Hallitus päätti runsaan kahden miljardin euron vuosittaisista satsauksista Ukrainan sodan takia – hyväksyi Puolustus­voimien ja ministeriön esityksen sellaisenaan

Uutta rahoitusta ei merkitä kehyksiin, vaan se toteutetaan poikkeus­lausekkeella kehysten ulkopuolella.

Opetusministeri Li Andersson (vas.), valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.), pääministeri Sanna Marin (sd.), ympäristöministeri Emma Kari (vihr.) ja oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) Valtioneuvoston linnassa hallituksen tiedotustilaisuudessa, jossa kerottiin julkisen talouden suunnitelmasta 5. huhtikuuta 2022.

5.4. 6:27 | Päivitetty 5.4. 19:23

Helsinki

Hallituksen kehysriihessä Ukrainan sodan takia tehdyt päätökset nousevat reilun kahden miljardin luokkaan vuosittain, sanoo valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.).

”Mittakaava on vuositasolla noin parin miljardin luokkaa vuosina 2022 ja 2023”, Saarikko kertoi.

Valtaosa näistä kohdistuu puolustusmenoihin. Merkittävä osa kohdistuu myös rajaturvallisuuteen ja pakolaiskysymyksen hoitamiseen.

Hallitus tekee kehykseen poikkeuksen niin, että menolisäykset katetaan kehyksen ulkopuolelta.

”Tässä ovat poikkeuslausekkeen keskeisemmät kohteet”, Saarikko sanoi.

Pikemminkin satojen eurojen miljoonien eurojen mittakaavassa laskettava siivu kohdistuu energian omavaraisuuden ja Venäjän energiasta irrottautumiseen.

Puolustusvoimien ja puolustusministeriön laatiman esityksen hallitus hyväksyi sellaisenaan, Saarikko kertoi.

Suurin osa Puolustusvoimien rahasta kohdistuu materiaalihankintoihin ja vuosittain alle 200 miljoonan euron kokonaisuus toimintamenoihin.

Hallitus sai suunnitelmansa julkisesta taloudesta tuleville vuosille valmiiksi jo tiistaina, vaikka neuvotteluille oli varattu myös keskiviikko. Hallitus kertoi kehysriihen tuloksista tiedotustilaisuudessa tiistaina kello 17.30 alkaen. Aamulehti näytti tiedotustilaisuuden suorana.

Voit katsoa tiedotustilaisuuden tallenteelta:

Pienituloisille aikaistettu indeksikorotus

Hallitus on linjannut investoinneista myös rajaturvallisuuteen ja kyberturvallisuuteen. Nousevien elinkustannusten takia hallitus linjasi myös aikaistetuista indeksikorotuksista sosiaalietuuksiin tämän vuoden aikana.

”Tämä on viesti pienituloisille suomalaisille. Me haluamme pitää kaikista huolta nyt, pitää kaikki mukana nyt, kun hintojen nousu ei kohdistu pelkästään vain energiaan vaan myös ruuan hintaan”, Saarikko sanoi.

LVM:ään suurimmat säästöt

Saarikon mukaan 370 miljoonasta eurosta suurimmat pysyvät säästöt kohdistuvat liikenne- ja viestintäministeriöön, minkä lisäksi ulkoministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön kohteisiin kohdistuu useamman kymmenen miljoonan euron säästöt. Sisäministeriöön ja puolustusministeriöön hallinnonaloille kohdistetut leikkaukset toteutetaan kehystasoa alentamalla, Saarikko kertoi.

Lopputulos syntyi nopeasti

Riihelle oli varattu tiistai ja keskiviikko, joten se tuli päätökseensä ennakoitua nopeammin. Riihestä oli ennakoitu tänä vuonna sopuisaa, mistä myös lopputulos kertoo.

Kehysriihessä hallitus suunnittelee valtion taloutta vuosiksi eteenpäin.

Jo aamulla riihen alkaessa muun muassa valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) ennakoi sen pysyvän aikataulussa.

Hallitus aloitti kaksipäiväisen riihensä tiistaina aamupäivällä Helsingin Säätytalossa. Hallitus hahmottelee riihessä julkista taloutta tulevien vuosien suuntaan poikkeuksellisen vaikeasti ennustettavassa talouden tilanteessa. Riihtä varjostaa Venäjän hyökkäys Ukrainaan noin puolitoista kuukautta sitten.

”Ilman muuta Ukrainan sota vaikuttaa myös kehysriiheen, ja me tulemme tekemään täällä ratkaisuja niin puolustusministeriön hallinnonalalle, sisäiseen turvallisuuteen kuin kokonaisuudessaan varautumiseen liittyen”, pääministeri Marin totesi aamulla.

Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) lupaili merkittäviä lisäpanostuksia puolustukseen. Tarkat summat ratkaistaan hänen mukaansa riihessä, mutta hän ennakoi rahoitusta materiaalihankintoihin ja kertausharjoituksiin, joiden järjestämisessä on ollut vajetta koronapandemian vuoksi.

”Toivon, että tätä vajetta päästään paikkaamaan selkeästi jo tämän vuoden aikana, mutta myös tuleville vuosille tulen esittämään lisäyksiä”, Kaikkonen sanoi.

Sisäministeri Krista Mikkonen (vihr.) puolestaan puhui sisäisen turvallisuuden vahvistamisesta. Tämä kattaisi hänen mukaansa niin poliisin kuin rajavalvonnan toiminnan. Ministeriönsä tontille hän toivoi huomiota myös Ukrainasta paenneiden vastaanottamiseen.

Sosiaaliturvaan toistasataa miljoonaa?

Saarikon mukaan kyseessä ovat miljardien lisäykset, kun puhutaan tulevista vuosista yhteensä.

Hän arvioi Ylelle lauantaina, että esimerkiksi 60 000 Ukrainan pakolaista toisi arviolta noin puolen miljardin euron vuosittaiset lisämenot tulevina vuosina.

Säätytalolla sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen (vas.) puolestaan arveli, että hänen ehdotuksensa kansaneläkeindeksin korottamisesta nousseiden elinkustannusten vuoksi toisi 100–200 miljoonan kulut, riippuen korotuksen tasosta. Hän huomautti, että tarkka lisäys riippuu elinkustannusten noususta, johon indeksin korotus ankkuroituu.

Hoitoalan työkiista ei aihelistalla

Uusista menoista huolimatta Marin lisäsi, että aiemmat linjaukset kehystason alentamisesta eli menoleikkauksista ovat ratkaistavissa riihessä.

Hallitus on aiemmin sopinut tekevänsä 370 miljoonan euron edestä leikkauksia tietyiltä hallinnonaloilta, vaikka Ukrainan sota on tuonut tarvetta myös lisämenoille.

Leikkauksia on povattu muun muassa liikenneinfraan, sillä esimerkiksi tutkimukseen liittyvät leikkaukset on haluttu perua taloustilanteen jälleen vaikeutuessa. Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.) vakuutti, että perustienpidosta tingitään viimeisenä.

Sen sijana kuun alusta alkaneen hoitoalan työkiistan ratkominen ei ole riihen aihelistalla. Hoitajajärjestöt Tehy ja Super tavoittelevat merkittävää palkkaohjelmaa.

”Työmarkkinajärjestöt sopivat palkoista ja työehdoista. me emme täällä neuvottele julkisen sektorin työmarkkinatilanteesta”, Marin sanoi.

Vuosi sitten kehysriihi kriisiytti hallituksen sisäisiä välejä siinä määrin, että neuvottelut kestivät pitkälle toista viikkoa. Lopulta hallituspuolueet saivat kuitenkin sovittua, että kehys ylittyy tänä vuonna 900 miljoonalla eurolla ja ensi vuonna 500 miljoonalla eurolla. Syynä olivat koronaviruspandemian aiheuttamat lisämenot.

Päivitys 5.4.2022 kello 10.33: Täydennetty uutista ministereiden kommenteilla ennen riiheä.

Päivitys 5.4.2022 kello 15.19: Pävitetty Marinin tviitti kehysriihen päättymisestä.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut