Ennen lentelivät Nato-haukat, nyt syytetään sotapsykoosista – keskustelu sotilasliitosta on sittenkin monenkirjavaa

Kansanedustaja Pauli Kiurun mielestä Erkki Tuomiojan olisi syytä erota valiokunnan varapuheenjohtajan tehtävistä: ”Ei ole tehtäviensä tasolla.”

Eduskunnan keskustelu hallituksen turvallisuusselonteosta oli maltillista, mutta esimerkiksi ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan Erikki Tuomiojan puheet saivat sosiaalisen median kommenttiketjut kuumiksi. Kuva on otettu tyhjästä täysistuntosalista vuonna 2021.

26.4. 6:30

Aamulehti

Viime viikolla eduskunta keskusteli varsin sävyisästi hallituksen turvallisuusselonteosta, jossa käytiin läpi Suomen turvallisuusympäristön muutosta. Mukana olivat niin Nato-jäsenyys ja sen tuomat seuraukset kuin muut vaihtoehdot.

Yleensä kun suuressa salissa ruoditaan selontekoa, niin hallitus- ja oppositiopuolueiden välillä käy kova rytinä. Nyt oli toisin. Keskustelu oli maltillista, mitä monet kansanedustajat pitivät hyvänä signaalina. Kun kyse on Suomen turvallisuudesta, korkeiden raja-aitojen on syytäkin kaatua.

Onhan tavoite se, että jos Suomi hakee Nato-jäsenyyttä, ratkaisun on oltava niin kestävä ja korkean tuen takana, että sen kanssa voivat elää kaikki, myös jäsenyyttä vastustavat.

Lue lisää: Tutkija: ”En usko, että Venäjä pystyy Suomen jäsenyyden estämään” – Suomi voi olla Natossa jo vuoden loppuun mennessä

Sotapsykoosi -termi ihmetytti

Tosin ei tälläkään kertaa aivan haavoitta jääty. Monivivahteisia sävyjä on nähty. Siitä on pitänyt huolen entinen ulkoministeri, eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Erkki Tuomioja (sd.), joka laukoi amerikkalaisen radiokanavan NPR:n haastattelussa Suomen median joutuneen sotapsykoosiin.

Hänen mukaansa Suomeen on iskostunut pelko, jota media ruokkii. Hän ei pidä realistisena, että Suomi voisi joutua minä päivänä tahansa hyökkäyksen kohteeksi.

Tuomioja on aiemminkin leiskauttanut Nato-kantojaan, joissa on riittänyt ihmettelemistä. Vähän aikaa sitten hän kertoi haastattelussa, että Suomen ja Ruotsin välille olisi suunnittelussa puolustusliitto vaihtoehtona Nato-jäsenyydelle. Molempien maiden puolustusministerit kielsivät tiedon tuoreeltaan.

Tuomioja täsmensi myöhemmin lausuntojaan. Natostakin hän sanoi pari päivää sitten sosiaalisessa mediassa, että uskoo Suomen hakevan jäsenyyttä tämän kevään aikana. Samalla hän kuitenkin arvosteli tahtia, jolla selontekoa käsitellään.

Nato-myönteiset kansanedustajat taas ovat sitä mieltä, että keskustelulle annettiin riittävästi aikaa.

Lue lisää: Uusi turvallisuus­poliittinen selonteko julki, näin ministerit kertoivat mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksista

”Aito huoli turvallisuudesta”

Tuomiojan puheet saivat sosiaalisen median kommenttiketjut kuumiksi. Sdp:n entinen puoluesihteeri ja kansanedustaja Mikael Jungner, joka sittemmin on eronnut puolueesta, latoi kovaa tekstiä. Hän kirjoitti, ettei Tuomioja ole välttämättä enää täysin oikeustoimikelpoinen.

Valtiotieteen tohtori, ulkopolitiikan asiantuntija Alpo Rusi syytti Tuomiojaa törkeästä väärän tiedon levittämisestä ulkomaisessa mediassa. Rusin mielestä Tuomioja pitäisi erottaa valiokunnasta.

”Suomessa ei ole sotapsykoosia. Ainoastaan aito huoli turvallisuudesta”, Rusi kirjoitti.

Kansanedustaja Pauli Kiuru (kok.) on samoilla linjoilla Rusin kanssa siitä, että Tuomioja pitäisi erota varapuheenjohtajuudesta.

Kiuru sanoo, ettei Tuomioja ole tehtäviensä tasolla. Kiurun mukaan kyseessä eivät ole vain puheet sotapsykoosista, sillä alkusoiton Tuomioja teki silloin, kun Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi puhui eduskunnalle. Tuomiojan viesti oli, että presidentin puhe oli perussettiä.

”Olisi pitänyt muistaa hyvät tavat ja säilyttää tilannetaju. Nyt ne puuttuivat”, Kiuru täsmentää.

Monia kokoomuslaisia kismittää myös se, ettei Nato-keskustelua ole sallittu vuosikymmeniin. Jos siitä puhui, sai Nato-haukan leiman otsaansa. Nyt, kun keskustelua käydään, se väännetään sotapsykoosiksi.

Tarkkuutta vaaditaan

Ei tarvitse mennä kuin pari kolme kuukautta taaksepäin, kun perussuomalaisten kansanedustaja Mika Niikko erosi ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan tehtävistä.

Hän tviittasi, että nyt Ranskan presidentin Emmanuel Macronin tai jonkun muun pitäisi astua julkisuuteen ja sanoa, että Ukraina ei liity Natoon. Tästä nousi valtava kohu, eikä aikaakaan, kun Niikko kertoi eroavansa.

Niikon ja Tuomiojan tapaukset ovat erilaisia, mutta ne molemmat kertovat siitä, miten tarkasti herkän valiokunnan puheenjohtajien pitäisi asetella sanansa julkisuuteen ja erityisesti ulkomaiselle medialle.

Tilanne turvallisuuspoliittisella kentällä on nyt herkkä ja poliitikkojen sanomisia seurataan tarkasti.

Kansanedustaja, ulkoasiainvaliokunnan jäsen Jouni Ovaska (kesk.) sanoo, että Tuomioja yritti provosoida mediaa syyttämällä tätä psykoosista. Hän ei lähde syvemmin analysoimaan Tuomiojan sanomistensa merkitystä.

”Näyttää siltä, että kyse on demareiden sisäisestä keskustelusta. On tärkeätä, ettei tämä vaikuta valiokunnan työhön. En usko, että vaikuttaa.”

Rakentavaa vuoropuhelua

Tuomiojaan kohdistunut arvostelu ei tarkoita sitä, etteikö Nato-jäsenyyden hyvistä ja huonoista puolista saisi keskustella. Päinvastoin, mutta keskustelun pitäisi olla puolin ja toisin rakentavaa. Irtonaiset, repivät heitot eivät tähän keskustelukulttuuriin sovi.

Sdp:lle Tuomiojan ulostulot aiheuttavat varmasti harmaita hiuksia. Puolue ei ottanut vielä kantaa Nato-jäsenyyteen. Tosin muutama puolueesta on ilmoittanut myönteisen Nato-kantansa, Pirkanmaalta esimerkiksi kansanedustaja Ilmari Nurminen.

Nyt selonteko seilaa valiokunnassa. Sitä käsittelee yli kymmenen valiokuntaa. Tärkein on ulkoasiainvaliokunta, joka tekee asiasta mietinnön. Sen on arvioitu valmistuvan ensi kuun lopussa, joten aikaa on nelisen viikkoa.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut