Kuohuviinit poksahtelivat Nato-äänestyksen jälkeen – Eduskunnan kuppilassa ei ole nähty yhtä riehakasta menoa moneen vuoteen

Kansanedustajat kertovat tässä jutussa tuntojaan historiallisen Nato-äänestyksen jälkeen. 188 edustajaa äänesti tiistaina Nato-jäsenyyden puolesta, kahdeksan vastaan.

”Tärkeintä ratkaisussa on se, että Suomessa säilyy rauha”, kansanedustaja Satu Hassi (vihr.) linjasi. ”Suomen turvallisuusratkaisu on sinetöity vuosikymmeniksi eteenpäin”, Arto Satonen (kok.) tiivisti.

17.5. 18:32 | Päivitetty 17.5. 21:05

Aamulehti

Se on siinä. Eduskunnan istuntosalista pelmahti joukko huojentuneita kansanedustajia. Historiallisen Nato-äänestyksen tulos oli huikea, 188 äänesti Natoon hakemisen puolesta, vain kahdeksan vastaan.

Eduskunnan kuppilassa ei ole nähty yhtä riehakasta menoa moneen vuoteen. Monet joivat Nato-kahvit ja näkyipä muutamissa pöydissä kuohuviiniä ja olutta. Konjakkilasikin taisi vilahtaa.

Tosin elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) toppuutteli juhlanaihetta.

”Päätös on tehty, mutta ei tässä minun mielestäni ole kauheasti juhlittavaa, kun joudumme tekemään näin ison turvallisuusratkaisun muuttuneen tilanteen takia,” hän pohti viitaten raadolliseen hyökkäyssotaan.

Lue lisää: Eduskunta kannattaa Suomen Nato-jäseneksi hakeutumista selvin luvuin 188–8 – Näin edustajat äänestivät

”Tämä on meille tilipäivä”

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo tuli salista ensimmäisten joukossa. Tyytyväisyys paistoi hänen kasvoiltaan.

”Tämä on kokoomukselle tilipäivä. Niin kauan olemme Nato-jäsenyyttä pitäneet yllä.”

Muut kokoomuslaiset nyökyttelivät vieressä.

Orpo jatkoi, ettei hän olisi voinut ajatellakaan vaalikauden alussa sitä, että Suomi hakisi jäsenyyttä. Ilmapiiri oli vielä tämän vuoden tammi–helmikuussakin erilainen kuin nyt.

Eduskunnan äänestystulosta Orpo juhlii kotonaan Turussa.

”Juhlin lagotto-koirieni Pessin ja Taavin kanssa.”

Ympyrä sulkeutuu

Pirkanmaalaiset kansanedustajat äänestivät ennakkoon kertomiensa kantojen mukaisesti. Vasemmistoliiton Anna Kontula oli ainoa vastaan äänestänyt, muut 18 äänestivät puolesta.

Vihreiden Satu Hassi sanoi lähes samoin sanoin kuin Orpo, ettei olisi voinut kuvitellakaan vaalikauden alussa, että keväällä päätetään Nato-jäsenyydestä.

”Tärkeintä ratkaisussa on se, että Suomessa säilyy rauha.”

Hassi valittiin eduskuntaan vuonna 1991. Ensi keväänä hän ei enää ole ehdolla.

”Ympyrä sulkeutuu isoihin tapahtumiin. Kun aloitin, niin Neuvostoliitto hajosi, pankit kaatuivat Suomessa. Nyt viimeisellä kaudellani Suomi hakee Nato-jäsenyyttä. Mutta kansanedustajien on reagoitava kaikkiin niihin asioihin, jotka tulevat vastaan”, hän jatkoi.

Kahvipöytään ennättänyt kansanedustaja Arto Satonen (kok.) luonnehti, että Suomen turvallisuusratkaisu on sinetöity vuosikymmeniksi eteenpäin.

Ovet ovat auki

Kansanedustajien historiallista päivää ei himmentänyt edes Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğanin puheet siitä, ettei Turkki aio tukea Suomen ja Ruotsin hakemusta Natoon.

Hassi sanoo, että asia vaatii nyt diplomaattisia ponnisteluja.

Satosen mukaan presidentti tavoittelee sanomisillaan tiettyjä etuja Turkille.

”Natohan on kertonut, että sillä on ovet auki. Näin ollen sen pitää huolehtia siitä, että ovet myös pysyvät avoimina meille.”

Lue lisää: Turkki hyökkäsi Suomea vastaan kriittisellä hetkellä – asiantuntijan mukaan Erdoganin raju peli asettaa koko Naton hankalaan asemaan

Turkki yllätti

Sdp:n Marko Asell sanoo, että Turkin presidentin lausunto tuli hänelle yllätykselle.

”Kyselin jo asiantuntijakuulemisissa valiokunnissa, mikä meidän tilanteemme on siinä tapauksessa, jos tällaisia vastaavia lausuntoja saadaan jäsenmaista. Näkemys oli silloin, ettei niitä todennäköisesti tule.”

Asell muistuttaa, että Turkilta on saatu jo aiemmin kommentti, jonka mukaan maa hyväksyy jäsenyytemme, eikä estä sitä.

Sdp:n kansanedustaja Marko Asell.

”Nyt tuli kommentti, ettei maa näe jäsenyyttä myönteisenä. Ilmeisesti jonkinlainen kaupankäynti alkoi. Tarvitsemme ehkä neuvotteluja valtionjohdolta, ei siinä muu auta.”

Vihreiden puheenjohtajaa sijaistava Iiris Suomela muotoilee, että tiistai on iso päivä Suomen tulevaisuudelle.

”Nyt määritetään, millainen Nato-maa Suomesta tulee. Siitä on käyty ehkä eniten keskustelua salissa, eli miten me pidämme kiinni ulkopolitiikkamme periaatteista, ihmisoikeuksista, demokratiasta ja pohjoismaisesta yhteistyöstä.”

Suomela pitää tärkeänä, että näitä arvoja vahvistetaan entisestään Nato-jäsenyyden myötä.

”Iso päivä Suomen tulevaisuudelle”, Iiris Suomela (vihr.) kuvaili.

Kansanedustaja Arto Pirttilahti (kesk.) kertoi Nato-kantansa jo melko varhaisessa vaiheessa julkisuuteen.

Nyt hän kuvailee tunnelmia odottaviksi.

Kansanedustaja Sofia Vikman, joka on ollut 11 vuotta eduskunnan puolustusvaliokunnassa, ensin varajäsenenä ja sittemmin jäsenenä, kuvaa tiistain päätöstä merkittäväksi.

Sdp:n kansanedustaja Ilmari Nurminen kertoi niin ikään Nato-kantansa jo etukäteen viime kuussa. Samaan keskustelupiiriin ehti sdp:n kansanedustaja Hussein al-Taee, joka keksikin heti osuvan iskulauseen. Sen Nurminenkin hyväksyi.

”Nato on Suomen rauhan tae.”

Sdp:n kansanedustaja Hussein al-Taee (oikealla) keksi osuvan iskulauseen. Sen kansanedustaja Ilmari Nurminenkin (sd.) hyväksyi. ”Nato on Suomen rauhan tae.”

Lue lisää: Voiko Turkki estää Suomen Nato-jäsenyyden? – Asiantuntijat kertovat, miksi lausunto kannattaa ottaa vakavasti ja mistä erikoinen suhtautuminen johtuu

Kaikkein historiallisin

Entinen pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoi, että tämä oli hänen kansanedustajakautensa historiallisin äänestys. Sipilä ei ole ehdolla ensi keväänä, eikä hän ole pyörtänyt päätöstään.

Erityisen iloinen Sipilä on siitä, että päätös saatiin tehtyä näin suuressa yksimielisyydessä, eikä Nato-kysymystä jouduttu käsittelemään vaalien alla.

Hänen oma Nato-kanta alkoi horjumaan jo viime vuonna, kun Venäjä toi esille näkökulmia etupiiristä, mutta kanta vaihtui myönteiseksi hyökkäyssodan alkaessa.

”Niin kuin monen muun suomalaisen myös minun kantani muuttui”.

Kansanedustaja Sari Tanus (kd.).

Kristillisten kansanedustaja Sari Tanus peilasi puheenvuorossaan tulevaisuusvaliokunnan mietintöä, jossa viitattiin jo 15 vuotta sitten kirjattuun Vahvojen vallan Venäjä -skenaarioon.

”Siinä on varsin tarkka kuvaus tämän päivän Venäjästä.”

Tanus jatkoi, että jos Suomi ja Ruotsi liittyvät Natoon yhdessä, niin se mahdollistaa pohjoismaiden yhteistyön edistämisen myös huoltovarmuudessa ja laajemminkin turvallisuuspolitiikassa osana Natoa.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut