Puolustusvoimat järjestää joukoilleen lisäsilmiä taivaalle pienillä lennokeilla

Tavoitteena on hankkia ensi vuonna 1 000-2 000 lennokkia. Valinnassa tärkeää on muun muassa tietoturva, sanoo everstiluutnantti Riku Rantakari.

Maavoimat esitteli uuden minilennokkijärjestelmänsä Kaartin jääkärirykmentissä Santahaminassa Helsingissä torstaina 8. syyskuuta 2016.

11.4. 10:51 | Päivitetty 11.4. 14:24

Helsinki

Puolustusvoimat kartoittaa valmistajia uuden lennokkijärjestelmän toimittamisesta Suomelle ensi vuonna. Puolustusvoimien logistiikkalaitos on julkaissut lennokkijärjestelmästä osallistumishakemusilmoituksen, johon odotetaan vastauksia 9. toukokuuta mennessä, tiedottaa Maavoimat.

Tavoitteena on hankkia 1 000–2 000 suorituskykyistä lennokkia, joilla voidaan operoida ympäri vuoden olosuhteista riippumatta.

Lennokkijärjestelmää on tarkoitus käyttää eri puolustushaarojen joukkojen ja aselajien tiedustelun, valvonnan ja maalinosoituksen tehtäviin koko maassa. Valinta on tarkoitus tehdä kesään 2023 mennessä ja koulutus aloittaa jo samana vuonna. Hankinnan kokonaisarvo on noin 14 miljoonaa euroa.

Everstiluutnantti Riku Rantakari Maavoimien esikunnasta kertoo, että hankittavat lennokit ovat mittaluokkaa pienempiä kuin Puolustusvoimilla jo käytössä olevat Orbiter-lennokit.

”Hankittava uusi järjestelmä on sellainen ryhmä-, joukkue- tai komppaniatason laite, jolla pyritään näkemään seuraavan mutkan tai kumpareen taakse muutama kilometrin eteenpäin, että saadaan kuva siltä alueelta, millä toimitaan”, Rantakari kuvaa.

Hänen mukaansa kyse on siis dronetyyppisestä laitteesta, jollaiset ovat tuttuja tiedotusvälineiden ja myös siviileiden käytössä. Puolustusvoimat ei voi kuitenkaan lähteä hankkimaan kaupan hyllyltä aivan samanlaisia tuotteita, muun muassa tietoturvasyistä.

”Niiden suojaustaso ei riitä, eikä välttämättä tiedetä, mitä tietoa ne välittävät eteenpäin. Informaatio- ja kyberympäristö on keskeinen asia, mistä pitää pitää huolta”, Rantakari kertoo.

Aseistetut lennokit asia erikseen

Suomessa myös olosuhteet asettavat lennokkien käytölle omat haasteensa. Meillä on esimerkiksi paljon enemmän havupuita kuin etelässä.

”Havupuut tarjoavat ilmasta päin suojaa ympäri vuoden, eli meillä on peitteisempi maasto”, Rantakari sanoo.

Talvinen pimeys ei sen sijaan estä lennokkien katsetta, muut olosuhteet mahdollisesti kyllä.

”Jos on kovin sateista tai jäätävä keli, silloin optisten sensoreiden suorituskyky helposti laskee”, Rantakari taustoittaa.

Oma suomalainen vaatimus on myös se, että uuden lennokkijärjestelmän pitää olla helposti koulutettavissa asevelvollisille.

Puolustusvoimain komentaja Timo Kivinen kertoi viime viikolla puolustusmäärärahojen lisäystä käsitelleessä lehdistötilaisuudessa, että lisärahalla muun muassa joudutetaan lennokkien hankintaa ja käyttöönottoa. Hänen mukaansa selvityksessä on myös ”hyötykuormalla” eli omilla aseilla varustetut laitteet.

Aseistettujen lennokkien tekemistä iskuista on saatu viime aikoina paljon näyttöä niin Ukrainasta kuin aiemmin Armenian ja Azerbaidzhanin välisestä sodasta. Erityisen paljon on ollut esillä turkkilaisvalmisteinen Bayraktar-lennokki.

Rantakarin mukaan aseistettujen lennokkien mahdollinen hankinta on Puolustusvoimissa eri prosessinsa. Nyt julkaistussa hankintaprosessissa lennokkien ”hyötykuorma” ovat niiden sensorit, hän kertoo.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut