Puolueet keskustelivat Suomen turvallisuus­tilanteesta, ei uutta Nato-linjausta

Pääministerin mukaan eduskuntapuolueiden keskustelu oli hyvin yksimielinen turvallisuustilanteesta. Marinin mukaan Puolustuksen määrärahoja pitää korottaa.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) vastasi median kysymyksiin tiistai-iltana.

1.3. 19:46 | Päivitetty 1.3. 22:18

Helsinki

Kokoomus kiirehti tiistaina valtionjohtoa etenemään Nato-tiellä, mutta eduskuntapuolueiden kokouksessa ei vielä tehty linjauksia etenemisestä. Pääministeri Sanna Marin (sd.) oli kutsunut eduskuntapuolueiden johtoa koolle keskustelemaan ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta.

Yhtenä syynä kokoontumiselle oli kuulla puolueiden näkemyksiä Nato-jäsenyyttä koskevan kansalaisaloitteen käsittelystä. Eduskunnan käsittelyyn edenneessä aloitteessa vaaditaan kansanäänestyksen järjestämistä Suomen Nato-jäsenyydestä.

Pääministeri korosti instituutioiden roolia Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä päätettäessä. Näillä hän viittaa presidenttiin, valtioneuvostoon ja eduskuntaan.

”Kansalaisaloitteet pitää asianmukaisesti käsitellä, mutta niiden kautta tietenkään Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ei tehdä, vaan sitä tehdään vakaasti harkiten ja kaikkia menettelyjä kunnioittaen”, hän sanoi toimittajille eduskunnassa.

Kokoomus olisi halunnut, että kokouksessa linjataan Nato-jatkotyöstä, sillä Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen myötä Suomen turvallisuusympäristö on pysyvästi muuttunut. Marin kuitenkin sanoi, ettei tiistaina tehty päätöksiä mistään prosesseista.

”Tätä tullaan arvioimaan, mikä olisi se oikea tapa tässä edetä. Minullakaan ei ole tähän vielä vastauksia”, hän sanoi.

"Kansanäänestys olisi riskaabeli"

Keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikko ei ottanut eduskunnassa kantaa Suomen Nato-jäsenyyteen, mutta painotti, että päättäjien on Nato-jäsenyyttä pohtiessa tähdättävä siihen, että sota pidetään poissa Suomesta.

Myös perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra varoi visusti ottamasta kantaa Nato-jäsenyyden puolesta tai sitä vastaan, vaan painotti, että jäsenyyden kaltaisia valtavia linjauksia ei voi päättää yhtäkkisesti.

Ajatusta Nato-jäsenyyteen liittyvästä kansanäänestyksestä Purra piti riskaabelina.

”Mikäli kansanäänestykseen mentäisiin, niin totta kai tähän prosessiin ja kansalaisten mielipiteisiin pyrittäisiin vaikuttamaan myös ulkoapäin”, Purra sanoi.

Puolustukseen lisää rahaa

Marin piti keskustelutilaisuuden jälkeen selvänä, että Suomen puolustuksen määrärahoja pitää korottaa.

”Varmasti myös sisäisen turvallisuuden näkökulmasta määrärahatarpeita on. Hybridi- ja kybervaikuttamisen osalta tätä kokonaisuutta pitää katsoa ja lisäksi huoltovarmuuden näkökulmastakin meillä on paljon tehtävää”, pääministeri luetteli.

Marin arvioi, että myös Venäjään kohdistetuilla taloudellisilla pakotteilla ja koko uudella taloustilanteella tulee olemaan laaja-alaista vaikutusta suomalaiseen yhteiskuntaan.

”Meidän pitää tietenkin varmistaa, että ensi talvena ihmisten kodit lämpiävät kohtuullisin hinnoin ja että meidän ruokaturvastamme huolehditaan. Perusasioita huolehditaan, Suomella on tässä vankka perinne”, Marin sanoi.

Marin kommentoi myös ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan Jussi Halla-ahon (ps.) lausuntoja lännen roolista. Halla-aho sanoi tiistaina Helsingin Sanomille, että lännen pitäisi tehdä sotilaallinen väliintulo Venäjän pysäyttämiseksi Ukrainassa.

”Tämä oli kovasti sanottu valiokunnan puheenjohtajalta. Uskon, että eduskunta omalta osaltaan arvioi, onko tässä millä tavalla menetelty.”

Halla-aho oli myös tviitannut aiheesta.

Juttua päivitetty 1.3.2022 kello 21.04: Päivitetty juttu kauttaaltaan.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut