Näin puolustusministeri Antti Kaikkonen kommentoi Venäjän hyökkäystä, uutta Puolustusvoimien jättihankintaa ja Suomen turvallisuustilannetta

”Investointi on isoimmasta päästä sitten hävittäjien ja merivoimien investointien jälkeen”, puolustusministeri Antti Kaikkonen sanoi Ylen Ykkösaamussa.

Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) saapui Ylen Ykkösaamu -ohjelman vieraaksi Helsingissä 5. maaliskuuta 2022.

5.3. 12:06 | Päivitetty 5.3. 15:19

Helsinki

Suomi on hankkimassa uuden ilmatorjuntajärjestelmän Israelista. Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk) on tehnyt päätöksen, jonka mukaan neuvotteluja jatketaan kahden israelilaisen yrityksen kanssa.

Yritykset ovat Israel Aerospace Industries ja Rafael Advanced Defense Systems, puolustusministeriö kertoo tiedotteessaan.

Puolustusvoimien logistiikkalaitos lähetti tarjouspyynnöt ilmatorjunnan uudesta ohjusjärjestelmästä viidelle yritykselle vuoden 2020 lokakuussa. Tavoite on, että hankintapäätös valitusta järjestelmästä tehdään alkuvuodesta 2023.

”Voi sanoa, että investointi on isoimmasta päästä sitten hävittäjien ja merivoimien investointien jälkeen, mutta mittaluokka on kuitenkin pienempi ja se mahtuu normaaliin puolustusbudjettiimme”, Kaikkonen sanoi Ylen haastattelussa.

Puolustusministeriö ei ole julkistanut uuden investoinnin suuruutta.

Puolustusvoimien logistiikkalaitos lähetti tarjouspyynnöt ilmatorjunnan uudesta ohjusjärjestelmästä viidelle yritykselle vuoden 2020 lokakuussa. Tavoite on, että hankintapäätös valitusta järjestelmästä tehdään alkuvuodesta 2023.

Mahdollistaa torjunnat kaikilla korkeusalueilla

Ilmatorjunnan korkeatorjuntakyvyn kehittämiseen liittyvä hanke on osa Suomen ilmapuolustuksen kokonaisuutta.

”Korkeatorjuntakyky rakennetaan hankkimalla ilmatorjuntaohjusjärjestelmä, mikä mahdollistaa torjunnat kaikilla korkeusalueilla”, puolustusministeriön tiedotteessa todettiin.

Suomen nykyiset Amraam-ohjukset yltävät nykyisellään enimmillään noin kymmenen kilometrin korkeuteen. Venäläisten Buk-ohjusten poistuttua käytöstä ilmatorjunnasta tätä korkeammalle ovat vastanneet käytännössä Hornet-hävittäjät, joilla on myös aseistuksenaan muun muassa Amraameja.

Hankittavia mahdollisia osajärjestelmiä ovat ohjuslavetti, tutka, ohjukset ja niihin liittyvää integraatiota.

Kaikkosen mukaan ilmatorjunta on sellainen osa-alue Suomen puolustuksessa, jossa tarvitaan vahvistusta.

”Haarukoinnissa meille sopivimmaksi ovat osoittautuneet kaksi israelilaista vaihtoehtoa. Jatkossa katsotaan, miten ne olisi parhaiten integroitavissa meidän puolustukseemme”, Kaikkonen sanoi Ykkösaamussa.

Uuden ilmatorjunnan ohjusjärjestelmän pitäisi olla käytössä 2020-luvun puolivälin jälkeen.

Esitys puolustusvoimien lisärahoituksesta

Kaikkonen tulee esittämään lisärahoitusta Puolustusvoimille jo seuraavaan lisätalousarvioon. Kaikkonen kertoi asiasta lauantaina Ylen Ykkösaamussa.

Ministerin mukaan Puolustusvoimilla on tarvetta lisärahoitukseen sekä nopealla aikataululla tänä vuonna että pitemmällä aikavälillä.

Pitkän aikavälin lisärahoituksella tarkoitetaan lisäyksiä valtion budjetin menokehyksiin.

Lisäpanostuksia tarvitaan hänen mukaansa sekä materiaalihankintoihin että henkilökuntaan.

”Vaikkapa ihan huolto, ylläpito, varaosat, ovat käytännön esimerkkejä siitä, mihin on hyvä tehdä lisäpanostuksia”, sanoo Kaikkonen.

Myös kertausharjoituksiin halutaan panostaa, koska kertausharjoituksia on peruttu koronapandemian vuoksi.

Kaikkonen keskusteli Puolustusvoimien lisärahan tarpeesta eilen valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk) kanssa.

Kaikkonen kertoo, että eri puolilta poliittista kenttää on tullut tukea puolustuksen vahvistamiselle.

Presidentit keskustelivat yhteistyön lisäämisestä

Presidentti Sauli Niinistö keskusteli eilen Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin kanssa maiden keskinäisen turvallisuus- ja puolustusyhteistyön lisäämisestä. Presidentit tapasivat Washingtonissa Valkoisessa talossa.

Lue lisää: Kaikki presidenttien tapaamisesta: Niinistön matka Yhdysvaltoihin järjestyi salamannopeasti – Ruotsin pääministeri ja puolustus­ministeri vierailevat Suomessa tänään

Kaikkosen mukaan Suomen ja Yhdysvaltain välisen yhteistyön syventämistä on lähdetty suunnittelemaan. Hän kertoo, että on tänä aamuna antanut tehtäväksi aloittaa yhteistyön syventämisen suunnittelun.

”Lähdetään suunnittelemaan sitä, mitä jatkoaskelia tälle (yhteistyölle) voisi tulla”, Kaikkonen sanoo.

Myös Suomella on sellaista sotilaallista osaamista, mistä Yhdysvallat on kiinnostunut.

”Se osaaminen ja tieto, mitä meillä on pohjoisista alueista ja Venäjästä, ovat esimerkkejä kysymyksistä”, joista kumppanimaat ovat kiinnostuneita.

Puolustusministeri Kaikkonen keskustelee yhteistyön syventämisestä Yhdysvaltain puolustusministerin kanssa työmatkallaan Yhdysvaltoihin. Kaikkonen kertoo, että on lähdössä Yhdysvaltoihin huomenna.

Matkallaan Kaikkonen edistää myös Suomen F-35-hävittäjähankintaa, josta päätettiin viime vuoden lopulla. Hankintasopimukset allekirjoitettiin helmikuussa.

Osa hävittäjiin liittyvästä aseistuksesta on vielä auki.

”Tämän kaupan yhteydessä tehtiin osa asehankinnoista, mutta osaan palataan vasta vähän myöhemmin”, Kaikkonen sanoo.

Lähtökohtaisesti Suomi hoitaa oman puolustuksensa

Kaikkonen toteaa, että Ruotsi on Suomen läheisin kumppanimaa. Yhdysvaltojen lisäksi Suomi haluaa vahvistaa yhteistyötä myös esimerkiksi Norjan kanssa.

Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson ja Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist vierailevat tänään Suomessa ja tapaavat Kaikkosen, presidentti Sauli Niinistön ja pääministeri Sanna Marinin (sd).

”Myös Euroopan unionin puolustusyhteistyötä syvennetään, ja siitä on tarkoitus tehdä päätöksiä aivan lähiviikkojen aikana”, Kaikkonen kertoo.

Kaikkosen mukaan Suomen puolustuksen lähtökohta on kuitenkin se, että Suomi hoitaa itse oman tonttinsa.

”Eli emme rakenna puolustusta sen varaan”, että muut sitten auttavat.

Suomen mahdollinen liittyminen sotilasliitto Natoon on puhuttanut paljon viime viikkoina.

Kaikkonen uskoo, että puolueilta tulee päivitettyjä linjauksia niiden Nato-kannasta ennen kesää. Henkilökohtaisesti hän ei pidä välttämättömänä kansanäänestystä mahdollisesta Nato-jäsenyydestä, mutta jäsenyydelle pitäisi kuitenkin olla laaja tuki sekä kansalaisten keskuudessa että eduskunnassa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut