Suomi hankkii HX-hankkeessa Lockheed Martin F-35A-hävittäjiä – näin valtion ja puolustusvoimien johto kertoi jättihankinnasta - Kotimaa - Aamulehti

Suomi hankkii HX-hankkeessa Lockheed Martin F-35A-hävittäjiä – näin valtion ja puolustusvoimien johto kertoi jättihankinnasta

Lockheed Martin -hävittäjät hankitaan Yhdysvalloista. Eduskunta ja hallitus käsittelivät hävittäjähankintaa puoliltapäivin. Aamulehti näytti tässä jutussa tiedotustilaisuuden aiheesta suorassa lähetyksessä. Lue jutusta hetki hetkeltä seuranta tiedotustilaisuudesta.

Suomen hallitus kertoi perjantaina miljardiluokan hävittäjähankinnasta. Suomen nykyisen Hornet-kaluston suorituskyvyn korvaava monitoimihävittäjä on Lockheed Martin F-35A Lightning II. Tiedotustilaisuudessa oli vasemmalta oikealle puolustusvoimien komentaja, kenraali Timo Kivinen, pääministeri Sanna Marin sekä puolustusministeri Antti Kaikkonen.

10.12.2021 8:46 | Päivitetty 11.12.2021 14:45

Suomen hallitus kertoi tänään perjantaina miljardiluokan HX-hävittäjähankinnan etenemisestä. Valtioneuvosto on päättänyt, että Suomen nykyisen Hornet-kaluston suorituskyvyn korvaava monitoimihävittäjä on Lockheed Martin F-35A Lightning II.

Ensimmäiset F-35A-koneet luovutetaan Ilmavoimille Yhdysvalloissa vuonna 2025, jolloin myös suomalaisten lentäjien koulutus alkaa siellä. Suomeen ensimmäiset uudet hävittäjät saapuvat suunnitelmien mukaan vuonna 2026. Niitä hankitaan Suomeen 64 kappaletta.

Nyt tehtävä hankinta on arvoltaan noin 8,378 miljardia euroa. Myöhemmin tehtäviä sopimuksia ja sopimusmuutoksia varten on varattu 823,8 miljoonaa euroa. Asekauppa on Suomen historian suurin.

Nykyisten Hornet-hävittäjien korvaajiksi oli tarjolla viisi monitoimihävittäjää: yhdysvaltalainen Boeing F/A Super Hornet, ranskalainen Dassault Rafale, ruotsalainen Saab Gripen, yhteiseurooppalainen Eurofighter Typhoon ja yhdysvaltalainen Lockheed Martin F-35.

Hornetit poistuvat käytöstä vuoteen 2030 mennessä.

Hallitus käsitteli perjantaina yleisistunnossaan hävittäjähanketta, kertoi Valtioneuvosto lähettämässään tiedotteessa.

Sen jälkeen asiaa käsitteli eduskunnan puolustusvaliokunta ja ulkoasiainvaliokunta kello 13.30.

Tiedotustilaisuus alkoi noin kello 14.30. Tilaisuus jakautui kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa puhuivat pääministeri Sanna Marin, puolustusministeri Antti Kaikkonen sekä Puolustusvoimien komentaja, kenraali Timo Kivinen. Toisessa osassa kuultiin strategisten hankkeiden ohjelmajohtajaa Lauri Purasta puolustusministeriöstä; Ilmavoimien komentajaa, kenraalimajuri Pasi Jokista sekä Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen johtajaa, insinöörikenraalimajuri Kari Renkoa.

Puolustusministeri Antti Kaikkonen kertoi hävittäjähankinnasta:

Aamulehti seurasi tiedotustilaisuutta hetki hetkeltä:

Kello 15.50: Rissala ja Rovaniemi pysyvät hävittäjätukikohtina hankkeessa.

Kello 15.49: Kauppalehden toimittaja esittää kysymyksen kustannusten avaamisesta puolustusministeri Kaikkoselle siitä, mikä on jatkossa median mahdollisuus arvioida hankkeen kustannuskaton pitävyyttä.

Kaikkonen vastaa, että asiantuntijat ovat laskeneet, että kustannukset mahtuvat kriteereihin. Hän painottaa, että koska kyse on vuosikymmenistä, tilanteeseen liittyy epävarmuustekijöitä. Hankinnan on mahduttava puolustusbudjettiin myös tulevaisuudessa. ”Henki on se, että on aika vaikea tulla kyselemään lisää rahaa päättäjiltä, jos tämä puoli budjetissa ei pidä.”

Kello 15.46: Maaseudun tulevaisuuden kysymykseen vastataan, että teollinen yhteistyö keskittyy entisellä tavalla kattavasti ympäri Suomea. Erikseen mainitaan suorassa teollisessa yhteistyössä Patria ja Intra Tampereella.

Kello 15.43: Mitä on tarkoitus hankkia jäljelle jäävällä 800 miljoonalla eurolla? Ilmavoimien komentaja Jokinen kertoo, että ratkaisut tarkentuvat myöhemmin.

Kello 15.42: Ministeri Kaikkonen vastaa STT:n toimittajan kysymykseen, että hankinta ei vaikuta Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyöhön.

Kello 15.41: Lisäksi hankittavat aseet kuuluvat 10 miljardin euron hintaan.

Kello 15.41: Puolustusvoimien vuosittaisen varainkäytön avoimuudesta tiedustellaan.

Kenraali Renko vastaa, että Valtiontalouden tarkastusviraston havainto on otettu huomioon, ja että he ovat samaa mieltä. Renko kyseenalaistaa, mikä on mahdollinen avoimuuden aste niin, että se ei tietoja yhdistelmällä Suomen uhkaa sotilaallista toimintaa. Hän toteaa, että asia tullaan arvioimaan Puolustusvoimien sisällä.

Kello 15.38: Kysytään sota-aikaisesta huoltokyvystä, mitä täällä voidaan ja ei voida huoltaa?

Huoltovarmuutta on arvioitu sen kannalta, mitä voidaan tehdä itsenäisesti, ja sen kannalta, onko taloudellisesti järkevää tehdä kaikkea Suomessa. Osaa laitteistosta ja komponenteista aiotaan hankkia varastoon runsaasti. Suomella tulee olemaan Yhdysvaltoja lukuun ottamatta laajin itsenäinen huoltokyky F-35A -kalustoon.

Kello 15.34: STT:ltä kysytään, oliko yllätys, että vain yksi hävittäjistä pääsi suorituskykyvertailussa yli neljän pisteen?

Jokinen vastaa, että oletus oli, että F-35A olisi suorituskykyinen hävittäjä. Tarjous ei ollut kuitenkaan tiedossa ennakkoon. Kun tarjouksia vertailtiin, niin näiden hävittäjien hankkiminen oli looginen valinta.

Kello 15.31: Ruotuväestä kysytään, kuinka paljon kertausharjoituksia vaaditaan siihen, että aiemmilla hävittäjillä lentämään oppineet oppivat uusien hävittäjien käsittelyn. Jokinen vastaa, että kertausharjoituksien määrä pidetään samana ja istutetaan nykyiseen kertausharjoitus- ja koulutusrytmiin.

Kello 15.30: Siirrytään toimittajien kysymyksiin.

Kello 15.29: Suomeen luodaan itsenäinen huoltokyky, johon luetaan mukaan moottorinhuoltokyky Lockheed Martinin koneille.

Renko kertoo, että kaikille kandidaateille järjestetään palautetilaisuus. Lopuksi Renko kiittää kaikkia HX-hankkeeseen osallistuneille.

Kello 15.25: Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen johtaja, insinöörikenraalimajuri Kari Renko ottaa puheenvuoron. Hän avaa avaa turvallisuus- ja puolustuspoliittista arviota. Asehankinnat sovitaan yhteneviksi lentokoneiden toimitusaikoihin. Renko avaa hankintojen hintaa.

Renko painottaa, että hankintojen täytyy pärjätä myös poikkeusoloissa. Koulutus aloitetaan Yhdysvalloissa vuonna 2025 ja myöhemmin kaikki koulutus asian tiimoilta siirtyy Suomeen.

Yksikään kandidaatti ei mahtunut aiempaan hintahaarukkaan. Projektia jatkettiin talouspoliittisen ministerivaliokunnan asettamalla 10 miljardin euron hintakatolla. Nyt valittuun hankintaan kuluu noin 9 miljardia euroa.

Valitut hävittäjät alittivat asetun 10 miljardin euron rajan. Vuosittaisiin kustannuksiin voidaan vaikuttaa Rengon mukaan itse, ja ne arvioidaan 10 ja 40 vuoden päähän tästä hetkestä. Yksikään vaihtoehto ei ollut merkittävästi toistaan edullisempi.

Kello 15.17: Puheenvuoron ottaa Ilmavoimien komentaja, kenraalimajuri Pasi Jokinen. Hän kertoo, että Suomen Ilmavoimat liittyvät innolla F-35A-hävittäjien käyttäjien joukkoon.

Kello 15.06: Tekninen tauko loppuu ja Lauri Puranen ottaa puheenvuoron.

Keskeinen hankkeelle oli päätöksentekomalli. Ideana oli, että kolme päätösaluetta pitää läpäistä, ja sitten arvioidaan sotilaallinen puolustuskyky. Neljän neuvottelukierroksen aikana autettiin kaikkia kandidaatteja ratkaisemaan kysymykset huoltovarmuudesta.

Lopputuloksena oli esitys puolustusministeriölle, joka tuotiin valtioneuvoston päätettäväksi. Arviointiprosessissa nähtiin vaivaa ja se toteutettiin ”savupiippumallin” mukaan. Eri osa-alueiden tulokset eivät menneet toisille osa-alueille. Arviointia on ollut tekemässä yli 100 ammattilaista.

Kello 15.01: Viimeinen kysymys ennen lyhyttä taukoa. Tuomas Savonen STT:ltä kysyy, miten varmistetaan käyttö- ja ylläpitokustannusten pysyminen kurissa?

Kaikkonen vastaa, että kovasti kiinnitetty huomiota, arvioihin luotetaan. Kaikkonen toteaa, että puolustusvoimien asiantuntijat avaavat asiaa teknisen tauon jälkeen.

Kello 14.59: Helsingin sanomista kysytään, koska lopullinen päätös hankinnasta tehtiin.

Vastaus on, että päätös valinnasta tehtiin tänään, kun suorituskykyä oltiin riittävästi arvioitu.

Kello 14.57: Aamulehden toimittaja Anita Simola kysyy, millaisilla kriteereillä ja pisteytyksellä hävittäjiä on arvioitu.

Puolustusministeri Kaikkonen vastaa, että valinta oli selkeä F-35-hävittäjien eduksi.

Kello 14.55: Siirrytään median kysymyksiin. Kysytään siitä, onko hankinnoista esitetty kysymyksiä. Pääministeri Marin kertoo, että kysymys on esitettiin kustannuksista.

Kello 14.55: Puolustusvoimien komentaja, kenraali Timo Kivinen ottaa puheenvuoron. Hän kertoo, että Suomen puolustuksen tavoitteena on ennaltaehkäistä sotilaallisen voiman kohdistumista Suomeen ja torjua mahdolliset hyökkäykset.

Monitoimihävittäjillä on keskeinen rooli ja vastuu 2020- ja 2030-lukuihin sovitettuun puolustukseen. Ensisijaisena tehtävänä on ilmanhallinta, jonka painoarvo on ollut hankinnassa 30%, kyky maanpuolustuksen tukemiseen 20% ja meripuolustuksen tukeen 10%. Neljäntenä tehtäväalueena on ollut kauaskantoinen tulenkäyttö, jonka arvo hankinnassa on ollut 20% ja viidentenä 20% arvoinen tiedusteluvalvonnan tuki.

Päätös tehtiin kolmessa vaiheessa suorituskyvyn pohjalta. Suorituskykyä arvioitiin pitkäkestoisessa simulointiin perustuneessa sotapelissä.

Mikään tarjouksista ei ollut merkittävästi kustannustehokkaampi kuin toinen. Kaikki tarjouskilpailuun osallistuneet maat ovat puolustuskumppanien tärkeitä kumppaneita. Perusteellisesti toteutetulla hankintaprosessilla annettiin tarjouskilpailuun osallistujille yhtäläiset mahdollisuudet osallistua tarjouskilpailuun.

Kello 14.49: Kaikkonen päättää puheensa puhumalla median ja Hornet-päätösten suhdetta. Hän kertoo, että HX-hankinnasta on viestitty avoimesti ja valmisteltu kattavasti. Koko valtioneuvosto on ollut päättämässä asiasta. Hankkeen tukena on ollut ulkoinen laadunvarmentaja, joka on tukenut hankkeen etenemistä ja seurannut sen läpinäkyvyyttä.

Kaikkonen korostaa hävittäjähankinnan merkitystä Suomen puolustuksen kannalta. Hän kertoo, että kyseessä on suuren kokoluokan hankinta, joka tukee koko puolustusjärjestelmää, ei ainoastaan ilmavoimia. Kaikkonen vakuuttaa, että Suomen puolustus on jatkossakin kunnossa.

Kello 14.45: Kaikkonen kertoo, että tarjouskilpailu oli tiukka. Kaikkonen kertoo, että kaikki neljä tarjoaja maata olivat Suomelle tärkeitä kumppaneita, ja että Suomi sitoutuu jatkamaan puolustusyhteistyötä maiden kanssa.

Ratkaisevassa asemassa olivat tarjottujen hävittäjäjärjestelmien suorituskyky. Kaikkonen kiittää Iso-Britanniaa, Ranskaa, Ruotsia ja Yhdysvaltoja sekä suomalaisia tukijoita.

Kello 14.40: Kaikkonen kertoo asiasta englanniksi.

Kello 14.39: Valtioneuvosto on päättänyt hankkia Lockheed Martinin F-35A-hävittäjiä 64 kappaletta. Se täytti kaikki hankkeessa asetetut huoltovarmuusvaatimukset ja sen kustannukset alittavat odotetut kustannukset.

Kello 14.36: Puolustusministeri Antti Kaikkonen kertoo HX-hankkeen päätöksestä. HX-valintaprosessi on ollut perusteellinen, koska ilmavoimien taistelukyky on turvattava 2060-luvulle saakka.

Uudet monitoimihävittäjät tulevat olemaan ilmatoiminnan perusta. Niiden avulla tehostetaan myös esimerkiksi tiedustelua.

Hanke käynnistettiin vuonna 2015. Vuodesta 2018 tarjouspyyntöjen lähettäminen on aloitettu. Kaikkonen korostaa, että perusteellinen tarjouskilpailu oli Suomen näkökulmasta olennainen. Se mahdollisti onnistuneen hankinnan tekemisen. Valitulla mallilla tehtiin perusteellinen sotilaallisen suorituskyvyn arviointi. Hän kertoo, että tarjoukset paranivat kilpailutuksen edetessä.

Kello 14.34: Pääministeri Sanna Marin kertoo, että päätös hävittäjistä on tehty. Nykyisen hallituksen hallitusohjelmassa linjattiin, että päätös Hornetien korvaamisesta tehdään 2021 aikana.

Marin kertoo hankkeen merkittävyydestä. Hän kiittää Antti Kaikkosta ja Lauri Purasta tehdystä työstä. Hornetit poistuvat käytöstä kello 2030 mennessä.

Kello 14.31: Suora lähetys alkaa.

Päivitys 10.12.2021 kello 12.40: Juttuun on päivitetty tiedotustilaisuuden alkamisajankohta ja osallistujat.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut