Aamulehti
Suomi on maana jo nyt Nato-yhteensopivampi kuin monet sen jäsenmaista ovat. Näin sanoo Puolustusvoimien entinen tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri evp. Pekka Toveri. Mutta mitä tämä tarkoittaa käytännössä?
Toveri sanoo, että Nato-yhteensopivuus ei ole kehittynyt hetkessä. Taustalla on pitkään jatkunut poliittinen ohjaus. Sen aikana Suomi on liittynyt esimerkiksi Naton kumppanuusohjelmaan vuonna 1994 ja osallistunut vuodesta 2015 saakka ”laajennettujen mahdollisuuksien kumppanuusyhteistyöhön”.
”Se tekee mahdollisen Nato-jäsenyyden hakemisen teknisesti helpoksi, kun olemme tehneet asioita jo pitkään yhdessä.”
Lue lisää: Lue tästä viidessä minuutissa kaikki oleellinen Suomen Nato-päätöksestä
Kaikki Suomen aseostot ja muut puolustustarvikkeiden hankinnat on tehty Nato-yhteensopivuuden ja Naton standardit edellä jo vuodesta 2007. Poikkeuksia tähän periaatteeseen tehdään vain erityistapauksissa, puolustusministeriön strategiassa todetaan.
Suomi täyttää tällä hetkellä myös hyvin Naton suositukset rahan käytöstä sotilaalliseen puolustukseen ja materiaalihankintoihin.
Lue lisää: Edessä historiallinen viikko: Tässä Suomen Nato-prosessin tärkeät päivämäärät
Ilmavoimissa 20 vuotta englantia
Ei Aarne, Eemeli tai Heikki, vaan alfa, echo ja hotel. Puolustusvoimissa Nato-aakkosia on käytetty jo vuodesta 2005 lähtien. Niitä käytetään esimerkiksi radioviestinnässä.
Kaikkein pisimmälle Nato-yhteensopivuus on viety ilmavoimissa, jossa taktisena kielenä on ollut jo 2000-luvun alkupuolelta pääasiassa englanti. Esimerkiksi hävittäjälentäjät käyttävät operaatioissa keskenään englantia ja metrijärjestelmän sijaan maileja sekä solmuja.
Ilmavoimien Nato-lähentyminen sai merkittävän sysäyksen, kun yhdysvaltalaiset F18-hävittäjät otettiin käyttöön Suomessa 1990-luvulla. ”Kaupan mukana tuli miljoonia sivuja teknistä kuvastoa ja sanastoa, mitä olisi pitänyt keksiä suomeksi. Oli helpompi alkaa puhumaan englantia.”
Lue lisää: Tämän vuoksi Nato haluaa Suomen
Toverin mukaan esimerkiksi pelkkä amerikkalainen kone ei tee maata Nato-yhteensopivaksi, vaan asian ratkaisevat muut ”proseduurit” armeijoiden ympärillä. Suomen vahvuutena on kielitaito. Se helpottaa pääasiassa reserviläisistä koostuvien sodanajan joukkojen käyttöä ulkomaalaisten joukkojen kanssa.
”Jos menet Saksaan tai Italiaan, tulee aika paljon porukkaa vastaan, jotka eivät puhu englantia. Suomessa lähes kaikki varusmiehet puhuvat englantia.”
”Ei estä Nato-yhteensopivuutta”
Ilmavoimien lisäksi Nato on näkynyt esimerkiksi tykistössä, jossa on siirrytty suomalaisten ja neuvostoliittolaisten aiemmin käyttämästä piirujärjestelmästä Nato-piiruihin.
Suomen tykistöllä on käytössään paljon neuvostoaikaisia tykkejä. Puolustusvoimilla on käytössä myös muun muassa idästä hankittuja PKM-konekiväärejä, Dragunov- tarkkuuskiväärejä ja MT-LBV-kuljetuspanssarivaunuja.
Ovatko idästä peräisin olevat aseet yhteensopivia Nato-aikana? ”Nato-maiden joukossa on paljon entisiä Varsovan liiton jäsenmaita, jolla on paljon enemmän neuvostokalustoa kuin mitä meillä on. Ei se estä Nato-yhteensopivuutta”, Pekka Toveri sanoo.
"Alun perin venäläistä tykistöä meillä on paljon, mutta tykki on aika yksinkertainen väline. Kaikki sen ympärillä olevat tekniset johtamisjärjestelmät ovat Nato-yhteensopivia.”
Käytäntöjen ja toimintatapojen yhteen sovittamista puolustusvoimissa on tehty Nato-maiden kanssa vuosien ajan kansainvälisissä sotaharjoituksissa ja operaatioissa. Suomi on osallistunut ensimmäiseen Nato-johtoiseen operaatioon jo 1990-luvun puolivälissä.
Tuorein esimerkki yhteisten toimintatapojen sovittamisesta saatiin viime viikolla Satakunnassa harjoitukseen osallistuneiden brittisotilaiden kanssa. Puolustusvoimista kerrottiin, että armeijoiden eri tyyppisten radioyhteyksien ja sotilaiden välisten käsimerkkien kanssa jouduttiin tekemään töitä ennen harjoituksen alkua.
Puolustusvoimien käyttämään neuvostovalmisteiseen BMP-2 -rynnäkköpanssarivaunuun tilattiin Naton logistiikkavarastolta uusia tykkejä vuonna 2017. Vaunuja nähtiin Niinisalossa järjestetyssä Arrow 22 -taisteluharjoituksessa.
Nato-mailla eri kaliiperi
Nato-yhteensopivuus ei tarkoita sitä, että suomalaisten sotilaiden tulisi sotia jatkossakaan eri tavoin. ”Taistelutekniikka, taktiikka ja operaatiot on räätälöity kansallisista lähtökohdista. Emme rupea käymään sotaa kuin Amerikan armeija. Käymme Nato-jäsenenäkin sotaa niin kuin puolustusvoimat nyt käy. Sitä ei ole tarvetta lähteä muuttamaan.”
Suomen armeijan käyttämien rynnäkkökiväärien kaliiperi on suurimmilta osin 7,62, kun se on Natossa 5,56. Toverin mukaan tämä ei vähennä suomalaisten joukkojen sopivuutta Natoon.
”Ei Nato-yhteensopivuus ole myöskään kaliiperista kiinni. Meillä on ollut ihan hyvät perusteet siihen, että ollaan pysytty vanhassa kaliiperissa. Nämä on aina kansallisia päätöksiä ja riippuvat olosuhteista ja maastosta”, Toveri sanoo. Yksittäistä asetta tärkeämpää yhteensopivuudessa on Toverin mukaan mukaan prosessit, huolto, ylläpito ja taktiikka.
Nato-kaliiperisia aseita suomalaisiltakin sotilailta löytyy, sillä Puolustusvoimat osti erikoisjoukoilleen vuonna 2015 belgialaiset Nato-kaliiperin rynnäkkökiväärit. Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden kohdalla vaikeinta ei ole yhteensopivuus.
”Uskon, että aika pienillä muutoksilla päästään eteen päin.” Toverin mukaan suurin haaste jäsenyyden kohdalla on löytää noin sata ihmistä Naton johtamisrakenteisiin.
Lue lisää: Ylen kysely: Yli kolme neljäsosaa suomalaisista haluaa Suomen liittyvän Natoon
Oikaisu 11.5.2022 kello 9.53: Jutussa olleessa kuvassa on Puolustusvoimien käyttämä neuvostovalmisteinen rynnäkköpanssarivaunu BMP-1, ei BMP-2.