Venäjän kaasuhanat menivät kiinni Bulgarialta ja Puolalta, mitä Suomelle kävisi vastaavassa tilanteessa?

TEM ja Energiateollisuus arvioivat, että kaasusta tulisi pulaa teollisuudessa etenkin, jos kelluvaa LNG-terminaalia ei saada talveksi.

Suomen ja Viron välille rakennettavan Balticconnector -kaasuputken kompressoriasemaa esiteltiin Inkoossa 5. marraskuuta 2019. Balticconnector yhdistää valmistuttuaan Suomen ja Baltian maiden kaasuverkostot sekä mahdollistaa kaasumarkkinoiden avautumisen Suomessa.

29.4. 8:08

Voisiko suomalaiselta teollisuudelta loppua kaasu, jos Venäjän presidentti Vladimir Putin päättää kääntää kaasuhanat kiinni? Tiivis vastaus on, että viimeistään ensi talvena siitä olisi pula etenkin, jos Viron kanssa hankittava kelluva LNG-terminaali ei olisi vielä käytössä.

Venäjän kaasuyhtiö Gazprom katkaisi keskiviikkona kaasutoimitukset Bulgariaan ja Puolaan, koska nämä eivät olleet maksaneet kaasustaan ruplissa. Kaasutoimitukset voisivat päättyä samalla perusteella myös Suomeen.

”EU lähtee siitä, että jäsenmaiden yhtiöt eivät siirry ruplakauppaan vain siksi, että Venäjä käskee niin tehdä”, sanoo työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) energiaosaston ylijohtaja Riku Huttunen.

Hän viittaa EU-maiden yhteiseen linjaukseen, jonka mukaan kaasutoimitusten maksaminen ruplilla rikkoo sovittuja sääntöjä, jos alkuperäisessä sopimuksessa ei ole sovittu maksujen toimittamisesta ruplina.

Torstaina kerrottiin, että monet suurista eurooppalaisista venäläisen maakaasun ostajista ovat taipumassa Venäjän vaatimukseen maksaa kaasusta ruplissa. Yhtiöiden joukossa on saksalainen Uniper, jonka omistajiin kuuluu suomalainen Fortum. Fortumista yli puolet omistaa Suomen valtio.

Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd.) kommentoi asiaa sanomalla, että suomalainen Gasum ei maksa venäläisille sopimuskumppaneille ruplissa. Hänen mukaansa Uniperin kohdalla Saksan valtion energiapoliittiset linjaukset ovat merkittäviä.

Lue lisää: Tuppurainen toivoo EU:lta selkeitä linjauksia ruplissa maksamisesta – energiaministerit koolla maanantaina

Lue lisää: FT: Useat eurooppalaiset kaasu­yhtiöt taipumassa Venäjän vaatimuksiin rupla­maksuista, mukana Fortumin omistama Uniper

Työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston ylijohtaja Riku Huttunen Suomen ja Baltian kaasuverkostot yhdistävän Balticconnector-kaasuyhdysputken käyttöönottojuhlassa Helsingissä 11. joulukuuta 2019.

Lämpiminä kuukausina voidaan korvata muulla

Suurimmat maakaasun käyttäjät ovat Nesteen öljyjalostamo sekä metsä- ja metalliteollisuus, kerrotaan Energiateollisuudesta. Etujärjestön mukaan metsäteollisuustehtaat Etelä-Suomessa, Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa ovat putken kautta tulevasta maakaasusta hyvin riippuvaisia. Teollisuudessa kaasua tulee olla saatavilla tasaisesti ympäri vuoden.

”Aika nopeasti koko tehdasprosessi joudutaan ajamaan alas, jos polttoaineena tai raaka-aineena käytettävää maakaasua ei ole riittävästi”, sanoo asiantuntija Heikki Lindfors Energiateollisuus ry:stä.

Vuoden lämpiminä kuukausina teollisuuden kaasuntarve voitaisiin korvata Balticconnector-kaasuputkesta saatavalla kaasulla. Balticconnector on Viron ja Suomen välinen meriputki.

”Sillä pystytään kesäaikana hyvin kompensoimaan venäläinen maakaasu edellyttäen, että Baltia kykenee sitä riittävästi toimittamaan”, Huttunen sanoo.

Kun lämmityskausi alkaa ensi talvena, sekä teollisuuden että sähkön ja lämmön yhteistuotantoon tarvittavaa määrää ei enää voida tuoda tämän putken kautta.

”Putkeen ei yksinkertaisesti mahdu talviaikaan niin paljon kaasua kuin sitä on käytetty viime vuosina”, Lindfors korostaa.

Tähän tilanteeseen Suomen ja Viron yhdessä kaavailema, kelluvan LNG-terminaalin vuokraaminen olisi välttämätön, arvioidaan sekä TEMistä että Energiateollisuudesta. Maan hallitus kertoi hankkeesta huhtikuun alussa.

LNG tarkoittaa nesteytettyä maakaasua.

Kodit eivät Suomessa lämpene kaasulla

Teollisuuden lisäksi maakaasua käytetään jonkin verran sähkön ja lämmön tuotannossa. Energiatuotannossa voidaan kuitenkin tarvittaessa suosia muita polttoaineita kuin kaasua, jotta kaasu riittäisi paremmin teollisuudelle.

Huttusen mukaan jo hinnannousu johtaa myös muiden energialähteiden käyttöön.

”Esimerkiksi Helsingissä, jossa käytetään paljon energiaa, on kivihiiltä, puupohjaista polttoainetta ja muita energianlähteitä, joita voidaan hyödyntää kaasun sijaan”, Huttunen sanoo.

Energiateollisuuden mukaan energiayhtiöt varautuvat joka tapauksessa siihen, että ne hankkivat ensi talveksi muita polttoaineita kuin kaasua.

”Talveksi hankitaan hiiltä, turvetta ja biomassaa maakaasun korvaajaksi”, Lindfors sanoo.

Niiden saatavuus on hyvä, mutta niistä täytyy maksaa päästömaksuja, jotka etenkin turpeella ja kivihiilellä ovat kovat.

Sen sijaan koteja ei juurikaan lämmitetä kaasuboilereilla.

”Tämä tarve pystytään ihan varmasti erilaisissa olosuhteissa kattamaan”, Huttunen korostaa.

Kaasuvirtaukset Euroopan sisällä vielä mysteeri

Huttusen mukaan on vielä epäselvää, mitä mahdollisia vaikutuksia sillä on, että Venäjä katkaisi kaasutoimitukset Puolaan. Tähän mennessä Suomella ja Baltialla on ollut yhteinen markkina ja kaasuverkko. Kuun alussa Puolan ja Liettuan välinen GIPL-kaasuputki otetaan käyttöön, joten alueellinen verkko yhdistyy Keski-Euroopan verkkoon.

”Ensimmäinen oletus tietysti on, että jos Puolaan ei tule kaasua ja muualle tulee kaasua, kaasuvirtaus on Puolaan päin. Tässä nyt voi tapahtua hyvin monenlaista kehitystä”, hän sanoo.

Suomi on pyrkinyt varmistamaan huoltovarmuuden kannalta kriittisissä toiminnoissa energian saannin öljytuotteilla.

”Meillä on vähintään viiden kuukauden kulutusta vastaavat varastot öljytuotteita”, Huttunen sanoo.

Sen sijaan teolliset laitokset varautuvat itse mahdollisiin toimitushäiriöihin.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut