Ohjelma sote-alan henkilöstön riittävyyden takaamiseksi - Kotimaa - Aamulehti

Ministeriö aloittaa ohjelman sote-alan henkilöstön riittävyyden varmistamiseksi: ”Ilmiö on sellainen, joka vaatii nyt toimia”

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) toivoo työryhmältä ensimmäisiä ehdotuksia jo ennen joulua.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.)

1.11. 15:09 | Päivitetty 1.11. 15:10

Sosiaali- ja terveysministeriö käynnistää poikkihallinnollisen ohjelman sosiaali- ja terveysalan henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden varmistamiseksi.

Ehdotuksia alan henkilöstöpulan taltuttamiseen olisi tarkoitus saada aikaan hyvin nopealla aikataululla.

”Toivon, että jo jouluun mennessä keskeiset ehdotukset olisivat käytössä”, perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) sanoi maanantaina tiedotustilaisuudessa.

Ajatuksena on, että ensimmäisistä esityksistä voitaisiin keskustella tammikuun aluevaalien alla, hän sanoi.

Kiurun mukaan laajemmin esityksien olisi määrä olla valmiina ensi kevään kehysriiheen mennessä.

Sote-alalla on kärsitty henkilöstöpulasta jo vuosikymmenen ajan ja viime kesänä tilanne kärjistyi, Kiuru korosti.

”Ilmiö on sellainen, joka vaatii nyt toimia. Jos me emme tee tässä ajassa tarpeeksi, niin tulevaisuudessa meillä tulee olemaan pitkittynyt ongelma siinä, miten turvaamme osaamisen sosiaali- ja terveydenhuollon alalla”, hän sanoi.

Ohjelma hakee ratkaisuja henkilöstön riittävyyteen sekä lyhyellä, keskipitkällä että pitkällä aikavälillä.

Työryhmässä ovat mukana ministeriöiden ja keskeisten työmarkkinajärjestöjen edustajat. Ammattiliittoja on määrä pitää laajasti mukana. Ryhmän toimikausi alkaa marraskuussa ja kestää nykyisen vaalikauden loppuun.

Työryhmän olisi aluksi tarkoitus tuottaa nykyistä parempi tilannekuva ja ennusteet sekä kansallisesta että alueellisesta työvoimatarpeesta.

Tähän mennessä arvioita henkilöstötilanteesta sote-alalla ovat tehneet muun muassa Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos, opetus- ja kulttuuriministeriö ja Kuntatyönantajat. Yhtenäistä kuvaa siitä, miten paljon henkilöstä tarvittaisiin, ei kuitenkaan ole.

Kun kartoitus on tehty, työryhmän on määrä esittää toimenpiteitä. Lopulta pyritään sovittamaan yhteen toimenpidekokonaisuuksia ja niiden edistymistä seurataan.

Kiuru korosti maanantain tiedotustilaisuudessa, että harkittavista toimista on ”runsaudenpulaa”. Hän mainitsi yleisellä tasolla muun muassa työn veto- ja pitovoimaan liittyvät kysymykset, kuten ammatillisen liikkuvuuden ja työhyvinvoinnin, tasa-arvokysymykset, työperäisen maahanmuuton ja osaamisen johtamisen.

Hyvin keskeiseksi toimeksi hän nosti tulevien koulutuspaikkojen määrän.

”Lähtökohta pidemmällä aikavälillä on turvata tulevien koulutuspaikkojen määrä. Se on ihan ykkönen.”

Ohjelman puitteissa ei ole määrä tehdä linjauksia esimerkiksi palkkauksesta, sillä työehtoihin liittyvät kysymykset ovat työmarkkinaosapuolten keskinäinen asia, Kiuru sanoi.

Hoitohenkilökunnan tarve on kasvamassa lähiaikoina myös hallituksen uudistusten vuoksi. Hallitus on kiristänyt hoitajamitoitusta ja jatkossa se on tiukentumassa edelleen. Vanhusten pitkäaikaishoidossa on oltava ensi vuoden alusta 0,6 hoitajaa asukasta kohti ja huhtikuusta 2023 alkaen 0,7 hoitajaa asukasta kohti.

Hallitus esittää asteittain kiristyvää vähimmäishenkilöstömitoitusta myös lastensuojelun sosiaalityöhön. Lisäksi hallitus on antamassa esitystä kiireettömän hoidon hoitotakuun kiristymisestä nykyisestä kolmesta kuukaudesta viikkoon. Esitys aiotaan lähettää lausuntokierrokselle marraskuun puolivälissä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut