STM:n Varhila: Jos potilasturvallisuuslaki tarvitaan, tavoite on saada se ensi viikon alussa eduskuntaan – tarve selviää tänään

Hoitajat ovat raivoissaan: "Jos haasteita työpaikalla on, se johtuu työnantajan riittämättömästä valmistautumisesta lakkotilanteeseen".

Hoitajat osoittivat mieltään Tehyn ja SuPerin mielenilmauksessa Meilahden kampuksen alueella Helsingissä 1. huhtikuuta 2022.

1.4. 12:00 | Päivitetty 1.4. 12:54

Hallitus valmistautuu pakottamaan hoitajia töihin lainsäädännöllä, mikäli voimassa olevan lain mukaiset turvaamistoimet eivät riitä potilasturvallisuuden varmistamiseen. Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila kertoo uutistoimisto STT:lle, että jos laki potilasturvallisuuden varmistamiseksi tarvitaan, tavoite on saada se heti ensi viikon alussa valtioneuvoston istuntoon ja eduskuntaan.

Varhilan mukaan tänään selviää, onko säädökselle tarvetta, kun nähdään, onko henkilökuntaa riittävästi suojelutyöhön vai ei.

Hän sanoo, että tärkeimmät perusteet, joilla lakossa olevia hoitajia voisi lailla määrätä töihin, ovat riittävä suojelutyöhön osallistuminen vammautumisten ja kuolemien ehkäisemiseksi ja potilasturvallisuuden turvaamiseksi.

Vuonna 2007 hoitajien työtaistelun aikaan valmisteltiin myös potilasturvallisuuslaki, mutta ihan vastaava määräaikainen laki ei tähän tilanteeseen Varhilan mukaan soveltuisi.

”Ainakin lain perustelut olisivat erilaiset, koska 2007 taustalla oli joukkoirtisanoutuminen toisin kuin nyt, kun kyseessä saattaa olla suojelutyön riittävyys potilasturvallisuudelle”, hän kommentoi.

Tehyn ja Superin lakko alkoi tänään kuudessa sairaanhoitopiirissä, koska hoitajien uusista työehdoista palkankorotuksista ei ole syntynyt sopua. Ammattiliittojen mukaan tällä lakkokierroksella on mukana 25  000 hoitajaa.

Seuraava, 13 sairaanhoitopiirin ja 40  000 hoitajan lakko alkaa kahden viikon päästä, ellei sopua synny sitä ennen.

Kaikista kuudesta sairaanhoitopiiristä esitetään huolia, joiden mukaan työntekijäjärjestöjen paikallisissa neuvotteluissa esittämä suojelutyöresurssi on riittämätön turvaamaan välttämättömän kiireellisen hoidon.

”Uhattuna on erityisesti päivystysten ja päivystystä tukevien vuodeosastojen hoito, mikä vaarantaa kiireellisen hoidon toteuttamisen”, johtajaylilääkärien allekirjoittamassa kannanotossa todettiin.

Hoitajat vetoavat eduskuntaan

Ilmoitus potilasturvalain säätämisestä aiheutti hoitajissa raivoa, kertoo Tehyn edunvalvontajohtaja Else-Mai Kirvesniemi.

”Potilasturvalain säätäminen on perustuslain vastaista ja rikkoo hoitajien lakko-oikeutta. Toivomme, että eduskunnalla on viisautta jättää säätämättä laki, joka pakottaa hoitajat töihin.”

Kirvesniemen mukaan suojelutyöstä on neuvoteltu paikallisesti ja sitä on annettu lakkoilmoituksen mukaisesti. Jos haasteita työpaikalla on, se johtuu hänen mukaansa työnantajan riittämättömästä valmistautumisesta lakkotilanteeseen.

”Aikaa on ollut monta viikkoa. Työnantaja vastaa aina potilasturvallisuudesta – ei hoitajat tai hoitajaliitot.”

Kirvesniemi sanoo, että paikalliset neuvottelut ovat olleet vaikeita, koska monilla työpaikoilla työnantaja on esittänyt hänen mukaansa jopa normaalivahvuuksia suurempia suojelutyömääriä.

”Tällaiseen ei tietenkään ole suostuttu.”

”Suojelutyö ei suinkaan ole ainoa, miten työnantaja voi turvata potilaiden turvallisuuden. STM on antanut ohjauskirjeen 21. maaliskuuta. Siinä on kuuden esimerkin lista, mitä työnantaja voi tehdä potilasturvallisuuden eteen. Käsityksemme mukaan työnantaja ei ole ryhtynyt riittävän ajoissa näihin muihin suojelutoimenpiteisiin.”

Kirvesniemi huomauttaa, että lakko loppuu, kun palkoista ja työolojen parantamisesta saadaan sopimus aikaiseksi, mutta tällä hetkellä kukaan ei neuvottele lakon lopettamisesta.

Uutista päivitetty kello 12.54 ja lisätty Tehyn edunvalvontajohtaja Else-Mai Kirvesniemin kommentit.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut