Niinistö: Suomi ei voi yksin auttaa Turkkia paljoa – Kultaranta-keskustelut päättyivät presidentin puheeseen

Päivän paneelien aiheina olivat pohjoismainen malli ja turvallisuus sekä muuttuva turvallisuuspolitiikka. Puolustusvoimain komentajan mukaan sodan laajentumisen riski on tässä tilanteessa pieni.

Tasavallan presidentin Sauli Niinistön isännöimät Kultaranta-keskustelut ovat jatkuneet maanantaina. Niinistö kuvattiin Kultarannassa maanantaina.

13.6. 6:40 | Päivitetty 13.6. 15:54

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön isännöimät Kultaranta-keskustelut jatkuivat maanantaina Naantalissa. Ulko- ja turvallisuuspoliittisen keskustelutapahtuman toisena ja viimeisenä päivänä järjestettiin kaksi julkista keskustelutilaisuutta.

Maanantaina iltapäivällä kuultiin Niinistön päätöspuheenvuoro. Niinistö nosti puheenvuorossaan esiin muun muassa Turkin terrorismihuolet.

Presidentin mukaan Suomi ottaa Turkin huolet vakavasti ja pitää niitä aitoina.”Kovin paljon Suomi ei yksinään tässä voi olla enää auttamassa”, hän kuitenkin lisäsi.

Niinistö kertasi, että Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin pääsanoma keskusteluissa oli, että Turkin huolet on otettava vakavasti ja että ne ovat aitoja.

”Näin varmasti onkin ja näin varmasti teemmekin, mutta samaan aikaan kannattaa muistaa, että me kuitenkin käsitykseni mukaan edustamme suunnilleen sitä keskiarvoa, jota EU-maat suhteessa Turkkiin ja Turkkiin kohdistuvan terrorismin torjumisessa noudattavat”, hän sanoi.

Hän nosti esiin, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys ei millään tavalla lisää Pohjolassa jännitettä. ”Päinvastoin. Se antaa mahdollisuuden jopa vakiinnuttaa ja vakauttaa tilannetta entisestään.”

Presidentti Sauli Niinistö kiitti maanantain päätöspuheenvuorossaan Kultaranta-keskusteluiden Ukraina-paneelista.

Kaksi paneelia

Kultaranta-keskusteluiden maanantain ensimmäisen, hieman ennen aamukymmentä alkaneen paneelin aiheena oli pohjoismainen malli ja turvallisuus.

Englanninkieliseen paneeliin osallistuivat eduskunnan puheenjohtaja Matti Vanhanen (kesk.), Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Katja Creutz, Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre ja Ruotsin ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Björn Fägersten. Vanhanen korvasi pääministeri Sanna Marinin (sd.) tämän koronavirustartunnan myötä.

Jälkimmäisen paneelin aiheena oli muuttuva turvallisuuspolitiikka. Puoli kahdeltatoista alkaneeseen paneeliin osallistuvat Puolustusvoimain komentaja Timo Kivinen, Helsingin yliopiston tutkijakollegiumia johtava Tuomas Forsberg, ulkoasiain- ja puolustusvaliokuntia johtavat Jussi Halla-aho (ps.) ja Petteri Orpo (kok.) sekä vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson.

Yhteensä kaksipäiväiseen tapahtumaan on kutsuttu noin sata keskustelijaa yhteiskunnan eri aloilta.

Støre : ”Norjalla ja Suomella on paljon tehtävää”

Maanantain ensimmäisessä paneelikeskustelussa Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre sanoi, että hänestä puolustusliitto Natossa ei tulisi olla mitään erillistä ”pohjoismaista” fraktiota eli osaa.

”Meillä tulisi olla läheistä yhteistyötä politiikassa ja arvoihin liittyvissä kysymyksissä, mutta erillinen blokki voisi luoda vain lisää vastustusta”, hän sanoi jättäen auki sen, mihin hän tarkalleen viittasi vastustuksella.

Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre (vasemmalla) ja eduskunnan puheenjohtaja Matti Vanhanen istuivat vieretysten, kun he osallistuivat Kultaranta-keskusteluun maanantaina 13. toukokuuta.

Støre nosti esille myös sen, että Venäjän ja Norjan rajasuhteissa ei ole jännitteitä huolimatta siitä, että Norja on Nato-maa.

Vanhasen mukaan tässä Suomikin voi ottaa oppia siitä, miten sopuisista rajasuhteista sovitaan myös tulevaisuudessa, jos ja kun Suomesta tulee Naton jäsen.

Støre myös sanoi, että Suomen ja Norjan yhteiset kokemukset rajanaapuruudesta Venäjän kanssa voivat tuoda Natoon tärkeää kokemusta, jota puolustusliitossa tarvitaan. ”Norjalla ja Suomella on paljon tehtävää”, hän sanoi.

Puolustusvoimain komentaja: Sota Ukrainassa jatkunee kulutussotana

Päivän jälkimmäisessä paneelikeskustelussa Puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen sanoi, että taistelut Ukrainassa ovat nyt keskittyneet hyvin pienelle alueelle.

”Venäjä on saanut hidasta edistystä erittäin massiivisella tulenkäytöllä, mutta merkkejä siitä, että Ukrainan puolustus olisi murtumassa, ei ole näkyvissä”, hän sanoi Kultarannan keskustelussa muuttuvasta turvallisuuspolitiikasta.

Puolustusvoimien komentaja Timo Kivinen (oikealla) keskusteli maanantaina Kultarannassa professori Tuomas Forsbergin, kokoomuksen puheenjohtajan ja puolustusvaliokunnan puheenjohtajan Petteri Orvon sekä opetusministerin, vasemmistoliiton puheenjohtajan Li Anderssonin kanssa.

Kivisen mukaan sotilaallista voittoa ei ole lähiaikoina nähtävissä kummallekaan osapuolelle, kuten ei myöskään neuvotteluhalukkuutta. Sota siis jatkunee kulutussotana, jossa rintamalinjat eivät juurikaan liiku.

”Jossain vaiheessa se päättyy. Silloin se, missä ollaan, varmaan määrittää jatkon. Palataanko esimerkiksi vuodesta 2014 lähtien käynnissä olevaan matalan intensiteetin sotaan?”

”Venäjän tavoite voi olla jättää Ukraina pysyvään kriisitilaan”

Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Halla-aho sanoi, että Venäjälle voi kelvata suunnitelmaksi Ukrainan pitäminen jatkuvassa kriisitilassa.

”Venäjä voi luottaa siihen, ihan perustellusti historian valossa, että muu maailma kyllästyy tilanteeseen. Länsimaissa syntyy painetta ryhtyä normalisoimaan suhteita Venäjän kanssa. Tämäkin voi olla Venäjän tavoite.”

”Venäjällä on ymmärtääkseni varaa ylläpitää konfliktia vaikka vuosikymmeniä, toisin kuin Ukrainalla”, hän lisäsi.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra ja ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps.) saapumassa Kultarantaan maanantaina 13. kesäkuuta.

Halla-ahon mukaan sillä on vaikutusta, jos Venäjä voittaa sodan. Siksi Ukrainaa on tuettava. ”Meidän tulee olla luomatta kannusteita Venäjälle ryhtyä tällaisiin operaatioihin tulevaisuudessa”, hän sanoi.

”Nopein tapa lopettaa humanitaarinen kärsimys on pakottaa Venäjä rauhaan”, hän lisäsi myöhemmin keskustelussa.

Puolustusvaliokuntaa johtava Orpo sanoi, että Ukrainan on voitettava sota ja lännen on sitä tuettava. Tutkija Forsberg arvioi, että pitkittynyt konflikti on uusi normaali. Luvassa voi kuitenkin olla kylmän sodan aikainen asetelma, jossa sota ei välttämättä ole nopeasti ohi.

”Laajenemisen riski pieni”

Kivisen mukaan Venäjän ei olisi nyt järkevää avata toista sotilaallista linjaa, koska se on kiinni Ukrainassa. Laajemman eskalaation riski on silti olemassa.

”Länsi tämän tiedostaa ja pitää omat toimensa siinä rajoissa, että ainakaan länsi ei ole syy laajenemiseen”, hän sanoi.

Laajenemisen todennäköisyys tässä tilanteessa on pieni, vaikka mitään ei voida varmasti ennustaa, Kivinen arvioi.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut