Uusi turvallisuus­poliittinen selonteko julki, näin ministerit kertoivat mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksista

Aamulehti seurasi hetki hetkeltä ministerien tiedotustilaisuutta tuoreesta turvallisuuspoliittisesta selonteosta.

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) ja puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) pitivät tiedotustilaisuuden uudesta turvallisuuspoliittisesta selonteosta 13. huhtikuuta Helsingissä. Selonteko toimii pohjana keskustelulle Suomessa siitä, mihin suuntaan turvallisuusratkaisuja viedään.

13.4. 11:23 | Päivitetty 13.4. 15:47

Aamulehti

Suomen uusi turvallisuuspoliittinen selonteko julkaistiin keskiviikkona.

Selonteossa on arvioitu uudelleen Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittista toimintaympäristöä Venäjän hyökättyä Ukrainaan.

Uusi selonteko ei ota kantaa Natoon liittymisen puolesta tai vastaan, mutta se tarkastelee Suomen vaihtoehtoja ja käynnistää prosessin, jolla selvitetään eduskunnan tahto Suomen liittymisestä sotilasliittoon.

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.), puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) ja sisäministeri Krista Mikkonen (vihr.) kertoivat selonteosta tiedotustilaisuudessa keskiviikkona iltapäivällä.

Aamulehti näytti tiedotustilaisuuden suorana lähetyksenä ja seurasi tilaisuutta hetki hetkeltä tässä jutussa. Suora lähetys on nyt päättynyt.

Katso alta Pekka Haaviston ja Antti Kaikkosen osuudet tiedotustilaisuudesta:

Näin tiedotustilaisuus eteni:

Kello 15.02: Ministerien tiedotustilaisuus päättyy. Tekstimuotoinen seuranta päättyy.

Kello 14.57: Ministereiltä kysytään mahdolliseen Suomen Nato-jäsenyyteen liittyvistä rajoitteista.

Haavisto sanoo, että rajoitteet ovat maiden omia ratkaisuja. Niiden pohtiminen on Haaviston mukaan liian aikaista.

Kaikkonen sanoo, että hän ei laatisi pitkää rajoitelistaa, mikäli Suomi päättäisi hakea Nato-jäsenyyttä. Ydinaseiden hamuamiseen Suomen maaperälle ei Suomella Kaikkosen mukaan kuitenkaan olisi ehkä perusteita.

Kello 14.54: Ministereiltä kysytään Nato-jäsenyyden tarpeellisuudesta.

Haavisto sanoo, että Suomeen ei kohdistu akuuttia uhkaa, mutta Suomen on varauduttava siihen, että maailma muuttuu entistä epävarmemmaksi. Haavisto sanoo, että nyt etsitään Suomelle lisäturvallisuutta erilaisia uusia uhkia vastaan.

Haavisto muistuttaa, että Nato-optio on ollut Suomessa olemassa. Haavisto sanoo, että jokainen voi nyt kysyä, onko turvallisuustilanne muuttunut niin paljon, että Nato-optio tulee ottaa käyttöön ja jäsenyyttä harkita.

Kaikkonen lisää Haaviston puheenvuoron jälkeen, että nyt on ajateltava asioita pitkällä aikavälillä.

Kello 14.52: Ministereiltä kysytään, miten Suomen huoltovarmuuteen vaikuttaisi, jos Ruotsi päättäisi olla hakematta Nato-jäsenyyttä?

Mikkonen sanoo, että huoltovarmuuskysymys on äärimmäisen tärkeä ja korostunut tilanteessa, jossa eri raaka-aineiden saatavuus on heikentynyt ja hinta noussut. Suomella on Mikkosen mukaan toimiva huoltovarmuuskeskus. Mikkonen sanoo, että hallitus on antamassa ensimmäistä selontekoaan huoltovarmuudesta, mutta työ on kesken, sillä toimintaympäristö on muuttunut.

Kello 14.49: Ministereiltä kysytään uudelleen Ruotsin Nato-jäsenyysaikataulusta. Ruotsi on mediatietojen mukaan on hakemassa Nato-jäsenyyttä kesäkuun loppuun mennessä.

Lue lisää: Marin Tukholmassa: Yhteinen Nato-linja Ruotsin kanssa olisi toivottava – ”Pidämme tärkeänä, ettei Suomi sulje ratkaisussa itseltään ovia”

Haaviston mukaan nyt määräävä tekijä on se, millä aikataululla eduskunta käsittelee asiaa. Myös puolueiden käsittelyllä on merkitystä. Haavisto sanoo, että kaikki näkökohdat on ehdittävä ottaa huomioon asiallisesti.

”Mitään tiettyjä päiviä en uskalla tähän antaa”, Haavisto sanoo. Hän toistaa myös, että olisi hyvä, jos Suomi etenee asiassa yhtä aikaa Ruotsin kanssa.

Kello 14.44: Ministereiltä kysytään huoltovarmuudesta ilman Nato-jäsenyyttä ja sen kanssa.

Mikkonen sanoo, että Suomella on ainutlaatuinen huoltovarmuusmalli, joka on yritysten, valtion ja julkisten toimijoiden vahva yhteinen malli. Rakennelma mahdollistaa Mikkosen mukaan sen, että myös poikkeusoloissa vastataan kriittisiin tekijöihin.

Haavisto sanoo, että EU:n kyky toimia kriisitilanteessa yhdessä, on lisännyt Suomen turvallisuutta myös huoltovarmuusnäkökulmasta. Hän sanoo, että jos johonkin EU-maahan hyökättäisiin, voi vain kuvitella, miten nopeasti tukea mobilisoitaisiin.

Kaikkonen sanoo, että Suomi pyrkii omavaraisuuteen huoltovarmuusasioissa. Myös kansainvälistä yhteistyötä hänen mukaansa tarvitaan. ”Selvitämme parhaillaan myös yhteistyön syventämistä.” Myös materiaalikysymykset ovat Kaikkosen mukaan aihe, jota kartoitetaan.

Kello 14.39: Ministereiltä kysytään, onko mitenkään mahdollista, että prosessi päätyisi siihen, että Suomi ei hakisi Nato-jäsenyyttä?

Haavisto vastaa, että kaikki on mahdollista, vaikka eduskunnassa näyttää olevan vahva tuki Nato-jäsenyydelle. Haavisto sanoo, että nyt on tärkeää, että käytössä on kaikki mahdollinen tuki.

Kello 14.38: Ministereiltä kysytään Ruotsista, joka mediatietojen mukaan on hakemassa Nato-jäsenyyttä kesäkuun loppuun mennessä.

Lue lisää: Marin Tukholmassa: Yhteinen Nato-linja Ruotsin kanssa olisi toivottava – ”Pidämme tärkeänä, ettei Suomi sulje ratkaisussa itseltään ovia”

Haavisto sanoo, että Suomen toive on edetä Nato-kysymyksessä yhtä jalkaa Ruotsin kanssa.

Kaikkonen sanoo, että Suomella ja Ruotsilla on hyvä ja tiivis puolustusyhteistyö, jota tullaan jatkamaan. Jos Suomi päätyy hakemaan Nato-jäsenyyttä, Kaikkosen mukaan voisi olla hyvä, jos Ruotsin johtopäätös olisi sama. Kaikkonen sanoo kuitenkin, että maat tekevät omat päätöksensä.

Kello 14.36: Ministereiltä kysytään aikataulusta, onko hallituksen mahdollista jättää tai edistää mahdollista Nato-hakemusta ennen syvällisen valiokuntakeskustelun päättymistä?

Ministeri Haavisto sanoo, että selonteon valmistelun kanssa rinnakkain ovat edenneet myös keskustelut Naton avoimien ovien politiikasta. Haavisto sanoo, että tietoisuus siitä, että Nato-jäsenyys ei synny hetkessä, on olemassa. Jäsenyysprosessi voisi Haaviston mukaan kestää 4–12 kuukautta. Haavisto sanoo, että jäseyysprosessiin liittyisi vaihe, jolloin Suomi ei olisi vielä turvatakuiden piirissä.

Kello 14.34: Ministereiltä kysytään, voiko tuoreesta selonteosta vetää muuta johtopäätöstä kuin että Suomen tulee liittyä Natoon?

Ministeri Haavisto sanoo vastauksessaan, että Venäjän hyökkäyksen jälkeen asiat ovat edenneet nopeasti. Hän sanoo, että Suomen nopea aikataulu on herättänyt kansainvälisesti hämmästystä. Huomio on kiinnittynyt myös Suomen demokraattiseen päätöksentekoprosessiin. Tärkeintä on Haaviston mukaan se, että asiasta päästään nyt keskustelemaan eduskunnassa.

Ministeri Kaikkonen sanoo, että nyt tärkeintä on, että kansanedustajat saavat tietoa mahdollisen Nato-jäsenyyden hyödyistä ja haitoista. Kaikkosen mukaan tuore selonteko muodostaa pohjan ja perustan käytävälle keskustelulle.

Kello 14.32: Tiedotustilaisuudessa siirrytään median kysymyksiin.

Kello 14.30: Mikkonen korostaa puheensa päätteeksi henkistä kriisinsietokykyä, joka on jo pandemian jälkeen ollut koetuksella. Erityisen tärkeää on Mikkosen mukaan huolehtia haavoittuvassa asemassa olevista, kuten lapsista ja nuorista.

Kello 14.27: Suomessa on EU:n kattavin väestönsuojainfrastruktuuri. Myös väestönsuojelua sekä sen resursseja on tarkasteltava ja kehitettävä.

Kello 14.26: Mikkonen sanoo, että toimintaympäristön muutoksessa on varmistettava, että Suomen rajavalvonnasta huolehtiminen on mahdollista. Mikkonen viittaa Suomen ja Venäjän yhteiseen, pitkään rajaan.

Kello 14.25: Kyberturvallisuuden varmistamiseksi tehdään Mikkosen mukaan yhteistyötä, jossa ovat mukana niin viranomaiset kuin yritysten asiantuntijat. Mikkonen sanoo, että kyberturvallisuuden vahvistamiseksi on tiivistettävä myös kansainvälistä yhteistyötä.

Kello 14.23: Seuraavaksi äänessä on sisäministeri Krista Mikkonen. Mikkonen sanoo, että muuttuva turvallisuustilanne edellyttää myös hybridiuhkien tunnistamista. Erilaiset kyberhyökkäykset ovat Mikkosen mukaan lisääntyneet.

Kello 14.23: Kaikkonen sanoo, että suomalaiset voivat luottaa maan puolustuskykyyn. ”Suomen puolustuskyky on hyvä. Sitä vahvistetaan entisestään”, Kaikkonen sanoo.

Kello 14.22: Jäsenyyden keskeisimmät vaikutukset on Kaikkosen mukaan tunnistettu, mutta monet asiat tarkentuisivat vasta jäsenyysprosessissa. ”Mahdollinen Nato-jäsenyys toisi muutoksia, mutta sisältäisi myös jatkuvuutta”, Kaikkonen sanoo. Maa joko on Nato-jäsen tai se ei ole, kevytjäsenyyden vaihtoehtoa ei ole. Suomelle Nato-jäsenys tarkoittaisi sitä, että Suomi olisi osa Naton yhteistä puolustusta. Suomi pääsisi myös turvatakuiden piiriin. Toisaalta Suomi tukisi muita Nato-jäsenmaita yhteisen puolustuksen tilanteessa.

Kello 14.19: ”Tämä selonteko ei ota kantaa Nato-jäsenyyden puolesta tai sitä vastaan”, Kaikkonen sanoo.

Kello 14.17: Kansainvälistä puolustusyhteistyötämme on kehitetty määrätietoisesti, Kaikkonen kuvaa. Puolustusyhteistyön merkitys on Kaikkosen mukaan korostunut heikentyneessä turvallisuusympäristössä. ”Todettakoon, että myös mahdollisena Nato-jäsenenä puolustusyhteisömme verkosto olisi meille arvokas.”

Kello 14.15: Selonteko antaa Kaikkosen mukaan hyvän katsauksen Suomen turvallisuuspolitiikan muutokseen. Sotilaallinen tilanne lähialueillamme on rauhallinen eikä Suomeen kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa, mutta tulevaisuuteenkin on katsottava, Kaikkonen sanoo. Varautuminen on Kaikkosen mukaan viisautta.

Kello 14.14: Seuraavaksi äänessä on puolustusministeri Antti Kaikkonen.

Kello 14.14: Uusi selonteko kuvaa mahdollista Nato-jäsenhakuprosessia. Seuraava vaihe mahdollisessa Natoon liittymisessä olisi toinen selonteko, mutta ensin on keskusteltava.

Kello 14.13: Selonteossa on tarkasteltu myös mahdollisen Nato-liittymisen seurauksia ja Natoon liittymistä. Suomi on varautunut erilaisiin turvallisuusuhkiin, sanoo Haavisto.

Kello 14.12: Suomi pyrkii entisestään vahvistamaan yhteistyötään Yhdysvaltojen kanssa. Suomi ja Yhdysvallat ovat Haaviston mukaan käynnistäneet jatkotoimet kahdenvälisen yhteistyön tiivistämiseksi. Myös Suomen ja Ruotsin yhteistyö Naton kanssa on syventynyt entisestään.

Kello 14.09: Venäjän hyökkäys on Haaviston mukaan tiivistänyt entisestään Suomen yhteistyötä Ruotsin kanssa. Myös Ruotsin, Suomen ja Yhdysvaltojen kolmen välistä yhteistyötä tiivistetään Haaviston mukaan. Haavisto sanoo, että maat tekevät kuitenkin ratkaisunsa itsenäisesti.

Kello 14.07: Muuttunut turvallisuusympäristö edellyttää Suomen tekemän yhteistyön uudelleenarviointia, Haavisto sanoo. Selonteossa arvioidaan Suomen turvallisuusyhteistyötä ja mahdollisuuksia tiivistää yhteistyötä. Selonteossa käsitellään myös yhteistyötä esimerkiksi Yhdysvaltojen ja Naton kanssa.

Kello 14.06: Sotarikokset on tutkittava ja niihin syyllistyneet on saatettava vastuuseen, Haavisto vaatii.

Kello 14.05: Venäjän hyökkäyssota vaikuttaa Suomen ja EU:n turvallisuuteen, Haavisto sanoo. Venäjän käynnistämä sota vaarantaa Suomen turvallisuuden. Euroopan ja Suomen turvallisuustilanne on Haaviston mukaan vakavampi kuin kertaakaan kylmän sodan jälkeen.

Kello 14.03: Noin puolet tänään julkaistusta selonteosta käsittelee ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Toinen puolisko käsittelee muun muassa taloudellisia seikkoja. Selonteko valmisteltiin Haaviston mukaan poikkeuksellisen nopealla aikataululla.

Kello 14.03: Ensimmäisenä äänessä on ulkoministeri Pekka Haavisto. Haavisto kertoo valtioneuvoston hyväksyneen ajankohtaisselonteon turvallisuusympäristön muutoksesta tänään. Selonteko on myös julkaistu tänään keskiviikkona. Selonteko ei sisällä johtopäätöksiä, Haavisto kertoo.

Kello 14.01: Tiedotustilaisuus alkaa. Tiedotustilaisuudessa ovat äänssä ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.), puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) ja sisäministeri Krista Mikkonen (vihr.).

Tämä oli päivittyvä uutinen.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut