Venäjän koneisto on nyt lähtenyt käyntiin, arvioi suomalais­asiantuntija – Listasimme viisi hybridivaikuttamisen keinoa, joilla Suomea voidaan yrittää horjuttaa

Itänaapuri voi tehdä Suomen Nato-tiestä pitkän ja kivisen, ja ”ihan kaikkeen” on varauduttava, sanoo hybridiosaamiskeskuksen tutkimusjohtaja. Vaikuttaminen voi näkyä taloudessa, verkossa ja itärajalla.

Venäjä-mielisten voitonpäivää juhlistava autokulkue ylitti Pitkänsillan Helsingissä 8. toukokuuta 2022.

9.5. 7:13

STT, Helsinki

Jos Suomi odotusten mukaisesti jättää lähiviikkoina hakemuksensa sotilasliitto Naton jäseneksi, alkaa maan historiassa suuri epävarmuuden aika. Jäsenyysneuvottelut ja jäsenyyden hyväksyntä liittokunnan jokaisessa jäsenvaltiossa vie tiettävästi kuukausia tai jopa vuoden, ja Venäjällä on vielä aikaa yrittää vaikuttaa jäsenyysprosessiin tai rangaista Suomea.

Vaikka Ukrainan sodan sitoman Venäjän ei uskota ryhtyvän sotilaallisiin keinoihin Suomen painostamiseksi, sillä on käytettävänään laaja kirjo hybridivaikuttamisen työkaluja, joilla tehdä Suomen Nato-tiestä mahdollisimman kivinen.

”Vaikka reaktio Venäjältä on kestänyt, sen koneisto on nyt pikkuhiljaa lähtenyt käyntiin tässä asiassa. Venäjä on päättänyt nostaa painetta ennen kuin eduskunnassa äänestetään, ja varmaan sen jälkeen Suomen mustamaalauskampanja intensifioituu (voimistuu)”, arvioi STT:lle hybridiosaamiskeskuksen tutkimusjohtaja Hanna Smith.

Sisäministeriön kansallisen turvallisuuden osaston neuvottelevan virkamiehen Eero Kytömaan mukaan eri virastoissa ja ministeriöissä on tehty pitkää päivää kuukaudet ja Venäjän hybridivaikuttamiseen on varauduttu hyvin. Hänellä on antaa neuvo itänaapurin suuntaan.

”Olisi hyvin harmillista nähdä, että vakavampaa vaikuttamista tapahtuisi. Kannattaa ajatella, että jos sille tielle lähdetään, se vaikutus voi olla päinvastainen, eli Suomen ja suomalaisten tahtotila entisestään selkiytyy, jos jotain tapahtuu”, Kytömaa sanoo.

Tässä jutussa STT:n esittelyssä on joitakin suomalaisen yhteiskunnan alueita, joilla Venäjän vaikutus voi näkyä lähitulevaisuudessa.

Lue lisää: Lähipäivinä on odotettavissa historiallisia päätöksiä – Suomen Nato-hakemuksen aika on käsillä

Informaatiovaikuttaminen suomenvenäläisiin

Venäjän suosikkikeino omaan kansaan ja naapurimaihin vaikuttamisessa on loputon disinformaation tehtailu erityisesti sosiaalisessa mediassa. Se on valtiotason toimijalle helppoa ja halpaa ja voi hämärtää toden ja tarun rajaa silloinkin, kun valheet eivät suoraan vakuuta ketään.

Venäjän voittoa toisessa maailmansodassa juhlistavan voitonpäivän alla nähtiin jo esimerkkejä Suomeen sekä Ruotsiin liittyvästä historiallisesta disinformaatiosta, kuten ruotsalaisten kulttuurihahmojen mustamaalaamista natsimielisiksi sekä suomalaisten esittämistä ”hitleriläisen” Mannerheimin henkilökultin seuraajina.

Myös uhkauksia sotilasvoimien lisäämisestä ja ydinaseiden tuomisesta Itämerelle on kuultu Venäjän entisen presidentin Dmitri Medvedevin suusta.

”Luodaan määrätynlaista pelon ilmapiiriä siitä, kuinka pelottava on Venäjä ja onko Suomi tekemässä oikean ratkaisun. Historiallisia narratiiveja heitellään pitkin poikin ja katsotaan, saadaanko Suomesta maalattua fasistinen valtio”, Smith sanoo.

Venäjän viestintävaikuttamista voi näkyä myös Suomen venäläisvähemmistön parissa. Viime ajalta huomiota herätti presidentti Vladimir Putinin politiikkaa ja Ukrainan sotaa tukeva autokulkue, joka järjestettiin sunnuntaina.

Toimittaja Jessikka Aro julkaisi torstaina blogikirjoituksen suomenvenäläisten Whatsapp-ryhmässä julkaistuista viesteistä. Ryhmässä oli julkaistu muun muassa kehotuksia tuoda aseita mielenilmaukseen ja jotkut käyttäjät olivat myös julkaisseet kuvia aseista.

”Jotta saadaan ihmisiä liikenteeseen, pitää olla jokin taho, joka tukee sen ihmisryhmän ajatuksia. Venäjä on käyttänyt sitä hyväkseen ja sanonut suojelevansa venäläisiä Venäjän rajan ulkopuolella”, Smith sanoo.

Yritykset mobilisoida naapurimaiden venäläisväestöä voivat olla myös tapa sitoa paikallisten viranomaisten resursseja osana laajempaa operaatiota, jossa Suomea pyrittäisiin häiritsemään usealla samanaikaisella tavalla.

”Venäläisväestön mobilisointiyrityksethän ovat sellaisia, joita poliisin pitää ruveta vartioimaan. -- On isot riskit, että tuon tyylisestä mielenosoituksesta tulee väkivaltainen, varsinkin jos joku taho hyväksyy, että on aseitakin mukana. Siihen pitää ruveta varautumaan”, Smith sanoo.

Lue lisää: Naton laajentuminen ei ole koskaan johtanut vakavaan kansainväliseen kriisiin, muistuttaa asiantuntija

Talous ja energia

Venäjän ja lännen väliset jännitteet ovat puhjenneet Venäjän Ukrainaan käynnistämän hyökkäyssodan myötä kauppasodaksi, jossa länsimaat pyrkivät parhaansa mukaan eristämään Venäjää maailmantaloudesta. Euroopan maat ovat kuitenkin riippuvaisia venäläisestä energiasta, eikä yhteyksiä ole katkottu kokonaan.

Venäjällä on halutessaan mahdollisuus rangaista Suomea taloudellisilla vastatoimilla. Venäjä on väläyttänyt mahdollisuutta, että Suomen Nato-jäsenyyden myötä Saimaan kanavan vuokrasopimus purettaisiin.

”Se, että ruvetaan vihjailemaan Saimaan kanavan sopimuksen uusiksi menemisestä, indikoi että Venäjä miettii koko ajan sitä, mitkä ovat Suomen heikot kohdat ja miten voidaan aiheuttaa hankaluuksia”, sanoo Hanna Smith.

Suomi ei ole yhtä pahasti riippuvainen Venäjän maakaasusta kuin esimerkiksi Saksa, joka käyttää maakaasua lämmitykseen, mutta itänaapurin öljy ja sähkö ovat tärkeitä meillekin. Luonnonvarakeskuksen ja Tilastokeskuksen tuoreiden laskelmien mukaan Suomi toi viime vuonna reilun kolmanneksen energiastaan Venäjältä. Fossiilisista polttoaineista Venäjän osuus oli puolet.

Energiamarkkinoilla esimerkiksi öljyn myynnin katkaisu Suomeen aiheuttaisi ongelmia. Päänvaivaa syntyisi myös sähkönmyynnin katkeamisesta.

”Voi olla, että (sähkö) katkaistaan kokonaan, se vaatii järjestelyjä ja aiheuttaa rahanmenetystä, mutta se ei ole uutta”, Smith sanoo.

Hybridiosaamiskeskuksen tutkimusjohtajan mukaan Venäjällä on nyt aiempaa vähemmän taloudellisia keinoja käytettävinään pakotteiden vuoksi.

Lue lisää: Edessä historiallinen viikko: Tässä Suomen Nato-prosessin tärkeät päivämäärät

Kyber ja infra

Eero Kytömaan mukaan pian alkavalla lainsäädäntöhankkeella pyritään turvaamaan Suomen kriittistä infrastruktuuria nykyistä paremmin. Hän osallistui Suomen edustajana kriittisen infrastruktuurin EU-direktiivineuvotteluihin.

”Suomellahan ei ole kriittisen infrastruktuurin sektoreita määritelty lain tasolla. Sehän ei tarkoita tietenkään sitä, ettei mitään olisi tehty, huoltovarmuuden kannalta on tehty paljonkin, mutta nyt haetaan sääntelyä, jolla valtiolle tulee näkymä erittäin kriittisiin yrityksiin ja toimijoihin.”

Tulevassa lakiuudistuksessa valtiolle tulisi nykyistä laajemmat oikeudet valvoa ja antaa ohjeistuksia kriittisen infrastruktuurin yrityksille, jotta minimitavoitteet täyttyvät. Nato-jäsenyysprosessin edetessä uudistukset ovat entistä ajankohtaisempia.

”Nyt valmistaudutaan pitkään epävakaampaan aikaan ja ymmärretään, että harmaan alueen vaikuttamisessa infrastruktuuri on kohde, johon voi tulla haitantekoa.”

Venäjän hybridivaikuttaminen kybermaailmassa kohdistuu kaikella todennäköisyydellä yhteiskunnan toimivuuden kannalta tärkeisiin rakenteisiin, kuten valtion järjestelmiin ja keskeisten palveluiden yrityksiin. Nato-hakemus voi kuitenkin näkyä kybermaailmassa myös tavallisille kansalaisille.

”Kaikki tällaiset erikoistilanteet ja kriisitilanteet tarjoavat hyötymismahdollisuuksia erilaisille toimijoille. On nähty, että riippumatta siitä, mikä on esillä, siitä pyritään etsimään erilaisia kulmia. Kybermaailman puolella se näkyy esimerkiksi erilaisina huijauksina, rikoksina ja vaikuttamisyrityksinä verkossa”, kertoo STT:lle kyberturvallisuuskeskuksen johtava asiantuntija Juhani Eronen.

Hänen mukaansa verkon huijarit pyrkivät aina ensimmäisten joukossa löytämään ajankohtaisen kulman, jolla houkutella huijausten uhreja. Viime vuosina suosiossa ovat olleet koronavirukseen liittyvät aiheet. Haavoittuvuuksien, huijausten ja haittaohjelmien määrä on myös jatkuvassa kasvussa.

Kyberturvallisuuskeskuksen mukaan tavallinen kansalainen pärjää kuitenkin jatkossakin, jos noudattaa omasta tietoturvasta huolehtimisen perusohjeita – esimerkiksi sitä, ettei avaa sähköpostiin putkahtaneita salaperäisiä linkkejä tai liitetiedostoja.

Sotilaalliset voimannäytöt

Ukrainan sota on sitonut suurimman osan Venäjän asevoimista, joiden toimintakyvyssä on sodan aikana todettu runsaasti ongelmia. Venäjältä saattaa siis nykyoloissa puuttua kyky painostaa Suomea sotilaallisesti, vaikka halua tähän olisikin.

Tämä ei silti tarkoita, ettei Venäjä Nato-prosessin aikana toteuttaisi sotilaallisia voimannäyttöjä Suomen rajan tuntumassa. Tästä on jo nähty merkkejä, kun Suomen ilmatilaa on hiljaisen tauon jälkeen loukattu jälleen kahteen otteeseen lyhyen ajan sisällä. Tuoreimmassa tapauksessa toukokuun alussa venäläisen helikopterin arvioidaan käyneen noin neljä kilometriä Suomen ilmatilan puolella Parikkalan lähellä itärajalla. Aiempi ilmatilan loukkaus huhtikuussa tehtiin Venäjän valtion omistamalla matkustajalentokoneella Porvoon lähellä Suomenlahdella.

”Niissä voi olla erilaista muotoa kuin aikaisemmin, (ilmatilaa loukataan) eri koneilla ja eri kohdista kuin normaalisti, eri tyylillä ja korkeuksilla. Sillä saadaan liikennettä aikaiseksi, huolestumista ja reagoimista. Hybridiuhkatoiminnan taustalla se, että pyritään vaikuttamaan valtion toimintakykyyn. Näihin on pakko reagoida tavalla tai toisella, ja jos on useampia, se voi olla hankalaa. Siinä pistetään hallinto tiukoille”, Smith sanoo.

Uusia joukkoja Suomen rajan tuntumaan ei ole viime aikoina tuotu, ja monia Suomen naapurissa aiemmin olleita yksiköitä on siirretty Ukrainaan. Rajan lähellä yhä olevia joukkoja on kuitenkin pidettävä tarkkaan silmällä, Smith sanoo.

Pakolaisjoukot rajalla

Viime vuoden loppupuoliskolla ennen Ukrainan sodan kärjistymistä saatiin esimakua yhdestä hybridivaikuttamisen muodosta, johon myös Venäjän on pelätty joskus turvautuvan Suomen-vastaisella rajallaan. Venäjän liittolainen Valko-Venäjä ohjasi tuolloin tuhansia, enimmäkseen Irakin kurdialueilta lähteneitä ihmisiä naapurimaiden Puolan, Liettuan ja Latvian rajoille.

Suomessa on päivitetty lakia laajamittaiseen maahantuloon valmistautumisesta, mutta arvostelijoiden mukaan se ei anna eväitä puolustautua vieraan valtion hybridisodankäynnissä käyttämältä ”pakolaisaseelta”. Maaliskuussa sisäministeri Krista Mikkonen (vihr) kuitenkin tähdensi, että Suomi voi reagoida tällaiseen tilanteeseen jo nykyisen lainsäädännön puitteissa.

”Meillä on nyt jo mahdollisuus sulkea rajanylityspaikkoja. Me voimme sulkea itärajalta vaikka kaikki rajanylityspaikat, jos on tarve. Meidän Rajavartiolaitoksellamme on olemassa suunnitelmat siihen, miten vastataan tämän tyyppisiin vaikuttamisyrityksiin”, Mikkonen sanoi eduskunnalle tuolloin.

Jotain yllättävää, mitä?

Hybridivaikuttamisen ja -sodankäynnin perusperiaate on vastustajan yllättäminen keinoilla, joihin toinen osapuoli ei ole osannut varautua. Jos Suomeen kohdistuu lähitulevaisuudessa entistä kovempaa hybridipainostusta, on odotettavissa, että Venäjä pyrkii yllättämään.

”Iso haaste on edelleen se hybridiuhkatoiminnan perusperiaate eli se, että sekoitetaan ja hämmennetään ja sillä tavalla saadaan hallinto stressitilaan. Sillä pyritään luomaan epäluuloa ja murentamaan luottamusta yhteiskunnassa eri toimijoiden välillä. Vaikeita torjuttavia tällaiset asiat”, Smith sanoo.

Suomessa onkin hänen mukaansa nyt varauduttava ”ihan kaikkeen”.

”Vaikka on toisteltu sitä, että Venäjä on sotilaallisesti vahvasti kiinni Ukrainassa, jolloin sen kyvyt ovat heikompia kuin muulloin, (Venäjä) on osoittanut voivansa pyrkiä kustannustehokkailla menetelmillä tekemään juttuja”, joissa sillä itsellään on hyvät kyvyt ja toisella on heikkouksia.

Krimin niemimaan miehityksen jälkeen Suomessa herättiin varautumaan uuden ajan turvallisuusuhkiin, asiantuntijat kertovat. Nyt Suomen vastustuskyky onkin parempi kuin koskaan ennen, ja Smithin mukaan ”huomattavasti pidemmällä ollaan kuin aikaisemmin”.

Sisäministeriön Kytömaan mukaan valtiopuolella on tehty yksityiskohtaisia arvioita uhkista sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä, ja ”hyvin laajaa varautumista on tehty” hybridiuhkia vastaan. Yksityiskohtia ei kuitenkaan sovi kertoa lehtien sivuilla.

”Varmaan ymmärrettävää, että niitä analyysivaihtoehtoja ei kannata julkisuuteen kertoa, koska samalla tulee tarjoilleeksi ideoita tahoille, jotka mahdollisesti toimia Suomea vastaan käynnistää.”

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut