Supo: Venäjä kohdistaa todennäköisesti toimia Suomea vastaan tulevina kuukausina – odotettavissa kyberiskuja ja informaatiovaikuttamista

Suojelupoliisin mukaan terrorismin uhka on yhä kohonneella tasolla.

Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari kertoi Ukrainan tilanteen vaikutuksista Suomeen tiedotustilaisuudessa tiistaina

29.3. 6:56 | Päivitetty 29.3. 12:03

VENÄJÄ kohdistaa todennäköisesti kyber- ja informaatio-operaatioita Suomea vastaan tulevina kuukausina, suojelupoliisi (Supo) arvioi.

Supo pitää suurimpina kansallisuuden turvallisuuden uhkina nyt Venäjän laaja-alaista vaikuttamista ja laitonta tiedustelua. Venäjän aloittama sota Ukrainassa vaikuttaa Suomen ja Euroopan turvallisuuteen sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.

Suojelupoliisi arvioi Ukrainan tilanteen vaikutuksia Suomeen tiistaina samalla, kun se julkisti tuoreimman vuosikirjansa.

Suomessa vilkastunut Nato-keskustelu ja turvallisuuspoliittisten ratkaisujen aika saavat suojelupoliisin mukaan Venäjän todennäköisesti yrittämään vaikuttaa Suomeen.

”Koko suomalaisen yhteiskunnan on syytä varautua erilaisiin toimiin, joilla Venäjä haluaa vaikuttaa Suomen päätöksentekoon Nato-kysymyksessä. Viranomaisten tehtävä on turvata se, että avointa keskustelua voidaan käydä ilman pelkoa sekä varmistaa, että ulkopuoliset eivät pääse vaikuttamaan Suomen tekemiin turvallisuuspoliittisiin ratkaisuihin”, sanoo suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari.

TOISTAISEKSI Venäjän Suomen vastaisessa toiminnassa ei ole havaittu merkittäviä muutoksia. Venäjän resurssit on suojelupoliisin mukaan sidottu nyt Ukrainaan ja kotimaahan, mutta tilanne voi muuttua nopeasti.

”Suojelupoliisi arvioi, että Venäjä todennäköisesti laajentaa kyber- ja informaatio-operaatioitaan Ukrainasta länteen. Siksi on todennäköistä, että myös operaatiot Suomea vastaan lisääntyvät tulevina kuukausina”, Pelttari sanoo.

Valtaosa verkon kyberiskuista on palvelunestohyökkäyksiä ja verkkosivujen töhrintää. Niiden toteuttaja pyrkii Supon mukaan luomaan mielikuvaa yhteiskunnan toiminnan lamaantumisesta, vaikka iskut eivät todellisuudessa vaaranna tietoa tai kriittisiä prosesseja.

Suojelupoliisin mukaan myös vakavampien vihamielisten kyberiskujen uhka on kasvanut. Siksi yritysten on Supon mukaan huolehdittava koko ajan, ettei esimerkiksi energiajakelun tai muun kriittisen infrastruktuurin ohjauselektroniikkaan pääse käsiksi suoraan avoimesta verkosta.

Mahdollisina kohteina Pelttari mainitsee myös vesi- ja lämpöhuollon.

”Sinänsä tällaiset järjestelmät ovat Suomessa varsin hyvin suojattuja”, hän sanoo.

Suojelupoliisin mukaan myös päättäjien on tärkeää huolehtia matkapuhelintensa ja muiden laitteidensa turvallisuudesta.

Venäjän laaja-alaisen vaikuttamisen keinovalikoiman ääripäässä ovat väkivaltaiset teot, joihin maan tiedustelu on viime vuosikymmeninä ollut valmis myös EU-maissa.

Supon mukaan on olemassa selkeää näyttöä muun muassa Venäjän sotilastiedustelun toiminnasta asevarastojen tuhoamisessa Tšekissä ja Bulgariassa sekä turvallisuus- ja tiedustelupalvelujen tekemistä salamurhista ja niiden yrityksistä Saksassa ja Britanniassa.

Informaatiovaikuttamisen osalta Pelttari arvioi, että Venäjän keinovalikoimaan voivat kuulua muun muassa väitteet venäläistaustaisen henkilöiden kaltoinkohtelusta Suomessa, poliitikkojen mustamaalaus ja todellisista henkilöistä tehtävät väärennetyt deep fake -videot.

Lisäksi Venäjä voi pyrkiä ruokkimaan kansalaisten kokemaa pelkoa Venäjän mahdollisista toimista, jotta epäluottamus valtiojohtoon kasvaisi.

Pelttarin mukaan Suomi ei ole aikaisemmin joutunut erityisen taitavan informaatiovaikuttamisen kohteeksi.

SUOMEEN kohdistuu jatkuvasti myös vieraiden valtioiden laaja-alaista tiedustelua. Myös se todennäköisesti voimistuu kiristyneen turvallisuuspoliittisen tilanteen ja suurvaltasuhteiden jännitteiden seurauksena.

”Jatkuvaa Suomen kansallista turvallisuutta uhkaavaa tiedustelua tekevät edelleen lähinnä Venäjän ja Kiinan tiedusteluorganisaatiot”, suojelupoliisi toteaa vuosikirjassaan.

Ulkomainen tiedustelu keskittyi viime vuonna muun muassa Suomen mahdolliseen Nato-jäsenyyden hakemiseen, ulko- ja turvallisuuspoliittisiin linjauksiin, poliittiseen päätöksentekoon ja sen valmisteluun, puolustusvälinehankintoihin, kansainväliseen sotilasyhteistyöhön, kyberturvallisuuteen ja -osaamiseen, energiasektoriin, Suomen edistämiin hankkeisiin arktisilla alueilla sekä rajaturvallisuushankkeisiin.

Venäjän tiedustelua kiinnostaa erityisesti Suomen Nato-suhde. Maan edellytykset henkilötiedusteluun ovat Pelttarin mukaan kuitenkin nyt heikentyneet, koska maa on suljettu pois kansainvälisestä yhteistyöstä.

”Naton laajentumiseen liittyvä jännite ja Suomessa virinnyt Nato-keskustelu aktivoivat todennäköisesti entisestään tiedonhankintaa Suomen lähitulevaisuuden aikeista Nato-jäsenyyden suhteen”, suojelupoliisi arvioi vuosikirjassaan.

Vieraiden valtioiden tiedustelun tavoitteina on Suomen politiikan eri osa-alueiden ennakoiminen sekä poliittiseen päätöksentekoon vaikuttaminen.

”Näiden tavoitteiden toteuttamiseksi tiedustelupalvelut hyödyntävät laaja-alaisesti tiedonhankinnan eri keinoja ja menetelmiä, aina avointen lähteiden seurannasta tietoverkkoihin murtautumiseen”, suojelupoliisi kertoo.

YHTENÄ tiedustelun keinona on edelleen salaiset henkilötietolähteet. Nämä henkilöt toimittavat vieraan vallan tiedustelulle tietoja, joita ei olisi muutoin saatavilla.

Lisäksi vieraiden valtioiden tiedusteluorganisaatiot yrittävät hankkia avustajikseen henkilöitä, joiden avulla pyritään vaikuttamaan poliittiseen päätöksentekoon ja yleiseen mielipiteeseen.

Supon havaintojen mukaan tiedustelupalvelut luovat aiempaa useammin ensikontaktin sähköpostin ja sosiaalisen median avulla.

Koronapandemia ja siihen liittyvät rajoitukset vaikeuttivat viime vuonna henkilötiedustelua, koska tilaisuuksia ihmisten kohtaamiseen oli vähän. Matkustamisen hankaloituminen on rajoittanut ulkomaille lyhyille tehtäville lähetettävien tiedustelu-upseereiden määrää ja samalla korostanut ulkomailla sijaitsevien tiedusteluasemien merkitystä.

SUOJELUPOLIISI julkaisi vuosikirjassaan myös tuoreen arvionsa Suomeen kohdistuvasta terrorismin uhasta. Uhka on Supon arvion mukaan edelleen neliportaisen asteikon tasolla kaksi eli kohonnut.

Todennäköisimmän terrori-iskun uhkan aiheuttavat yksittäiset henkilöt tai pienryhmät, jotka kannattavat äärioikeistolaista tai radikaali-islamistista ideologiaa.

Myös terrorismin torjunnan kohdehenkilöiden määrä on pysynyt ennallaan eli noin 390:ssä, vaikkakin listalla olevat henkilöt ovat osin vaihtuneet. Valtaosa kohdehenkilöistä kannattaa radikaali-islamistista ideologiaa.

Radikaali-islamistisesti motivoitunut terrorismi Suomessa keskittyy valtaosin toiminnan mahdollistamiseen, kuten värväämiseen, propagandan levittämiseen ja varainkeruuseen. Merkittävin kyky väkivaltaiseen toimintaan on Supon mukaan sellaisilla henkilöillä, joilla on väkivaltataustaa tai jotka ovat toimineet terroristijärjestöjen hyväksi konfliktialueilla.

Äärioikeistolaisten toimijoiden aiheuttama väkivallan uhka kohdistuu etenkin etnisten ja uskonnollisten vähemmistöryhmien edustajiin sekä poliittisiin päättäjiin.

Suojelupoliisin erikoistutkijan Eero Pietilän mukaan äärioikeistolaista terrorismia kannattava kansainvälinen liikehdintä ulottuu aiempaa selvemmin sosiaalisen median ja viestipalvelujen kautta myös Suomeen.

”Äärioikeistolaisten toimijoiden radikalisoituminen on tapahtunut verkossa nopeasti parin viime vuoden aikana. Henkilöiden määrä ei ole suuri, mutta se on kasvussa”, Pietilä arvioi vuosikirjassa.

Pietilän mukaan äärioikeistolaisen terrorismin uhka kasvaa todennäköisesti edelleen lähivuosina.

Päivitys 29.3.2022 kello 12.03: Juttu päivitetty kauttaaltaan.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut