Päätöksenteon tueksi tärkeä turvallisuus­selonteko on nyt valmis – turvatakuita Ruotsilta pidetään lähinnä huvittavina

Suomen ja Ruotsin puolustusliitto olisi tarpeeton, koska yhteistyötä jatketaan ja tiivistetään joka tapauksessa. Länsinaapurin turvatakuita pidetään sotilaiden keskuudessa lähinnä huvittavina.

Sotilas Naton harjoituksessa Pohjois-Makedoniassa huhtikuun 11. päivänä. Pohjois-Makedoniasta tuli Naton jäsen vuonna 2020.

13.4. 12:47

Aamulehti

Paljon ei ole vettä ehtinyt virrata kevätvirroissa, kun sotilasliitto Natosta taitaa tulla meille suomalaisille sukulainen.

Nato-ovea on pidetty raollaan vuosikymmenet. Jäsenyyttä koskevat lausumat on kirjattu ulko- ja turvallisuuspoliittisiin sekä puolustusselontekoihin hiukan eri sanakääntein, mutta tarkoitus on ollut sama. Optio on olemassa.

Suomi liittyi Naton rauhankumppanuusohjelmiin vuonna 1994, eli lähes 30 vuotta sitten. Moneen kertaan on todettu, että Suomi on niin lähellä Natoa kuin se vain voi olla. Vain se täysjäsenyys puuttuu, mutta sitäkin kohti ollaan menossa kovaa vauhtia.

Nopeaa menoa

Käänteet ovat olleet nopeita. Tammikuun loppupuolella pääministeri Sanna Marin (sd.) totesi Reutersin haastattelussa, että Suomen liittyminen Natoon tällä hallituskaudella on hyvin epätodennäköistä.

Lue lisää: Pääministeri Marin Reutersille: Suomen liittyminen Natoon ”hyvin epä­todennäköistä” – Uutistoimiston maailmalle välittämä video haastattelusta nyt katsottavissa

Iltalehden tuoreessa haastattelussa Marin käy perin pohjin läpi Nato-kuvioita. Hänen arvionsa Nato-ratkaisun aikataulusta on se, että kyse on ennemmin viikoista kuin kuukausista.

Hän myös arvioi, että valtionjohto hakee Suomelle ennaltaehkäisevää turvallisuusratkaisua sukupolvien ajaksi, kauas tulevaisuuteen asti.

Hän jatkaa, että mahdollisimman suuri yksituumaisuus olisi ehdottoman tärkeä asia, ja että on korkeampi kynnys hyökätä Nato-maahan kuin Natoon kuulumattomaan maahan.

Rivien välistä moni lukee Nato-myönteisyyden.

Tieto analysoidaan

Keskiviikkona iltapäivällä Nato-juna nytkähtää taas yhdeltä väliasemalta eteenpäin, kun hallitus antaa turvallisuusselonteon eduskunnalle. Sitä aletaan ruotia eduskunnassa viikon päästä.

Selonteon ei odoteta sisältävän uusia merkittäviä avauksia. Asiantuntijat uskovat, että siinä toistetaan se kaikki, mikä on jo moneen kertaa todettu.

Mutta tärkeää on, että tämä ajassa oleva tieto on siinä analysoitu ja nivottu yhteen.

Moni kansanedustaja, mukaan lukien muutama pirkanmaalainen edustaja on kertonut, että he odottavat ensin selonteon käsittelyn, ennen kuin sanovat julki näkemyksensä jäsenyyteen.

Tosin tähän mennessä maakunnan 19 edustajasta kymmenen on kertonut, että kannattaa Nato-jäsenyyttä.

Lue lisää: Naton kannalla on nyt yli puolet Pirkanmaan kansanedustajista

Tarpeellinen päätöksen tueksi

Selonteko on varmasti tarpeellinen kansanedustajille, sillä on hyvä muistaa, etteivät kaikki seuraa välttämättä samanlaisella intensiivisyydellä turvallisuuspolitiikkaa kuin vaikkapa ulko- ja puolustusvaliokuntien jäsenet.

Toki näyttämöä täytyy jättää myös sille keskustelulle, joka ei vie Naton pääteasemalle. Tätä keskustelua hallitsi viime viikonloppuna entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd).

Hän kertoi HBL:n haastattelussa, että Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist olisi ehdottanut vaihtoehtoa Suomen ja Ruotsin liittymiselle Natoon: Suomen ja Ruotsin puolustusliittoa, jolla on Yhdysvaltojen tuki.

Tämä on suora käännös haastattelusta, joten ei ihme, että kansa yllättyi. Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) veti heti suitsia ja totesi, ettei tällaista ole suunnitelmissa.

Tuomioja täsmensi myöhemmin ja kertoi, että asia on ollut esillä lähinnä Suomen ja Ruotsin demarileireissä. Moni on ollut aivan oikeassa siinä, että veteraanipoliitikon tapa herätellä keskustelua oli varsin outo.

Lue lisää: Puolustusministeri Kaikkonen kiistää Erkki Tuomiojan puheet suomalais-ruotsalaisesta puolustus­yhteistyöstä

Turvatakuut Ruotsista?

On selvää, ettei puolustusyhteistyö Ruotsin kanssa häviä mihinkään, haimme sitten Natoon tai ei. Ne eivät ole toisiaan poissulkevia. Tässä mielessä puolustusliitto on tarpeeton.

Ajatus siitä, että puolustusliitto antaisi meille turvatakuut Ruotsista, koetaan ainakin monien sotilaiden keskusteluissa lähinnä huvittavaksi.

Ruotsi ajoi alas oman armeijansa vuosituhannen alussa. Sittemmin sitä on koottu takaisin. Maavoimilta ei siis apua paljon riittäisi. Toki ilma- ja merivoimien kanssa tehtävä yhteistyö Itämerellä olisi parempi kuin olla yksin kriisissä, jos ei olisi mitään muuta vaihtoehtoa.

Paljon vartijoina

Selonteossa mainitaankin todennäköisesti, että Nato-jäsenyys toisi Suomelle riittävimmän turvan. Se on itsestäänselvyys.

Venäjän raadollinen hyökkäyssota on osoittanut sen, että turvallisuustilanne voi muuttua viikossa, jopa päivässä.

Jos haluamme jättäytyä hyvän tuurin varaan emmekä halua Natoon, niin sekin on tietysti vaihtoehto.

Varmaa on, että aikamoista punnitsemista on edessä. Kansanedustajat ovat paljon vartijoina.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut