Postia ei tarvitse jakaa enää kuin kolmena päivänä viikossa, mikäli uusi lakiehdotus menee läpi

Postin mukaan postimerkillisten kirjeiden kulku ei hidastu muutoksia.

Posti alkaa kulkea entistä harvemmin.

21.4. 16:51

Postia ei tarvitse enää jakaa kuin kolmena päivänä viikossa ensi syksynä, mikäli torstaina eduskunnan käsiteltäväksi lähtenyt lakiesitys menee läpi.

Lakiesityksen mukaan nykyisestä postin yleispalveluun kuuluvasta viisipäiväisestä keräilystä ja jakelusta siirryttäisiin kolmipäiväiseen keräilyyn ja jakeluun.

”Jatkossa yleispalvelun tarjoajan olisi keräiltävä ja jaettava yleispalveluun kuuluvat postilähetykset vähintään kolmena arkipäivänä viikossa, arkipyhiä lukuun ottamatta. Lisäksi yleispalvelun tarjoaja olisi velvollinen tiedottamaan kotitalouksille keräily- ja jakelupäivänsä sekä ylläpitämään tietoa keräily- ja jakelupäivistä verkkosivuillaan”, sanotaan liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) tiedotteessa.

Postilain muutoksessa määritellään myös sanomalehtijakelua koskevasta valtionavustuksesta. Hallitus ehdottaa ensi vuoden budjettiin tätä varten 15 miljoonan euron määrärahan.

LVM:n tiedotteen mukaan tavoitteena on turvata postipalvelujen oikeudenmukainen saatavuus ja edellytykset viisipäiväisen sanomalehtijakelun toteuttamiselle koko maassa.

Määräaikainen sanomalehtijakelua koskeva valtionavustus otetaan käyttöön alueilla, joilla ei ole kaupallisin ehdoin toteutettua sanomalehtien varhaisjakelua eikä saatavilla täysin kattavaa viisipäiväistä varhaisjakelua.

Postilain mukainen yleispalveluvelvoite koskee ainoastaan käteismaksullisia kirjelähetyksiä, kuten postimerkillisiä kirjeitä, ja kotimaasta ulkomaille lähetettäviä postipaketteja.

Sanoma- ja aikakauslehdet eivät kuulu postilain mukaisen yleispalveluvelvoitteen piiriin.

Hallituksen esityksen ehdotetaan tulevan pääosin voimaan syksyllä 2022. Uutta kevyempää keräily- ja jakeluvelvoitetta alettaisiin soveltaa ja sanomalehtijakelua koskevaa valtionavustusta maksaa vuoden 2023 alusta.

Postin postipalveluista vastaavan johtajan Yrjö Eskola sanoo Postin tiedotteessa, etteivät hallituksen päätökset tuo postinsaajille käytännössä isoja muutoksia. Esimerkiksi postilaissa ei muuteta yleispalvelun eli postimerkillisten kirjeiden kulkunopeutta.

”Postimerkillisten kirjeiden kulkunopeus ei hidastu muutoksessa vaan säilyy nykyisellään. Muu paperiposti, kuten viranomaisten kirjeet ja sanomalehdet, on kaupallista sopimusjakelua ja ne jaetaan jatkossakin lähettäjäasiakkaiden kanssa sovitun palvelulupauksen mukaisesti”, sanoo Eskola.

Postin mukaan postilain jakeluvelvoite koskettaa hyvin pientä määrää postia, sillä postimerkillisten kirjeiden osuus on noin 2–3 prosenttia kaikesta Postin jakamasta postista.

Yleispalvelussa kolmen päivän jakelu on ollut mahdollista nykyisen postilain mukaan kaupungeissa ja taajamissa vuodesta 2017 lähtien.

Kirjeiden määrästä on hävinnyt liki 70 prosenttia reilussa kymmenessä vuodessa ja määrä jatkaa laskuaan noin 10 prosenttia vuodessa.

Postilain uudistus on ollut pitkä prosessi.

Valtioneuvoston kanslia asetti tammikuussa 2020 ministeriöiden välisen valtiosihteereiden työryhmän arvioimaan posti- ja jakelumarkkinaa sekä kartoittamaan postilainsäädäntöön kohdistuvia muutostarpeita. Työryhmä julkisti loppuraporttinsa 26.8.2020.

EU:n jäsenmaista ainakin Tanskassa, Italiassa ja Alankomaissa on otettu käyttöön malleja, joissa keräily ja jakelu tehdään harvemmin kuin viitenä päivänä viikossa.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut