Vihreissä ei ymmärretty sunnuntailisien yleisyyttä, moittii tutkija: ”Tällaiset lisät ovat joidenkin alojen ansiokehitykselle olennaisia”

Tapio Bergholmin mukaan ehdotus ehtoineen ei ollut kovin radikaali, mutta hän myös epäilee, olisiko sitä onnistuttu toteuttamaan.

Puheenjohtajan sijainen Iiris Suomela (vas.), eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne ja puheenjohtaja Maria Ohisalo vihreiden puoluekokouksen mediatilaisuudessa Joensuussa.

22.5. 17:12

STT

Työmarkkinoiden historiaan erikoistunut tutkija Tapio Bergholm pitää taitamattomana tapaa, jolla vihreät nosti esiin ajatuksen lakisääteisten sunnuntailisien poistosta.

Vihreiden puheenjohtajan toimia hoitava Iiris Suomela perusteli ehdotusta sillä, että myös sunnuntaisin olisi kannattavaa pitää kahviloita ja ravintoloita auki. Bergholm sanoo, ettei ehdotuksessa ollut ymmärretty, kuinka moni suomalainen saa sunnuntailisiä.

”Tulee mieleen (Etelä-Helsingin) Kaivopuistossa elelevä arkkitehtipariskunta, jota ahdistaa, ettei kahvila ole auki 200 metrin päässä”, Bergholm kuvailee STT:lle.

Työaikalaki takaa sunnuntaityöstä tuplapalkan. Eri alojen työehtosopimuksissa korvaus voi olla tätä suurempikin. Bergholm kuvaa Suomen työmarkkinoille tyypilliseksi sitä, että jokin ratkaisu on kirjattu sekä lainsäädäntöön että työehtosopimuksiin.

”Tämä korvaus on aika vahva rakenne Suomessa.”

Lue lisää: Vihreät perui ehdotuksensa sunnuntai­lisien uudistamisesta ja kannattaa viinien myynnin sallimista ruokakaupoissa

Toteutus epätodennäköinen

Vihreät käsitteli puoluekokouksessaan lakisääteisten sunnuntailisien poistamista käsitellyttä ehdotusta. Puolue pohti edistävänsä lisien poistoa niin, että työntekijöiden kokonaisansiot eivät laskisi.

Tämä olisi tarkoittanut lisien siirtämistä esimerkiksi viikonloppulisiin tai muuten palkkoihin. Asian käytännön toteuttaminen olisi jätetty työmarkkinajärjestöille, joiden olisi pitänyt sopia asiasta yhdessä valtiovallan kanssa kolmikannassa.

Ehdotus jäi lopulta lähtötelineisiin, kun puoluekokous päätti poistaa ehdotuksen vihreiden poliittisesta ohjelmasta, joka luo pohjan puolueen tavoitteille ensi vaalikaudella.

Itä-Suomen yliopiston dosentin, SAK:n erikoistutkijana pitkään työskennelleen Bergholmin mukaan ehdotus ehtoineen ei ollut kovin radikaali, mutta hän myös epäilee, ettei kolmikannassa olisi löydetty ratkaisua sen toteuttamiseksi.

”Työnantajat olivat ideasta aivan hiljaa, eli he eivät ole uskoneet ehdotukseen pätkääkään, ja toisaalta ammattiyhdistysliike on reagoinut siihen äärimmäisen jyrkän kielteisesti”, hän sanoo.

Esimerkiksi SAK:n riveistä idea tuomittiin tuoreeltaan. Bergholm pohtii, että ehdotuksen toteutuminen olisi voinut tuoda uusia harmeja ammattiliittojen väleihin, sillä eri alat korostavat edunvalvonnassaan eri asioita.

Bergholm huomauttaa, että esimerkiksi hoitajajärjestö Tehy korostaa tällä hetkellä peruspalkkoja eikä kokonaisansioita.

”Tällaiset lisät ovat joidenkin alojen ansiokehitykselle olennaisia ja toisille niillä ei ole juuri mitään merkitystä. Jos lisät siirretään yleisiin palkkataulukoihin”, yhtäkkiä sairaanhoitajien peruspalkat nousisivat ja muut alat sanoisivat jääneensä palkkakuoppaan.

Kokoomus esitti poistoa viime vaalikaudella

Lauantaina julkisuuteen noussut ehdotus kirvoitti kipakkaa kritiikkiä myös vihreiden monilta nykyisiltä hallituskumppaneilta. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson luonnehti esitystä käsittämättömäksi. Sdp:n varapuheenjohtaja Niina Malm arveli, että lisien poisto vaarantaisi työmarkkinoiden toiminnan.

Lämpimämmän vastaanoton ehdotus sai oppositiopuolue kokoomuksessa. Ainakin kansanedustajat Pia Kauma ja Sinuhe Wallinheimo liputtivat lakisääteisyyden poiston puolesta sillä ehdolla, että lisiä jaettaisiin muiden päivien palkkoihin.

Kokoomus on ollut asialla aiemminkin. Vuonna 2016 puolueen eduskuntaryhmä ehdotti lakisääteisen tuplapalkan poistoa. Puolue oli tuolloin hallituksessa. Hallituskumppani perussuomalaisten silloinen puheenjohtaja Timo Soini tyrmäsi ehdotuksen.

Puolueet kuuluivat Juha Sipilän (kesk) johdolla vuotta aiemmin muodostettuun hallitukseen. Hallitus tavoitteli alkutaipaleellaan sunnuntailisien leikkaamista niin, että 100-prosenttinen korvaus olisi laskettu 75 prosenttiin.

Ay-liikkeiden raivokkaan vastustuksen jälkeen hallitus luopui suunnitelmasta ja sen sijaan päätyi leikkaamaan julkisten alojen lomarahoja.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut