Kansanedustaja Pauli Kiuru: Useampien valiokuntien jäsenten taustat tulisi selvittää – ”Herkkä asia, mutta ei ole varaa sinisilmäisyyteen”

Kansallisen turvallisuuden kannalta arkaluonteista tietoa käsitellään muuallakin, ei vain tiedusteluvalvontavaliokunnassa.

Eduskunnan tiedusteluvalvontavaliokunnan jäsen, kansanedustaja Pauli Kiuru (kok.) haluaisi, että myös puolustus- ja ulkoasiainvaliokuntiin valittavien edustajien taustat selvitettäisiin.

15.3. 16:23

Aamulehti

Eduskunnan tiedusteluvalvontavaliokuntien jäsen, kansanedustaja Pauli Kiuru (kok.) Pirkanmaalta haluaisi laajentaa muidenkin kuin tiedusteluvaliokuntiin valittavien kansanedustajien taustojen selvittämistä.

”Tiedän, että tämä on herkkä asia, mutta toisaalta meillä ei ole varaa sinisilmäisyyteen”, Kiuru perustelee.

Tiedusteluvalvontavaliokunta aloitti työnsä nykyisen vaalikauden alussa. Valiokuntaan kuuluu 11 jäsentä ja kaksi varajäsentä. Valiokunnalla on oikeus saada salassapitosäännösten estämättä viranomaisilta ja muilta julkista tehtävää hoitavilta tarvitsemansa tiedot, jotka voivat olla kansallisen turvallisuuden kannalta arkaluonteisia.

”On sanomattakin selvää, että luottamuksellisen tiedon pitää pysyä salassa kaikissa olosuhteissa.”

Vastuuta ryhmälle

Valiokunnan asettaminen poikkeaakin muista valiokunnista, sillä edustajan taustat tarkastetaan suojelupoliisin tiedostoista.

”Tämä varmistaa, ettei jäseneksi tule valituksi kansanedustajaa tai edustajia, joiden taustat ja yhteydet voisivat vaarantaa luottamuksen ja kansallisen turvallisuuden”, Kiuru sanoo.

Hän korostaa, että kansallisen turvallisuuden kannalta arkaluonteista tietoa käsitellään myös muissa valiokunnissa.

”Siksi vastaava taustojen selvittäminen olisi syytä laajentaa jo tulevalla vaalikaudella myös puolustusvaliokuntaan ja ulkoasianvaliokuntaan”, hän ehdottaa.

Käytännössä tiedusteluvalvontavaliokuntaan valitaan jäsen niin, että jäseneksi aiottu kansanedustaja pyytää tietosuojavaltuutettua tarkastamaan, josko hänestä on tietoja suojelupoliisin henkilötiedoissa.

Tietosuojavaltuutettu kertoo sen jälkeen havainnoistaan kyseiselle kansanedustajalle, hänen eduskuntaryhmänsä puheenjohtajalle sekä eduskunnan pääsihteerille. Tällainen menettely korostaa eduskuntaryhmän vastuuta ehdokasasettelussa.

Tiedolle nyt suuri tarve

Tiedustelulainsäädännön tavoite on parantaa yhteiskunnan mahdollisuuksia suojautua vakavilta turvallisuusuhilta. Siviili- ja sotilastiedustelu tuottavat analysoitua tietoa ylimmälle valtiojohdolle päätöksenteon tueksi.

”Tiedolle on nyt erityisen suuri tarve. Turvallisuusympäristömme on monimutkaistunut ja heikentynyt. Viime kuukausien ja viikkojen tapahtumat muistuttavat lainsäädännön tarpeellisuudesta”, Kiuru jatkaa.

Hän iloitsee siitä, että tiedusteluvalvontavaltuutetulle saadaan sijainen.

”Lakiin tiedustelutoiminnan valvonnasta on nyt tarkoitus lisätä uusi pykälä, jonka mukaan tiedusteluvalvontavaltuutetulla olisi sijainen, joka valtuutetun ollessa estyneenä hoitaisi hänen tehtäviään.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut