Mitä Glasgow’n ilmastokokous merkitsee? Aamulehti listaa 5 pointtia - Kotimaa - Aamulehti

Mitä Glasgow’n ilmastokokous oikeasti merkitsee? Aamulehti listasi viisi tärkeintä asiaa

Oras Tynkkynen luonnehtii Glasgow’n ilmastokokouksen tunnelmaa varovaisen toiveikkaaksi. Suurina ”jarruina” tunnetut maat, kuten Saudi-Arabia ja Venäjä, ovat ilmoittaneet olevansa valmiita hiilineutraaliuteen. Aamulehti listasi viisi tärkeintä seikkaa, joita ilmastokokouksessa käydään läpi.

Työntekijä ripusti lippuja Glasgow’n ilmastokokouksessa ennen maiden johtajien saapumista 1. marraskuuta 2021.

1.11. 11:14

Aamulehti

Skotlannin Glasgow’ssa käydään parhaillaan YK:n COP26-ilmastokokousta, jota erityisesti Iso-Britannia on luonnehtinut ”viimeiseksi parhaaksi mahdollisuudeksi” pitää ilmaston kuumenemisen tavoiteltu raja, 1,5 astetta. Myös Sitran vanhempi neuvonantaja ja Tampereen kaupunginvaltuutettu Oras Tynkkynen (vihr.) pitää kokousta merkittävänä.

Lue lisää: Ilmastohuippukokouksen puheenjohtaja: Glasgow'n kokous on "viimeinen, paras toivo" pitää ilmastotavoite ulottuvilla

”Ilmaston kuumeneminen käy jokainen päivä yhä vaikeammaksi ja kalliimmaksi. Glasgow’n kokous on poliittinen huipentuma, jota pidetään yleisesti merkittävimpänä ilmastokokouksena puoleen tusinaan vuoteen.”

Lue lisää: G20-johtajat sopuun ilmaston lämpenemisen 1,5 asteen rajoitustavoitteesta – Draghi: "Täytyy muistaa, että tämä on vasta alku"

Mitä asioita kokouksessa käydään läpi ja millaisia ongelmia yritetään ratkoa? Aamulehti listaa viisi tärkeintä seikkaa kokouksesta.

Oras Tynkkynen (vihr.) vihreiden vaalivalvojaisissa 13. kesäkuuta 2021.

1. Sääntökirjan viimeistely

Pariisin ilmastosopimus allekirjoitettiin vuonna 2015. Sen tavoitteena on pitää maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahdessa asteessa suhteessa esiteolliseen aikaan ja pyrkiä toimiin, joilla kuumeneminen saataisiin rajattua 1,5 asteeseen.

Glasgow’ssa tarkoituksena on viimeistellä Pariisin sopimuksen sääntökirja. ”Pariisin sopimuksen toimeenpanon pelisäännöistä on auki vielä muutama kohta, joista tärkeimpänä on markkinamekanismi. Siitä toivon mukaan päästään sopimukseen nyt”, sanoo Tynkkynen.

Kansainväliset markkinamekanismit mahdollistavat sen, että Pariisin sopimukseen sitoutuneet maat voivat tehdä ilmastotoimia oman maansa rajojen ulkopuolella. Sääntöjä tarvitaan siihen, miten maat voivat hyödyntää kumppanimaissa rahoittamiaan ilmastotoimia omien päästötavoitteidensa saavuttamisessa.

2. Ilmastorahoitus

Tynkkynen kertoo, että yli 10 vuotta sitten rikkaat maat lupasivat saada koottua kansainvälistä ilmastorahoitusta 100 miljardin dollarin verran vuodessa, jolla saataisiin autettua köyhiä maita vähentämään päästöjä ja sopeuttamaan ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haittoihin. ”Raha täytyy saada kasaan ja ryhtyä sopimaan, miten sitä pottia kasvatetaan tulevaisuudessa.”

3. Maiden kunnianhimon taso

Kyseessä ei ole asia, josta virallisesti neuvoteltaisiin kokouksessa, toteaa Tynkkynen, mutta hänen mukaansa asia on Glasgow’n kokouksessa kuitenkin käytännössä se tärkein kysymys. ”Meillä on päivitetyt päästösitoumukset 150 maalta, hurjalta valtaenemmistöltä, mutta ongelma onkin, että joukosta puuttuu vielä esimerkiksi Intia, joka ei ole vielä päivittänyt päästösitoumustaan.”

Nekin sitoumukset, jotka on toimitettu, ovat Tynkkysen mukaan vielä riittämättömiä, jotta ilmaston kuumeneminen saataisiin rajoitettua siedettävälle tasolle. ”Kirittävää on, ja kokous on siinä kriittisessä ja tärkeässä roolissa.”

4. Luottamus tai sen puute

Tynkkynen muistuttaa, että kansainvälisissä neuvotteluissa on aina kyse luottamuksesta tai sen puutteesta. ”Jos on jännitteiset välit eikä luoteta, että toinen tekee, mitä lupaa, on vaikea edetä missään ja saada sopua aikaan.”

Epäluottamus on asia, joka on ollut Tynkkysen mukaan pitkään huolena kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa. Ongelma kytkeytyy myös kansainväliseen ilmastorahoitukseen. ”Köyhät maat sanovat, että te lupasitte jo vuonna 2009, että 100 miljardia dollaria saadaan kansainvälistä rahoitusta kasaan. Näin ei käynyt. Miksi me tekisimme, kuten olemme luvanneet, kun ette tekään tee.”

5. Raportointi

Luottamuksesta päästäänkin viimeiseen kohtaan, joka Tynkkysen mukaan on usein jäänyt vähemmälle huomiolle: Miten maiden täytyy raportoida ilmastotoimistaan?

Tynkkysen mukaan raportointi on tärkeää siksi, että asiaan liittyy luottamus. Jos kaikki maat lupaavat, että tehdään erilaisia ilmastotoimia, miten niitä arvioidaan, jos toimista ei ole tarvittavia tietoja? ”Läpinäkyvyys ja raportointi kuulostaa tekniseltä, mutta se on kohtuullisen iso asia.”

Millaisia lopputuloksia odotetaan?

Tynkkynen luonnehtii kokouksen tunnelmaa varovaisen toiveikkaaksi. ”Kokous ei ratkaise yksin ilmastokriisiä, mutta jos saadaan 2–3 merkittävää askelta eteenpäin, se on merkittävä apu.”

Positiivisia merkkejä on ilmassa. Esimerkiksi Saudi-Arabia, joka on maailman suurin öljynviejä, on ilmoittanut sitoutuvansa hiilineutraaliuteen. ”Kyseessä on historiallisesti ilmastoneuvotteluiden vaikein maa. Jos tällaiset viimeisetkin jarrut ilmoittavat sitoutuvansa, kyllähän se luo turvallista mieltä, että koko maailma etenee, eikä tässä tarvitse Suomen yksin ahertaa.”

Muita tunnettuja ”jarruja” ovat Intia, Kiina ja Venäjä. Kiinan presidentti Xi Jinping ja Venäjän presidentti Vladimir Putin eivät ole kokouksessa fyysisesti paikan päällä. Mediassa on arvuuteltu, mitä suurmaiden johtajien poissaolo merkitsee.

”Todennäköisesti vähemmän kuin mitä tulkitaan. Xi ei ole matkustanut Kiinan ulkopuolelle koko pandemian aikana eikä Putin myöskään. Kyse ei välttämättä ole siitä, etteivätkö he näkisi kokouksen painoarvoa.”

Lue lisää: YK:n ilmastokokous alkaa – ympäristöministeri Mikkonen perää valmiutta kunnianhimoisiin ja nopeisiin päästövähennyksiin

Kuinka sitoutuneita maat ovat?

Tynkkysen mukaan parantamisen varaa on, mutta jopa Venäjä, joka on ollut vuosikymmenten ajan hyvin vastentahtoinen ilmastotyössä, on ilmoittanut olevansa valmis hiilineutraaliuteen.

Tynkkynen muistuttaa, että vaikka Intia ei vielä ole luovuttanut päästösitoumustaan, Intialla on jo aiempi päästösopimus. ”Intia on onnistunut lisäämään aurinkoenergian tuotantoa hurjia määriä.” Kiina taas on Tynkkysen mukaan maailman suurin uusiutuvan energian markkina ja siellä on myös maailman eniten sähköbusseja. ”Suinkaan ei ole niin, että Suomi tässä yksin rutistaa, eivätkä suuret maat tee mitään.”

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut