Toistuvat yhteenotot vievät voimat ja uskottavuuden hallitukselta - Kotimaa - Aamulehti

Hallituksen huojuva talo tarvitsisi kriisiapua – toistuvat yhteenotot vievät voimat ja uskottavuuden

Hallitus on kaadettu niin monta kertaa, että uhkailuilta on mennyt teho. Venettä ei edes haluta keikuttaa, ennen kuin aluevaalit ja hävittäjäkauppa ovat selvät.

EU:n kestävän rahoituksen luokitukseen eli taksonomiaan liittyvä sanailu on viimeksi hiertänyt keskustalaisen valtiovarainministeri Annika Saarikon (etualalla) ja pääministeri Sanna Marinin (sd.) välejä. Kuva on otettu Suomen taloudenpuolustuskurssilla Helsingissä 13. lokakuuta 2021.

19.11. 16:23

Ilmeet kertoivat kaiken.

Eduskunnan kyselytunnilla ministeriaitiossa nähtiin jälleen torstaina vakavia kasvoja. Pääministeri Sanna Marinin (sd.) ja valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk.) välillä oli kuin jääseinämä. Hyytävää, huikattiin medialehterillä tv-kameroiden sammuttua.

Vain hetkeä aiemmin Saarikko oli pyytänyt anteeksi pääministeriltä sanavalintojaan. Jupakka sai alkunsa, kun hallitus ei saanut linjattua yksimielistä kantaansa EU:n kestävän rahoituksen luokitukseen eli taksonomiaan. Vasemmistoliitto ja vihreät lipesivät riveistä. Saarikko oli aiemmin todennut, ettei pääministeri onnistunut löytämään hallitukseen yhteistä linjaa.

Vaikka riitaa yritettiin pehmitellä, totuus on, että välikohtaus toi jälleen uuden railon yhteistyöhön.

Lue lisää: Oppositio löi kyselytunnilla kiilaa hallituksen riveissä näkyviin rakoihin metsätalouden taksonomia-kiistassa

Ja railoja on riittänyt. Viime kevään kehysriihi ja keskustan uhittelu lähteä hallituksesta. Syksyllä käytiin surullisen kuuluisa farssi kulttuurirahoista. Pelastuskoulutuksen sijoittamisesta nousi äläkkä pari viikkoa sitten samoin kuin susien metsästyksestä. Tuorein vyyhti on kietoutunut Huoltovarmuuskeskuksen johtajan pikapotkuihin, jotka nousivat uudelleen päivänvaloon.

Listaa voi täydentää työllisyystoimien etenemisellä ja talouskysymyksillä, jotka keskustan mielestä etenevät liian hitaasti. Muutoinkin päätöksenteon kankeus ja jo tehtyjen päätösten peruminen lisää turhautumista.

Hallituksen dynamiikan takia pääministerin ja rahaministerin pitäisi muodostaa aisapari, jonka yhteistyö on saumatonta ja uskottavaa ainakin ulospäin. Nyt näyttää, ettei tällaista liimaa kaksikon välillä ole.

Jos muistellaan vaikkapa Jyrki Kataisen (kok.) ja Jutta Urpilaisen (sd.) tai Juha Sipilän (kesk.) ja Petteri Orvon (kok.) yhteistyötä, niin nykyinen vetokaksikko on kaukana näistä pareista ainakin tässä vaiheessa hallitustaivalta.

Eripurat ovat antaneet oppositiolle valmiit eväät päästä haastamaan hallitusta. Kyselytuntien aiheita ei ole tarvinnut miettiä. Viime viikkoina torstain televisioidut tunnit ovatkin olleet poikkeuksellisen railakkaita.

Juopa taksonomiauudistuksesta, jonka kautta EU:n pelätään pääsevän vaikuttamaan niin metsäteollisuuteen kuin metsänhoitoon, synnytti oman opposition hallituksen sisälle.

Eipä ole tällaistakaan nähty aikoihin, kun hallituspuolue vihreiden kansanedustaja Satu Hassi alkoi haastaa kyselytunnilla pääministeriä metsäteollisuuden ympäristömaineesta.

Kaiken rummutuksen keskellä on hyvä muistaa, että ovat ne muutkin hallitukset riidelleet ja välillä lujasti. Päätöksenteko on kompromisseja. Nykyhallituksen on tätä nähtävästi vaikea toteuttaa, tai sen ymmärtäminen vie aikaa.

Hallituksen toistuvat riidanaiheet vievät uskottavuutta, mutta myös väsyttävät. Ei enää vain ministereitä, vaan myös kansanedustajia. Hallitusta on myös kaadettu niin monta kertaa, että uhkailuilta on mennyt teho.

Hallitus on istunut reilut 2,5 vuotta. Monesti hallituksen neljäs vuosi on jo löysää. Tärkeimmät lakihankkeet on saatu alulle tai maaliin.

Nyt hallitusta pitää koossa vuoden alussa pidettävät aluevaalit. Vaikka vaaliähky uhkaa, vaaleihin yritetään rutistaa kaikki tarmo. Venettä ei keikuteta. Toinen iso ponnistus on hävittäjäkauppa. Se halutaan saada päätökseen.

Jotta loppukausi ei olisi kompurointia, olisi hallituksen päivitettävä pelisääntönsä. Jos kerran viisikon saunailta Kesärannassa on onnistunut ennenkin, niin eiköhän se toimisi uudelleen. Ulkopuolista apuakaan ei kannattaisi ylenkatsoa.

Keskustan puoluevaltuusto kokoontuu viikonvaihteessa Rovaniemelle. Kokouksen tavoite on nostattaa vaali-innostusta kenttäväkeen, mutta veikkaus on, että hallitusyhteistyön ruotiminen lohkaisee ison osan keskusteluista. Hallituksen jättämistäkin vaaditaan ainakin muutamissa puheenvuoroissa.

Keskusta on vaihtanut puheenjohtajaa, valtiovarainministeriä, mutta kannatustaan se ei ole saanut nousuun. Aluevaalit ovatkin tästä syystä tärkeä etappi. Puolue odottaa saavansa kuntavaalien tapaan paremman tuloksen kuin mitä gallupit kertovat.

Ylipäätään hallituksen aikaansaannoksia on hankala hahmottaa, koska riitely vie niin paljon huomiota. Hallituksen jo tekemien uudistusten lista ei ole vähäinen.

Työllisten määrä on saatu nousuun, työllisyystoimia on tehty, esimerkkinä eläkeputken poistaminen. Vuosien ponnistus, sote, on saatu maaliin. Vanhustenhuoltoon räätälöitiin hoitajamitoitus. Maksutonta oppivelvollisuutta on pidennetty.

Eikä sovi unohtaa täydellisen oikeuden palauttamista varhaiskasvatukseen. Kaiken keskellä hallitus on hoitanut koronakriisiä, joidenkin mukaan hyvin, osan mukaan tyydyttävästi.

Onnistumiset tuppaavat unohtuvan viimeistään siinä vaiheessa, kun seuraava kriisinpoikanen on ovella.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut