Uusia korkeakoulujen aloituspaikkoja on tulossa ensi vuodelle yli 2 000 eri puolille maata, kertoi tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen (kesk) opetus- ja kulttuuriministeriön tiedotustilaisuudessa maanantaina.
Ammattikorkeakoulut saavat 8 22 ja yliopistot 1 469 lisäaloituspaikkaa vuonna 2022 alkaviin koulutuksiin.
Päätökset perustuvat ministeriön mukaan korkeakoulujen omiin esityksiin. Lisäpaikat on määrä rahoittaa lähinnä EU:n elpymisvälineen turvin.
Lisäpaikoista Tampereen yliopistoon tulee yhteensä 257 ja Tampereen ammattikorkeakouluun 50.
Lisäaloituspaikkoja kohdennetaan erityisesti työvoimapulasta kärsiville aloille.
Yliopistoissa suurin osa uusista aloituspaikoista, yhteensä 370 paikkaa, sijoittuu tekniikan alan koulutusohjelmiin. Toiseksi eniten yliopistoissa lisätään yhteiskunnallisen alan, tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen sekä kasvatusalan aloituspaikkoja.
Ammattikorkeakoulujen uusista lisäaloituspaikoista yli puolet, yhteensä 430 paikkaa, kohdistuu terveys- ja hyvinvointialoille. Tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen alalle kohdistuu yli neljännes uusista lisäaloituspaikoista, yhteensä 235 paikkaa. Tekniikan alalle suunnataan kolmanneksi eniten uusia lisäaloituspaikkoja, yhteensä 120 paikkaa.
KURVISEN mukaan koulutustarpeisiin vastaamisen lisäksi aloituspaikoilla vahvistetaan alueiden elinvoimaisuutta.
”Nämä päätökset antavat nuorille koulutusmahdollisuuksia kautta maan, helpottavat osaajapulaa sekä nostavat Suomen osaamistasoa”, Kurvinen sanoo tiedotteessa.
Kurvinen pitää tärkeänä, että kaikki alueet pidetään mukana ja laajaa korkeakoulukenttää vahvistetaan.
Päätökset ovat jatkoa tällä hallituskaudella toteutetulle korkeakoulutuksen laajentamiselle eli ne täydentävät vuosille 2020–2022 suunnattuja noin 10 000 paikan lisäyksiä.
Vuoden 2022 uusia aloituspaikkalisäyksiä rahoitetaan 15 miljoonalla eurolla, joka tulee EU:n elpymis- ja palautumisvälineestä.
Aloituspaikkojen lisäämiseen kohdennetaan myös korkeakoulujen valtionrahoitukseen sisältyvää strategiaperusteista ja harkinnanvaraista rahoitusta.
Korkeakoulujen lopullinen rahoitus määräytyy aloituspaikan vastaanottaneiden määrän lisäysten perusteella.
Vuosien 2020–2021 sovituista lisäaloituspaikoista jäi täyttämättä 10 prosenttia. Täyttämättä jääneistä lisäaloituspaikoista säästynyt rahoitus käytetään uusiin lisäaloituspaikkoihin.
Hallitusohjelmakin lupasi, että aloituspaikkoja lisätään merkittävästi, mutta tarkkoja lukuja ei ohjelmassa mainittu. Myöskään erillisrahoitusta ei paikkoja varten luvattu.
Vuonna 2020 hallituksen neljännessä lisätalousarviossa uusia aloituspaikkoja varten osoitettiin kuitenkin yhteensä 124 miljoonaa euroa.
Aloituspaikkalisäysten turvin on määrä lähestyä tavoitetta, jonka mukaan korkeakoulututkinnon suorittaneiden nuorten osuus vuonna 2030 olisi vähintään puolet ikäluokasta, kun se nyt on noin 40 prosenttia.