaa saatetaan puhaltaa tiheydellä, joka on noin 20 kilogrammaa per kuutiometri. Kun tuote on kevyt, sitä pystytään myymään halvemmalla, vaikka todellisuudessa se ei eristä niin hyvin kuin pitäisi”, Vinha sanoo.
Vinhan mukaan optimaalista lämmöneristeen tiheyttä on vielä vaikea sanoa, mutta asiaa selvitetään syksyllä Tampereen yliopistossa alkavassa tutkimuksessa.
”Lonkalta heittäisin että 40 kiloa per kuutio tai sitä enemmän. Riippuu varmaan eristemateriaalistakin.”
Vähintään puoli metriä
Myös eristeen paksuus vaikuttaa. Mitä paksummin puhallusvillaa on, sitä suurempi virtaus eristeen sisälle pääsee syntymään.
Uusien asuinrakennusten lämmöneristysvaatimukset edellyttävät tällä hetkellä noin 50 senttimetrin eristepaksuutta kattorakenteeseen, jos koko eristys on toteutettu puhallusvillalla.
”Suurin hävikki tapahtuu, jos koko yläpohja on eristetty kevyellä eristeellä. Silloin ilmavirtausta syntyy eniten.”
Mitä suurempi on lämpötilaero ulko- ja sisäilman välillä, sitä suurempi on lämmöneristeen sisällä tapahtuva ilmavirtaus ja lämmönhukka. Kovilla talvipakkasilla, jolloin eristyskykyä tarvittaisiin eniten, on lämmönhukka siis suurimmillaan.
Entä jos tilaa parikymmentä senttiä puhallusvillaa vanhan levyeristeen päälle? Vinhan mukaan ilmavirtauksen aiheuttamaa hävikkiä voi silloinkin tulla, mutta ei samassa määrin, vaan ainoastaan puhallusvillan osuudelle.
”Jos sen sijaan vanhempikin eriste on keveämpää tuotetta, lisäeristyksellä saadaan pienempi hyöty. Ilmavirtauksia syntyy silloin koko eristekerroksen korkeudella.”
Mitä pitäisi tehdä?
Ilman virtaus eristeen sisällä lasketaan EU-standardien mukaan. Vinhan mukaan nykyisen standardin raja-arvot virtauksen syntymiselle ovat väärät.
”Standardin mukaan ilmavirtausta ei pitäisi tapahtua suomalaisissa puhalluseristeissä näillä paksuuksilla ja tiheyksillä, joilla niitä nykyisin asennetaan. Todellisuudessa virtausta tapahtuu, kuten olemme kokeissa todenneet. Lopullisena tavoitteena tutkimuksessamme on, että saisimme EU-standardiin korjattua näitä raja-arvoja.”
Entä mitä puhallusvillaeristystä harkitsevan pitäisi nyt tehdä? Olennainen seikka on, että haitallinen ilmavirtaus vähenee eristeen tiheyden kasvaessa.
”Usealla eri valmistajalla on eristeitä, jotka on mahdollista puhaltaa niin tiheänä, että virtausta ei tule. Eristeitä pitäisi myös puhaltaa vähän enemmän kuin mikä on haluttu lopullinen eristepaksuus, koska kaikki puhallusvillat painuvat.”
