Satokaudelle on pulaa ukrainalaisista kausi­työntekijöistä: ”Äärettömän väliaikainen ratkaisu”

Arviolta vain sadat ukrainalaiset pakolaiset ovat saaneet töitä Suomesta.

Ukrainalainen Anton Olitenko oli vuoden 2020 syksyllä kausitöissä keräämässä vadelmia Tyrvännössä.

30.5. 14:20

Maa- ja metsätalousministeriöstä on arvioitu, että tulevalle satokaudelle saadaan korkeintaan 10 000 ukrainalaista kausityöntekijää, kun tarvetta olisi noin 16 000:lle.

Maahanmuuttoviraston mukaan ukrainalaiset ovat saaneet tänä vuonna noin 4 500 päätöstä kausityölupiin. Hakemuksia on tullut ainakin kolmasosa tai jopa noin puolet vähemmän kuin viime vuonna.

Viime vuonna Maahanmuuttovirasto myönsi kausityöluvista valtaosan eli reilut 15 000 työlupaa ukrainalaisille.

Ukrainalaisten yhdistys Suomessa ry:n työllisyystoimintaa koordinoiva vapaaehtoinen Olga Silfver ei näe, että kausityö olisi kestävä ratkaisu Suomeen tulleiden ukrainalaisten pakolaisten työllistämiseen.

"Se on äärettömän väliaikainen ratkaisu. Puhumme kuukausista, ja sitten se työ loppuu.”

Kausityö on usein raskasta ja vaativaa fyysistä työtä pienellä palkalla, Silfver lisää. Asuminen maatilalla voi maksaa, ja lastenhoidon järjestäminen on haaste.

Valtaosa Suomeen tulleista ukrainalaisista pakolaisista on naisia ja etenkin lastensa kanssa tulleita äitejä. Tavallisesti kausitöihin maatiloille ovat tulleet nuoret ilman huollettavia.

"Pitää muistaa, että nyt Ukrainasta eivät lähteneet henkilöt maaseudulta. Nyt Suomeen on lähtenyt keskiluokka, jotka olivat esimiestöissä, toimistotöissä, lääkäreinä, opettajina, myyjinä... Tämä ei ole heille hyvin läheinen vaihtoehto”, Silfver lisää.

Vaihtoehtona voi olla myös samalla palkalla siivoustyö kaupungissa, missä asuminen, mahdollinen päivähoito ja avustustoiminta ovat kaikki lähellä. Silfverin mukaan se on monelle parempi ratkaisu kuin muuttaa maaseudulle, jossa esimerkiksi palveluita ei ole helposti saatavilla.

Haasteina työllistymisessä ovat kielitaito, korkea koulutus ja lastenhoito

Kevään aikana Suomeen tulleista ukrainalaisista pakolaisista arviolta vain pieni osa on työllistynyt, vaikka tilapäinen suojelu mahdollistaa työnteon Suomessa.

Virallisia lukuja työllistymisestä ei kuitenkaan ole, sillä seurantaa tulee vain TE-toimistoon rekisteröityneiden työttömien työnhakijoiden työllistymisestä, kertoo työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) erityisasiantuntija Susanna Piepponen.

Venäjän hyökkäyksen jälkeen Suomesta tilapäistä suojelua on hakenut noin 25 000 ukrainalaista. Maahanmuuttoviraston mukaan heistä työikäisiä eli 18–60-vuotiaita on noin puolet. Koko joukosta yli 85 prosenttia on naisia ja lapsia.

Koska tilapäisen suojelun piirissä olevat eivät ole oikeutettuja työttömyysetuuksiin, eivät he juurikaan ilmoittaudu TE-toimistoon työnhakijoiksi. Tällä hetkellä valtakunnallisesti työnhakijoiksi on ilmoittautunut runsaat 730 tilapäisen suojelun piirissä olevaa ukrainalaista.

Ukrainalaisten rekrytoimisesta kiinnostuneita yrityksiä on TE-toimistoihin ilmoittautunut 685. Näistä määrällisesti eniten, 126 työnantajaa, on maatalouden alalta. Toiseksi eniten ukrainalaista työvoimaa kaipaa ravitsemistoiminnan ala, sen perässä on kiinteistön- ja maisemanhoitoala.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut