Biojätteestä kierrätetään Suomessa vasta alle puolet - Kotimaa - Aamulehti

Biojätteestä kierrätetään Suomessa vasta alle puolet – tavoitteesta ollaan Suomessa vielä kaukana

Uusi velvoite biojätteen erilliskeräyksestä ei sellaisenaan riitä kierrätystavoitteen saavuttamiseen, mutta ilman sitä tavoitteeseen ei päästä, asiantuntija arvioi.

Viimeistään heinäkuussa 2024 biojätteen erilliskeräys laajenee kaikkiin asuinkiinteistöihin yli 10 000 asukkaan taajamissa.

2.1. 12:04

Helsinki

Biojätteen kierrätysasteen pitäisi nousta Suomessa huomattavasti, jos parin vuoden päähän asetettu kierrätystavoite halutaan saavuttaa.

Kaikesta yhdyskuntajätteeseen kuuluvasta biojätteestä kierrätetään tällä hetkellä arviolta alle puolet, kertoo Suomen ympäristökeskuksen erikoissuunnittelija Hanna Salmenperä. Tarkkaa tietoa ei ole, sillä sekajätteeseen menevän biojätteen määrä tiedetään vain kotitalousjätteiden osalta.

Suomen nykyisessä jätesuunnitelmassa tavoitteena on, että vuoteen 2023 mennessä biojätteestä hyödynnettäisiin 60 prosenttia. Uudistettavana olevan suunnitelman uudeksi tavoitteeksi ehdotetaan 65 prosenttia vuonna 2027, mitä Salmenperä pitää hyvin kunnianhimoisena.

Nyt biojätteiden erilliskeräys on laajenemassa, kun asiasta on vuonna 2021 ensi kertaa säädetty valtakunnan tasolla konkreettisia velvoitteita.

Aiemmin lainsäädännössä on pysytty yleisellä tasolla. Konkreettisista toimista ovat päättäneet kunnat, ja hajonta on ollut suurta.

Muitakin keinoja tarvitaan

Joulukuun alussa voimaan tulleiden uusien asetusten mukaan kuntien tulee järjestää biojätteen erilliskeräys taajamissa vähintään viiden huoneiston asuinkiinteistöistä viimeistään tämän vuoden heinäkuun alusta alkaen.

Viimeistään heinäkuussa 2024 erilliskeräys laajenee kaikkiin asuinkiinteistöihin yli 10 000 asukkaan taajamissa. Vaihtoehtona on myös kiinteistöllä tapahtuva kompostointi.

Säädöksestä voidaan myös joustaa, jos biojätteen keräyksestä aiheutuisi esimerkiksi pitkien välimatkojen vuoksi kohtuuttomat kustannukset ympäristöhyötyyn nähden.

Monissa kunnissa biojätteen erilliskeräys on viime vuosina lisääntynyt paljon, osaksi tulevia vaatimuksia ennakoiden, sanoo ympäristöneuvos Riitta Levinen ympäristöministeriöstä.

Uusi asetus koskee kaikkea yhdyskuntajätteeseen kuuluvaa biojätettä, eli paitsi kotitalouksia, myös palveluita, elinkeinotoimintaa ja hallintoa.

Asetus ei sellaisenaan riitä nostamaan biojätteen kierrätysastetta tavoitetasolle, toteavat sekä Salmenperä että Levinen.

Kierrätystehokkuus pitäisi saada nousuun esimerkiksi neuvonnan ja viestinnän keinoin, sillä erilliskeräyksen piirissä on nytkin ihmisiä, jotka eivät biojätteitään kierrätä.

Salmenperä pitää asetusta kuitenkin erittäin merkityksellisenä.

”Ilman sitä emme tule saamaan kierrätystä nousuun, mitä tässä nyt haetaan.”

Levinen arvioi, että asetus nostaisi yhdyskuntajätteen kierrätysastetta joitain prosenttiyksiköitä.

”Jos näyttää siltä, että kehitys ei ole riittävän nopeaa, meidän pitää miettiä, pitääkö erilliskeräysvelvoitteita edelleen tiukentaa”, Levinen sanoo.

Lähes miljoona tonnia vuodessa

Biojätettä syntyy Suomessa arviolta hiukan alle miljoona tonnia vuodessa, Salmenperä kertoo. Se on noin kolmasosa kaikesta yhdyskuntajätteestä.

EU:n jätedirektiivin mukaan yhdyskuntajätteestä tulee vuoteen 2035 mennessä kierrättää 65 prosenttia. Tavoite on kirjattu myös Suomen lainsäädäntöön.

Biojätteelle ei ole laissa erikseen kierrätystavoitetta.

”Biojätteen kierrätyksen lisäämisellä on olennainen merkitys sen suhteen, kuinka helposti nämä kunnianhimoiset yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet pystytään saavuttamaan”, Levinen sanoo.

Salmenperä korostaa, että biojätteen kiertoon saaminen on ympäristön kannalta erittäin tärkeää.

”Jos biojäte laitetaan sekajätteeseen, siihen sitoutuneet ravinteet menetetään.”

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut