Presidentti Niinistö Nato-jumista: Yritystä on, mutta en lähde ennustamaan sopimuksia

”Katsotaan nyt pohjamutia myöten, mistä tässä on kysymys.” Yhdysvaltalaissenaattorin mukaan Turkki ei ole esittänyt USA:lle mitään erityisiä vaatimuksia.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö (toinen oikealta) tapasi Yhdysvaltain senaatin jäsenet Chris Coonsin (vas.), Jeanne Shaheenin, Roy Bluntin, Deb Fischerin ja Joni Ernstin (oik.) Helsingissä 27. kesäkuuta.

27.6. 6:33 | Päivitetty 27.6. 17:30

STT

Presidentti Sauli Niinistön mukaan tilanne neuvotteluissa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydestä vaikuttaa ehkä jonkin verran paremmalta kuin viikko sitten. Niinistö viittasi siihen, että aiemmin neuvotteluissa Turkin kanssa oli 2–3 viikon tauko, mutta nyt niitä on käyty tiiviimmin eli ”ainakin yritystä on nyt enemmän”.

Niinistö ei kuitenkaan halua vielä ennustaa minkäänlaisen sopimuksen syntymistä. Turkin, Suomen ja Ruotsin johtajien huomista tapaamista Madridissa pohjustetaan parhaillaan virkamiestasolla.

”Mitään konkreettisia tuloksia ei sinänsä viime viikolla saavutettu ja voi olla ettei tänäänkään eikä huomenna”, Niinistö sanoi.

Hän kertoi valmistautuvansa tapaamiseen Madridissa ”asiallisella mielellä”.

”Katsotaan nyt pohjamutia myöten, mistä tässä on kysymys”, Niinistö kuvaili.

Niinistön arvion mukaan Turkin puolelta on esitetty selkeämmin erilaisia vaatimuksia Ruotsille, kun taas Suomen osalta on puhuttu yleisemmin terrorismintorjunnan tehostamisesta.

”Ratkaisemattomia luovutuspyyntöjä ei ole, ratkaistuihin ei puututa”

Niinistön mukaan Suomelta on vaikea vaatia nykyistä enempää, koska sekä Suomen lainsäädäntö että käyttäytyminen ovat jo keskimääräistä Nato-jäsenmaiden tasoa. Ratkaisemattomia luovutuspyyntöjä Suomesta Turkkiin ei presidentin mukaan ole, ja ratkaistujen tapausten osalta asia on loppuun käsitelty.

”On tietysti aivan selvää, ettei Suomessa poliittinen kenttä voi puuttua siihen, miten tuomioistuimet toimivat”, Niinistö korosti.

Niinistö kommentoi Nato-neuvottelujen tilannetta tavattuaan Mäntyniemessä Yhdysvaltain senaatin Nato-tarkkailuryhmän jäseniä. Ryhmässä on edustus sekä republikaaneista että demokraateista.

Demokraattisenaattori Jeanne Shaheenin mukaan Yhdysvallat tukee voimakkaasti Suomen ja Ruotsin liittymistä Natoon, joka olisi hyväksi paitsi maille itselleen myös Natolle sekä Yhdysvalloille.

Turkin vastahangan on epäilty olevan suunnattu tosiasiassa Suomen ja Ruotsin sijaista Yhdysvaltoihin. Shaheen kuittasi lyhyesti kysymyksen siitä, onko Turkki mahdollisesti esittänyt Yhdysvalloille tässä yhteydessä jotain vaatimuksia.

”Ei minun tietääkseni”, Shaheen sanoi.

Hänen mukaansa esimerkiksi neuvotteluja Turkille mahdollisesti myytävistä amerikkalaisista F–16-hävittäjistä käydään täysin erillään Suomen ja Ruotsin Nato-hakemusprosesseista.

Kaliningradissa "tiukka tilanne"

Venäjän laaja hyökkäys Ukrainaan käänsi Nato-kannat Suomessa, mutta tilanne on kiristynyt Ukrainan ulkopuolellakin. Yksi viime aikojen kiistoista on ollut Venäjän rautatiekuljetukset Kaliningradiin.

Kaliningrad on Venäjälle kuuluva ja muusta maasta irrallinen alue Itämeren rannalla. Venäjä on vaatinut Liettuaa poistamaan Kaliningradiin meneville rautatiekuljetuksille asetetut rajoitteet, koska kyse on Venäjän tulkinnan mukaan sen sisäisistä kuljetuksista Liettuan läpi omalle alueelleen.

Venäjän turvallisuusneuvoston johtaja Nikolai Patrushev uhkasi viime viikon tiistaina Venäjän vastaavan toimenpiteillä, joilla on negatiivinen vaikutus Liettuan väestöön.

Niinistö uskoi tilanteen selviävän.

”Siinä on näköjään kyllä aika tiukka tilanne. Ymmärtäisin kuitenkin niin, että Euroopan unionikin yrittää lähestyä sitä”, hän sanoi.

EU-komissio selvittää parhaillaan, miten pakotteita tulisi Kaliningradin tapauksessa tulkita.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut