Onko Nato sotilasliitto vai puolustusliitto? Näin eduskunnassa on tartuttu sanojen määrittelyyn

Helpoimmalla pääsee, kun käyttää yleiskielessä pelkkää Natoa, kirjoittaa Aamulehden toimittaja Anita Simola.

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg osallistui Ruotsin ja Suomen Nato-hakemuksen kunniaksi järjestettyyn seremoniaan Brysselissä 18. toukokuuta 2022.

19.5. 15:59

Aamulehti

Nato on koko kevään hallinnut keskustelua niin eduskunnassa, mediassa kuin turuilla ja toreilla.

On helppo puhua pelkästä Natosta. Virallisesti kyse on Pohjois-Atlantin puolustusliitosta, jota kuvaillaan sekä poliittiseksi että sotilaalliseksi liittoutumaksi.

Mediassa ja monissa puheenvuoroissa puhutaan kuitenkin arkisemmin joko lännen sotilasliitosta tai lännen puolustusliitosta. Käytäntö on kirjavaa. Joskus samassa aviisissakin voi nähdä käytettävän molempia muotoja.

Eduskunnassa sanojen määrittelyyn on tarttunut kansanedustaja Pauli Kiuru (kok.).

Kiuru muistuttaa, että meillä on eduskunnassa puolustusvaliokunta, hallituksessa puolustusministeri, joka istuu puolustusministeriössä. Niin ikään virallisesti puhutaan Puolustusvoimista, ei vaikkapa asevoimista.

Lue lisää: Tämä suomalaisupseeri on tehnyt töitä Naton kanssa 25 vuotta – yllättyi silti isosta puutteesta Suomessa: vuosien työ piti tehdä kolmessa kuukaudessa valtavalla kiireellä

On totta, että sana puolustus hallitsee laajalla kirjolla.

Poliitikot tekevät määräajoin puolustusselontekoja ja Suomi osallistuu turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämiseen. Sotilasasiahenkilö on nyttemmin puolustusasiahenkilö.

Osaa häiritsee julkisessa keskustelussa sanamuoto sotilasliitto. Monet Nato-jäsenyyttä kannattavat ovat sitä mieltä, että sotilasliitto -termi korostaa liiaksi Naton ei-hyökkäävää luonnetta.

Esimerkiksi kansanedustaja Markus Mustajärven (vas.) vastaehdotuksessa puhuttiin sotilasliitosta.

Kiuru kysyikin viikolla eduskunnan Nato-keskustelun yhteydessä ministerin mielipidettä siihen, mikä olisi paras ja toimivin käännös liitolle jatkoa ajatellen. Onko se puolustus- vai sotilasliitto, vaiko neutraalisti Pohjois-Atlantin liitto?

Vastaus tuli ripeästi ulkoministeri Pekka Haavistolta (vihr.).

Haaviston mukaan Naton omilla sivuilla suomenkielisessä versiossa käytetään sanaa puolustusliitto. Näin tälle muodolle löytyy tukea ainakin heidän puoleltaan.

Kansanedustaja Kimmo Kiljunen (sd.) oli oikeassa korostaessaan, että joskus on tilanteita, että asioille annetaan nimi, joka ei kaikissa tilanteissa vastaakaan sisältöä.

Kiljunen oli samoilla linjoilla kuin Kiuru. Hän kutsuisi Natoa lähtökohtaisesti puolustusliitosta, koska Suomen motivaatio liittyä järjestöön oli nimenomaan puolustuksellinen. Hyvä peruste.

Kiljunen tähdensi myös, että Nato käyttää itsestään englanniksi nimitystä military alliance eli vapaasti käännettynä sotilasliittoutuma.

Kuten näkyy, rakkaalla lapsella on monta nimeä. Tässä ajassa muoto puolustusliitto vaikuttaa paremmalta vaihtoehdolta, eikä särähdä niin pahasti heidänkään korviin, jotka olivat vastustamassa jäsenyyttä. Ja onhan kautta aikojen Nato mielletty puolustusliitoksi.

Nato perustettiin keväällä 1949. Silloin puhuttiin nimenomaan puolustussopimuksen nimeä kantavan asiakirjan allekirjoittamisesta. Sopimuksen kirjoitti 12 lännen ulkoministeriä.

Kylmä sota riehui tuohon aikaan, joten Itä-Euroopassa elettä pidettiin hyökkäyssopimuksena.

Jos asia jää mietityttämään, eikä ole varma siitä, mitä termiä käyttää, niin tyydyttäköön käyttämään pelkkää Natoa. Voihan toki olla, että saamme aikaan virallisen suosituksen viimeistään silloin, kun olemme sisällä liitossa.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut