Vuosien mittainen hävittäjähanke tuli perjantaina yhteen päätepisteeseen, kun hallitus kertoi, että se aikoo tilata 64 kappaletta yhdysvaltalaisen Lockheed Martinin F-35 hävittäjiä.
Kyse on Suomen historian suurimmasta asehankinnasta. Tarkoituksena on korvata uusilla koneilla nykyiset Hornet-hävittäjät, jotka tulevat käyttöikänsä päähän.
Hankinnalla on luonnollisesti vaikutusta Suomen puolustuskykyyn. Lisäksi sillä on suuria taloudellisia vaikutuksia.
Tässä jutussa avataan hävittäjäkauppojen kustannuksia ja niistä perjantaina saatuja uusia tietoja.
Pelkät koneet maksavat vajaat viisi miljardia euroa, koko hankinta nyt vajaat 8,4 miljardia
HävittäjähankinNALLE on myönnetty kymmenen miljardia euroa rahoitusta.
Eduskunnan antamassa tilausvaltuudessa hankinnan kymmenen miljardin potti jakautuu siten, että varsinaiseen ostokseen on käytettävissä noin 9,4 miljardia euroa ja käyttöönottoon Suomessa 579 miljoonan euron viisivuotinen siirtomääräraha. Hankinnan valmistelun kuluiksi puolustusministeriö on kertonut 21 miljoonaa euroa.
Perjantaina kerrottiin uutena tietona, että nyt tehtävä hankinta on arvoltaan vajaat 8,4 miljardia euroa. Tilausvaltuuden 9,4 miljardista jää siis käyttämättä runsaat 800 miljoonaa euroa.
Myöhemmin on kuitenkin määrä hankkia vielä lisää aseistusta, johon tilausvaltuuden loppuosaa käytetään.
8,4 miljardista eurosta 4,7 miljardia euroa kuluu nyt itse hävittäjiin. Ilmataisteluohjusten osuus on 754,6 miljoonaa euroa. Runsaat 2,9 miljardia kuluu oheishankintoihin, kuten huoltovälineisiin, varaosiin ja vaihtolaitteisiin, koulutusvälineisiin sekä vuosien 2025–2030 ylläpitoon.
Rahaa kuluu vielä tämän lisäksi muun muassa kiinteistörakentamiseen Suomessa ja johtamisjärjestelmien yhteensovittamiseen sekä henkilöstömenoihin.
Puolustusvoimien mukaan F-35 oli hankintahinnaltaan ”edullisin, kun huomioidaan kaikki tarjoukseen kuuluvat osuudet”.
Koko noin kymmenen miljardin hävittäjäpottia voi suhteuttaa esimerkiksi valtion vuotuiseen budjettiin, joka on ensi vuonna vajaat 65 miljardia euroa.
Hävittäjien hankintamenoja ei makseta kerralla. Niitä on perjantaina julkaistun maksusuunnitelman mukaan määrä maksaa vuosina 2022–2030.
Käytön ja ylläpidon kulujen vakuuteltiin pysyvän annetuissa rajoissa, VTV vaatii avoimuutta
Itse hankinnan lisäksi kustannuksia tulee koneiden käytöstä ja ylläpidosta eli niin sanotuista hävittäjien elinkaarikustannuksista. Nämä kulut maksetaan vuosittaisesta puolustusbudjetista.
Ensimmäiset F-35-hävittäjät otetaan käyttöön vuonna 2025 osana Yhdysvalloissa järjestettävää suomalaisen henkilöstön koulutusta. Suomessa F-35-järjestelmä korvaa Hornet-kaluston hävittäjälennostoissa vuosina 2028 ja 2030. Koneita on määrä käyttää mahdollisesti aina 2060-luvulle saakka.
Kilpailutuksen aikana mukana olleiden kandidaattien piti saada kulut mahtumaan noin 250 miljoonan euron vuosibudjettiin, puolustusministeriö on kertonut. Tämä vastaa noin kymmentä prosenttia puolustusbudjetista, kun hävittäjähankinnan kulut ja Laivue 2020 -hankkeen alushankintojen kulut on luettu pois.
Todellisuudessa käytön ja ylläpidon kustannukset täsmentyvät käytön aikana. Julkisuudessa on esitetty kansainvälisten esimerkkien pohjalta epäilyjä siitä, ettei kuluja kaikkien kilpailutuksessa mukana olleiden koneiden kohdalla voitaisi pitää sovituissa rajoissa.
Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk) sanoi perjantaina, että F-35-järjestelmän käyttö- ja ylläpitokustannukset alittavat runsaan 250 miljoonan euron vuosittaisen kustannusrajan.
Laskelmia on tarkastettu myös puolustushallinnon ulkopuolisilla tahoilla, hän kertoi.
Insinöörikenraalimajuri Kari Renko Puolustusvoimien logistiikkalaitokselta muistutti, että esimerkiksi Alankomaissa ja Sveitsissä käyttö- ja ylläpitokuluja on laskettu eri periaattein eikä suoria vertailuja kansainvälisiin esimerkkeihin siis kannata tehdä.
Lisäksi perjantain tiedotustilaisuudessa viestitettiin, ettei mikään tarjouskilpailussa olleista ratkaisuista ollut merkittävästi muita edullisempi.
Vasemmistoliiton ministerit jättivät päätökseen lausuman, jossa haluttiin varmistaa, ettei käyttökustannusten katto ylity, pääministeri Sanna Marin (sd) kertoi tiedotustilaisuudessa perjantaina.
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) tiedotti heti hankintapäätöksen tultua julki toivovansa, että käyttö- ja ylläpitokustannuksia avattaisiin nykyistä enemmän julkaisemalla esimerkiksi vuotuiset yhteenlasketut käyttö- ja ylläpitokustannukset monien verrokkimaiden tapaan.
Renko totesi, on Puolustusvoimien on arvioitava, mikä on mahdollista siten, ettei arkaluonteista tietoa anneta julkisuuteen.
Vuosittaisten käyttö- ja ylläpitokulujen lisäksi hankkeen valmistelun aikana on kerrottu, että koneille tehtäneen kaksi elinkaaripäivitystä, jotka maksavat noin miljardi euroa kappale.
Kaikkonen on arvioinut Helsingin Sanomille aiemmin, että kaiken kaikkiaan kymmenen miljardin euron hankinnan päälle tulee vähintään toinen samanlainen potti tai enemmän.
Arvio indeksimenoista 1,36 miljardia euroa
Hankinnan ja käytön kustannusten lisäksi hintaan vaikuttavat vielä niin sanotut indeksikorotukset ja mahdolliset valuuttakurssimuutokset. Niistä tulevat kulut selviävät viipeellä.
Perjantaina julkaistussa perustelumuistiossa todetaan, että valuuttakurssiriski on merkittävin hankinnan kokonaishintaan vaikuttava tunnistettu taloudellinen riski. Sen kokoa ei erikseen arvioida.
Indeksikorotuksilla viitataan siihen, että hävittäjien kustannukset ehtivät kymmenen vuoden maksukauden aikana muuttua, kun esimerkiksi työn ja raaka-aineiden hinnat muuttuvat. Hintatasojen muutos on sinällään tavanomaista, ja siihen varaudutaan hankintoja tehtäessä.
Arvio indeksikustannuksille on nyt toteutuvan kaupan osalta on vuosina 2022–2030 1,36 miljardia euroa, muistiosta selviää.
